Lohijoen lehto

Alueen kuvaus

Lohijoen rantoja reunustava lehtoalue sijaitsee Pitkäkosken ja Tynnyrikosken välisellä jaksolla, missä joki on uurtanut uomansa Pitkäkankaan harjuainekseen ja jyrkkiä, paikoin vyörtyviä hiekkatörmiä on runsaasti. Lehtokasvillisuus on keskittynyt kasaantumisrannoille ja on pääosin tuoretta GOMaT-lehtoa, osaksi kosteaa kotkansiipivaltaista tulvalehtoa. Puusto on enimmäkseen melko vanhaa kuusikkoa, joukossa lehtipuita. Lehtoa luonnehtii kurjenpolvi, oravanmarja, käenkaali, sudenmarja, imarteet, nuokkohelmikki sekä kultapiisku. Vaateliaita lajeja ovat tervaleppä, näsiä, mustaherukka ja koiranvehnä. Kohteella on myös tulvametsää. Maisemallisesti arvokas kohde, joka on pääosin Metsähallituksen hallinnassa.

Alueen luonne ja merkitys

Lohijoen lehto on pääosin tuoretta metsäkurjenpolvi-oranvanmarjatyypin lehtoa ja osaksi myös kosteaa tulvalehtoa. Alueella kasvaa uhanalaisia ja vaateliaita lajeja.



Ilman hoitoa alue kuusettuu ja muuttuu vaateliaan lajiston kannalta liian yksipuoliseksi, varjoiseksi ja maaperältään happamaksi.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,

• luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaatiokoon elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Lohijoen lehto kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Pääosa alueesta on asetuksella perustettu lehtojensuojelualue. Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit