Lohjanharju ja Ojamonkangas

Alueen kuvaus

Lohjanharju on osa sorasta ja hiekasta muodostunutta I Salpausselkää, joka jääkauden lopulla kerrostui mannerjäätikön reunadeltaksi muinaiseen Itämereen. Lohjanharjulla, Lohjan aseman ja Muijalan välisellä alueella, Salpausselkä laajenee leveäksi ja korkeaksi tasanteeksi. Lohjanharju on tärkeä pohjavesialue, jolla sijaitsee useita vedenottamoita.



Natura 2000 -kohteeseen kuuluu kaksi erillistä Lohjanharjun osaa sekä harjun liepeellä sijaitseva pieni lettosuo. Suo on toinen Lohjan alueen säilyneistä lettosoista.

Natura-alue on arvokas sekä geologisesti että kasvillisuudeltaan ja maisemaltaan.

Alueen luonne ja merkitys

Lohjanharju



Lohjanharju on kasvillisuudeltaan varsin karua verrattuna esimerkiksi Etelä-Hämeen harjuihin. Pääosa harjualueesta on kuivahkoa puolukkatyypin kangasta. Karua kanervatyyppiä lähenevää kangasta on on loivilla etelärinteillä ja harjun laella. Sianpuolukkaa on rinteillä paikoin laikuttaisina kasvustoina. Kenttäkerroksen lajistoon kuuluvat mm. häränsilmä, harjumasmalo, kangasajuruoho, sikojuuri, kanervisara, kielo ja kalliokielo.



Sorronsuo



Sorronsuo sijaitsee Lohjanharjun lähteisellä lievealueella. Suo on parhailta osiltaan lettorämettä, mutta sillä on myös karumpia suotyyppejä. Suo on suurelta osin ojitettu, mutta lähteisyyden ansiosta lettokasvillisuus on säilynyt, etenkin suon luoteisosassa. Suolla kasvavat mm. tupasluikka, jäkki, äimäsara ja villapääluikka. Erityisesti sammallajisto on arvokasta, pelkastään rahkasammallajeja on yli 20 mm. uhanalainen rannikkorahkasammal. Suon lajistoon kuuluvat myös kirjorahkasammal, pohjanrahkasammal ja lettovilla.



Ojamonkangas



Ojamonkangas läntisempi osa Lohjanharjusta. Se on jossain määrin rehevämpi kuin Lohjanharjun osa-alue. Pääosa Ojamonkankaasta on kuivahkoa kangasta. Kuivien kangasmetsien harjumuunnoksia on jonkin verran paisterinteillä ja paikoin harjun laella.



Harjualueen keskellä hiekkaisella puolukkatyypin kankaalla on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu jääkautinen moreenimuodostuma, jota reunustaa Yoldia-meren muinaisranta.

Harjuluontotyypin uhkana ovat valoisien paisterinteiden umpeenkasvu sekä maa-ainesten ottaminen alueelta.



Suojelutavoitteen määrittely:

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1. ja 3.2. mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteill.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Harjualueet kuuluvat valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Vahvistetussa Länsi-Uudenmaan seutukaavassa Ojamonkankaan alue on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL) ja Lohjanharjun alue suojelualueeksi (S). S-merkinnällä osoitetut alueet on tarkoitettu suojeltavaksi maa-aineslain nojalla.



Ojamonkangas kuuluu osittain Gunnarlan rakennuskaava-alueeseen. Ojamonkankaan osa-alueen toteutuskeinona on rakennuslaki/maa-aineslaki.

Alueilla, joilla on voimassa rakennuskaava, noudatetaan kaavamääräyksiä. Muualla suojelu toteutuu maa-aineslailla.



Lohjanharjun osa-alueella on voimassa vahvistettu Lohjanharjun osa-yleiskaava, jonka kaavamääräykset sisältävät rakennuslain 124 a §:n mukaisen toimenpidekiellon. Tämän osa-alueen totetuskeinona on rakennuslaki, eli vahvistetun osa-yleiskaavan määräykset.



Sorronsuo kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Se toteutetaan perustamalla alueelle luonnonsuojelulain mukainen suojelualue.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit