Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

LOUKISEN LATVASUOT

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI1300605
Pinta-ala
9414 ha
Alueet
Kittilä
Alueen tyyppi
SAC/SPA

Alueen kuvaus

Reheva aapasuoalue, lähteisyyttä ja lettoisuutta. Vaateliaita putkikasvilajeja ja sammalia. Vesihilpi (Catabrosa aquatica) esiintyy ravinteisen lähteen ympärillä. Loukisen rannalla suoniittyjä Haurespään alueen metsistä suurin osa on yli 200-vuotiaita luonnontilaisia kuusikoita. Alueella on myös koivuvaltaisia metsiä, lehtomaisia kankaita ja lehtokorpia.

Annikinpalon alueen metsät ovat pääosin suosaarekkeiden eri-ikäisiä ja erirakenteisia mänty-kuusi sekametsiä.

Alueen luonne ja merkitys

Loukisen latvasuot kuuluvat pohjoisen Peräpohjolan aapasuovyöhykkeeseen. Alueen kallioperässä on kalkkia (Kittilän lehtokeskus), mikä näkyy rehevässä kasvillisuudessa. Edustava alue, jossa esiintyy harvinaisia kasvilajeja ja suotyyppejä. Alueella on myös monipuolinen linnusto.

Poronhoitoaluetta. Alueen ympäristön metsänkäsittely aiheuttaa muutoksia.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Natura-alue koostuu Loukisen latvasoiden alueesta, joka kuuluu soidensuojeluohjelmaan (SSO). Lisäksi alueeseen kuuluvat Annikinpalon ja Pitsloma-Haurespään vanhojen metsien alueet (VMO), Pitsloman suojelualue (ESA) sekä noin 200 ha ohjelmiin kuulumattomia yksityismaita.



Alue on toteutettu osaksi. Pitsloman alue on perustettu erityiseksi suojelualueeksi ja Loukisen latvasoiden alue soidensuojelualueeksi luonnonsuojelulain nojalla. Vielä toteuttamatta oleva osa soidensuojeluohjelmaan kuuluvasta Loukisen latvasoiden alueesta sekä vanhojen metsien suojeluohjelmiin kuuluvat alueet ja ohjelmiin kuulumattomat yksityismaat tullaan toteuttamaan myös luonnonsuojelulain nojalla.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
9050 boreaaliset lehdot 18.977
9080 fennoskandian metsäluhdat 30
91D0 puustoiset suot 1700
91E0 alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior -tulvametsät (Alno-Padion, Alnion incanae, Salicion albae) 60
3140 kovat niukka-keskiravinteiset järvet, joissa vedenalaista Chara spp. -kasvillisuutta 2.3
3160 humuspitoiset järvet ja lammet 82
3210 fennoskandian luonnontilaiset jokireitit 23
3260 vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta 90
4060 alpiiniset ja boreaaliset tunturikankaat 1
7110 keidassuot 220
7140 vaihettumissuot ja rantasuot 80
7160 fennoskandian lähteet ja lähdesuot 1
7220 cratoneurion-huurresammallähteet, joissa muodostuu kalkkiliejusaostumia 1
7230 letot 1670
7310 aapasuot 5000
8210 kasvipeitteiset kalkkikalliot 0.8
9010 boreaaliset luonnonmetsät 2500
9040 tunturikoiviko 14

Suojelun perusteena olevat lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A860 jänkäsirriäinen Calidris falcinellus
A861 suokukko Calidris pugnax
A161 mustaviklo Tringa erythropus
A217 varpuspöllö Glaucidium passerinum
A127 kurki Grus grus
A082 sinisuohaukka Circus cyaneus
A542 pohjansirkku Emberiza rustica
A098 ampuhaukka Falco columbarius
A480 sinirinta Cyanecula svecica
A096 tuulihaukka Falco tinnunculus
A605 lapinuunilintu Phylloscopus borealis
A108 metso Tetrao urogallus
A170 vesipääsky Phalaropus lobatus
A241 pohjantikka Picoides tridactylus
A260 keltavästäräkki Motacilla flava
A140 kapustarinta Pluvialis apricaria
A456 hiiripöllö Surnia ulula
A166 liro Tringa glareola
1528 lettorikko Saxifraga hirculus
1962 laaksoarho Moehringia lateriflora
1972 lapinleinikki Ranunculus lapponicus
1389 isonuijasammal Meesia longiseta
6216 kiiltosirppisammal Hamatocaulis vernicosus
1355 saukko Lutra lutra
A223 helmipöllö Aegolius funereus
A104 pyy Bonasa bonasia
A222 suopöllö Asio flammeus
A038 laulujoutsen Cygnus cygnus
A236 palokärki Dryocopus martius

Alueella on lisäksi 3 uhanalaista lajia.

Julkaisija

Lupa- ja valvontavirasto