Maaherransuo

Alueen kuvaus

Alue koostuu Maaherransuosta, joka kuuluu Suomenselän aapasoiden suoyhdistymävyöhykkeeseen ja Paloharjunkankaan metsäalueesta sekä Hännättömänpurosta, joka on luonnontilassa säilynyt osa laajempaa jokireitistöä.



Maaherransuon keskusta on kuivaa, aukeata nevaa. Yleisin suotyyppi on kalvakkaneva, paikoin esiintyy myös saranevaa. Reunaosat ovat pääasiassa isovarpuista rämettä. Suoluonnon suotuisan suojelun tason ylläpitäminen edellyttää että suojelukokonaisuuteen sisällytetään luonnonmukaisen kehityksen tielle palautettava reunametsävyöhyke.



Paloharjunkangas on luonnontilaisen kaltaista ikääntyvää pääasiassa mäntyvaltaista metsää. Sekapuina esiintyy kuusta ja koivua. Yksittäisiä maapuita ja pystyyn kuolleita havupuita löytyy koko alueelta.



Hännättömänjokeen, joka sinänsä muodostaa itsenäisen luontotyypin, liittyvät kiinteästi joen pintaa myötäilevät ja osittain rannoille ulottuvat pallesuot ja luhdat sekä jokeen viettävällä länsirinteellä olevat metsäiset korvet. Sekä pallesuolla että metsäkorvessa kasvaa paljon kasvilajeja, jotka kuvaavat alueen monimuotoisuutta ja edustavuutta. Metsäkorvessa on myös osittain maanpinnalla virtaavia lähdepuroja ja lähteikköjä, joissa on paljon vaateliaita sammalia.



Pohjoisosassa aluetta joen varrella puustoiset suot muodostuvat rämesoista, lähinnä lyhytkorsinevarämeestä ja isovarpurämeestä mutta myös korpirämeestä. Näihin soihin viettää luonnontilainen rinnemetsäkaistale.



Maaherransuon linnusto on tyypillistä kuivien aapasoiden lajistoa. Keväisin monet kahlaajat ja kurjet pysähtyvät alueelle lepäilemään tai pesimään ja teeret pitävät avosuolla soidintaan. Yleisiä nisäkkäitä alueella ovat hirvi, jänis, kettu ja näätä. Hännättömänjoki on osa saukon elinpiiriä.

Alueen luonne ja merkitys

Aluekokonaisuus koostuu kolmesta ensisijaisen tärkeästä luontotyypistä. Maaherransuo, joka muodostaa merkittävän osan alueesta on ainoa suhteellisen laaja-alainen, täysin luonnontilainen aapasuo Ähtärin kunnassa. Suolla on merkitystä myös linnustonsuojelukohteena. Alueella pesivät ainakin seuraavat kahlaajat: liro, kapustarinta, suokukko ja valkoviklo. Alue kuuluu myös metsäpeuran esiintymisalueisiin.



Hännättömänjoki on yksi Vaasan läänin harvoista kohtalaisen luonnontilaisista pienvesistöistä. Sen varrella oleva, luonnontilaisuudeltaan osittain erinomaiseksi luokiteltu rinnekorpi edustaa myös ensisijaisen tärkeätä luontotyyppiä.

Maaherransuon reunametsät on lähes kauttaaltaan avohakattu ja istutettu männylle. Hakkuut on paikoin ulotettu myös Hännättömänpuron rinteille.



Suojelutavoitteen määrittely:

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Maaherransuo kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan. Se on rauhoitettu lailla soidensuojelualueista vuonna 1981. Paloharjunkankaan metsä on rauhoitettu asetuksella.



Toteuttaminen: Valtion maista muodostetaan yhtenäinen luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue. Yksityismaat voidaan hankkia valtiolle tai rauhoittaa yksityismaan luonnonsuojelualueena maanomistajan kanssa sovittavin rauhoitusehdoin.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit