Liesjärvi

Alueen kuvaus

Liesjärven alue kuuluu ns. Tammelan ylänköön, joka on säilynyt erämaisena viljelyseutujen välissä. Alueen metsät ovat pääosin melko karuja mustikka- ja puolukkatyypin kangasmetsiä sekä suomuuttumia. Harjut ovat matalia ja metsän peittämiä. Järvet ja lammet ovat edustavia humuspitoisia vesistöjä.



Tartlamminsuo on harvakseen mäntyä kasvava karu räme, jonka keskiosassa on pienialaisia nevalaikkuja.



Laajennusalue:



Lintusyrjän alue koostuu kahdesta palstasta, joilla on vanhaa havupuuvaltaista metsää, hieman suota sekä entisiä peltoja ja niittyjä. Vanhoissa metsissä näkyy paikoin laidunvaikutusta.



Pohjoisemmalla palstalla vanhin kuusivaltainen metsä on keskittynyt tilan pohjois- ja itäosiin. Tilan vanhan päärakennuksen pihapiirin lisäksi palstalla on laidunnettuja niittyjä ja peltoja, joista osalla kasvaa vanhaakin lehtipuustoa. Palstan läpi kulkee ojaksi oikaistu puro. Sen ympärillä on hieman korpea, joka kosteimmilta osiltaan muodostaa entiselle peltopohjalle lehtipuuvaltaista luhtaa. Eteläosassa on hakkuuaukealle syntynyttä tiheää nuorta metsää.



Eteläisemmän palstan havupuuvaltaista vanhaa metsää reunustaa lännessä rämemuuttuma. Kivennäismaan metsä on tuoretta ja varsinkin pohjoisrinteen puolella lehtomaista kangasmetsää, jonka lajistossa on mm. sinivuokkoa, kevätlinnunhernettä ja hieman pienikokoista lehmusta. Pohjoisreunalla on kaistale nuorta lehtipuustoa kasvavaa entistä peltoa, joka rajautuu Kanteluslammen rantaluhtaan. Palstan eteläreunaan sisältyy hieman kivikkoista ja luhtaista Liesjärven rantaa.



Alueella on vanhaa metsää, josta osa on lehtipuuvaltaista. Alue tarjoaa elinympäristön myös vanhaa metsää suosiville eliölajeille.

Alueen luonne ja merkitys

Valtakunnallisesti arvokas Tammelan ylänköalueen karun luonnon kokonaisuus.



Tärkeä matkailukohteena (sijaitsee valtatie-2:n varrella).



Laajennusalue:



Maa- ja metsätalouden merkit näkyvät yhä, vaikka alue on palaamassa luonnontilaan. Monin paikoin metsän rakenteessa näkyy laidunnuksen vaikutus. Vanhoja kantoja on siellä täällä, pohjoisemmalla palstalla on tehty myös tuoreempia hakkuita. Alueen korvet ovat kuivahtaneet ojien vuoksi ja osa niistä on ollut peltona ja niittynä. Alueella oleva puro on oikaistu ojaksi, paikoin uoma on ottamassa entisiä muotojaan. Suurin osa alueen ojitetuista korvista on ennallistettu.

Paikoin alue herkkä kulumaan. Retkeilykäyttöä ohjattava.



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintään alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.

Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla.

Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä.

Luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Suuri osa alueesta nykyistä Liesjärven kansallispuistoa (ja Tartlammin soidensuojelualuetta). Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä.



Seutukaavassa SL1- ja SU1-merkinnät.



Suojelun toteutuskeinona on maa-alueella luonnonsuojelulaki ja vesialueella vesilaki.



Alueen suojelutavoitteet eivät estä puolustusvoimien nykyistä toimintaa ja sen kehittämistä.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit