Maristonpakat

Alueen kuvaus

Maristonpakat on Kalajoen lounaispuolella sijaitsevaan laajaan harjualueeseen liittyvä ranta- ja tuulikerrostumien geologisesti arvokas yhdistelmämuodostuma. Alue on muodostunut, kun harjun noustua merenpinnan yläpuolelle aallokko kuljetti hiekkaa sen etelä- ja pohjoisrinteille sekä lähiympäristöön. Maan kohotessa alueelle muodostui allekkaisia rantavalleja. Näiden rantavallien kohottua aallokon ulottumattomiin tuuli kuljetti valleista irronnutta hiekkaa ja alueelle syntyi dyynikumpuja ja kaarenmuotoisista dyyneistä koostuvia kumpu-ja selännejonoja sekä muodostuman keskiosiin heikosti kehittynyttä dyyniverkostoa.



Korkeimmat dyynit sijaitsevat Maristonpakkojen luoteisosassa, korkein kumpu on 17,5 metriä merenpinnasta. Muodostuman luoteisimman dyynin etelärinteellä ja siitä kaakkoon jatkuvalla selänteen länsirinteellä on laaja avoin ja kasviton deflaatiorinne, jolla tuuli kuljettaa hiekkaa dyynin laen yli sen suojasivulle. Deflaatioalueen itä- ja pohjoisosissa on alle metrin korkuisia sianpuolukan ja variksenmarjan ja myös metsälauhan ja lampaannadan sitomia dyynikumpuja. Kummuilla kasvaa myös hiukan rantavehnää. Hiekkakentän yksittäiset puut ovat varttuneita erirakenteisia mäntyjä, kaakkoisosa on lähes puuton.



Suurin osa ympäröivistä metsistä on kuivan kankaan kasvatusmänniköitä, myös taimikoita ja varttuneita metsiä löytyy. Alueen eteläosan rantakaaroilla kasvaa myös runsaasti kuivan kankaan männiköitä, mutta paikoin esiintyy myös karukkokankaan laikkuja palleroporonjäkälävaltaisine jäkälikköineen. Alueen metsät edustavat luontotyyppeinä valtaosin metsäisiä dyynejä ja harjuja. Rantavallien ja dyynien väleissä on kosteampia alueita, lähinnä puustoisia soita.



Alue rajautuu pohjoisosastaan Vihas- ja Keihäslahden Natura-alueeseen, mitä kautta on säilynyt ehjä merenrannan sukkessiosarja, josta pieni ala primäärisukkessiometsää sijoittuu Maristonpakkojen alueelle. Alueen eteläosan halki virtaa luonnontilaisen kaltainen Keihäsoja.



Alueen eteläosassa sijaitsee liikuntakeskus ja alue on suosittu virkistysalue, mikä näkyy maastossa paikoin kuluneisuutena.

Alueen luonne ja merkitys

Maristonpakat edustaa laajaa, yhtenäistä ja geologisilta arvoiltaan varsin luonnontilaista maankohoamisrannikon tuntumassa sijaitsevaa harjun ja dyynin yhdistelmämuodostumaa. Alueella on laaja, kasvillisuudeltaan tyypillinen metsäisten dyynien alue, alueelta löytyy myös avoin deflaatiokenttä, jolla hiekka vielä liikkuu. Alueen eteläosan harjumetsät ovat muodoltaan matalia, mutta kasvillisuudeltaan tyypillisiä. Alueella on myös paikoin uhanalaisia karukkokankaita. Alue yhdistyy pohjoisosistaan Vihas-Keihäslahden Natura-alueeseen, mitä kautta muodostuu harvinainen luonnontilaisen kaltainen yhtenäinen sukkessiosarja merenrannan niityistä metsiin.



Alueen suojelun tavoitteet:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys, alueen käyttöä ohjaamalla sekä hoitotoimenpitein. Luontotyypin laatua parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Maristonpakat kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Sen suojelu toteutetaan maa-aineslain nojalla, lukuunottamatta kaavoitettua osaa, joka toteutetaan rakennuslain nojalla.



Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2003 (lainvoimainen 2006): Arvokas harjualue: kaavan suunnittelumääräys: Alueen maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei maisemakuvaa turmella, luonnon merkittäviä kauneusarvoja tai erikoisia luonnonesiintymiä tuhota eikä luonnonoloissa aiheuteta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia.



Kalajoen kaupunki: Hiekkasärkkien ja rantaharjualueen yleiskaava 2008: VR-2, virkistys- ja ulkoilualue: ja VU-3: urheilu- ja virkistyspalvelualue . Natura 2000- alueen luonnonarvojen heikentäminen on kaavamääräyksissä kielletty koko alueella.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit