Marttilan rantaniitty

Alueen kuvaus

Yleistä:
Marttilan rantaniitty sijaitsee Mantereen kylässä, Vesilahden valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella, Mantereenjärven luoteisrannalla. Alue on kokonaisuudessaan runsaskivinen ja näyttävä, yksi Pirkanmaan merkittävimmistä rantaniityistä. Laidunnus on jatkunut rannassa pitkään, ainakin 50 vuotta. Rantavyöhykkeessä on jonkin verran harmaaleppää, pajuja ja koivuja.

Luontotyypit:
Järven rannassa, sarayhdyskuntiin rajautuvana esiintyy kosteaa suurruohoniittyä. Niityn lajistoon kuuluu mm. hiirenvirna, niittynätkelmä, kurjenjalka, jokapaikansara, nurmilauha, rentukka, käenkukka, rantamatara, mesiangervo, luhtasara, keltaängelmä sekä muutamia yksittäisiä pajuja (kiiltopaju ja tuhkapaju). Runsaslajisten kuivien ja tuoreiden niittyjen luontotyyppiä esiintyy mosaiikkimaisesti koko kuivalla niittyalueella, edustavana varsinkin maakivien ympäristössä, pienillä kohoumilla sekä muutamien katajien ympärillä. Valtalajeja ovat paikoin suurina laikuina kasvava metsäapila, kevätleinikki, peurankello, ketohanhikki, nurmipiippo. Muita lajeja mm. ketoneilikka, päivänkakkara, pikkulaukku, kumina, ahomatara, huomionarvoiset törrösara, hirssisara ja pikkuaho-orvokki.

Lietetatar:
Lajia kasvaa matalassa, kivisessä rantavedessä kohtalaisesti reilun 100 metrin matkalla. Esiintymispaikan pohja on lietteinen. Lietetatarta esiintyy korte- ja saravyöhykkeen rajassa sekä muilta kasveilta vapaissa laikuissa. Mantereenjärveen peltoalueelta laskevan ojan suulla vesi on riittävän matalaa (max. noin 1 m) lietetatarille melko etäälläkin rannasta, muualla lietetatarta esiintyy enintään noin 25 metrin etäisyydellä rantaviivasta. Veden korkeusolojen muutokset voivat vaikuttaa esiintymisalueen laajuuteen. 

Lietetatarin seuralaislajisto on varsin runsas; esim. luhtarölli, ratamosarpio, rantapuntarpää, polvipuntarpää, tummarusokki, sarjarimpi, vesitatar, katkeratatar, luhtavuohennokka, isolimaska, luhtatähtimö, rimpivesiherne, luhtatädyke.

Alueen luonne ja merkitys

Monipuolinen kohde, jossa lietetatarin kasvupaikka sekä luontotyypeistä runsaslajista kuivaa ja tuoretta niittyä sekä kosteaa suurruohoniittyä.

Kohde on yksi Pirkanmaan merkittävimmistä pitkään laidunnetuista rantaniityistä, perinnemaisemien inventoinnissa se on arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi (M+, 1994). Alueen arvoon vaikuttavat edustavuus, uhanalaiset lajit (Viola persicifolia, Galium verum), huomionarvoiset kasvilajit sekä maisemallinen merkittävyys.

Laidunnuksen jatkuminen turvaisi luontotyyppien ja lietetatarin esiintymisen.

Suojelutavoitteen määrittely:

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.

Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoiteita: 
-alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,
-alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Alue ei kuulu suojeluohjelmiin. 

Marttilan rantaniitty on Pirkanmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 29.3.2007) nat-merkinnällä (Natura 2000 -alue) ja Vesilahden rantaosayleiskaavassa (vahvistettu 10.12.2002) alue on MU-merkinnällä (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla ulkoilun ohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja, alueella on sellaisia luonnon- ja maisemallisia arvoja, joiden perusteella alueella on voimassa rakennuslain 124 a§:ssä tarkoitettu toimenpidekielto. Rakennuslain 31 §:n nojalla määrätään, että alueella on rakentaminen kielletty).

Suojelun toteuttamiskeinona maa-alueella sopimus, vesialueella vesilaki ja ympäristönsuojelulaki.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit