Långviken

Alueen kuvaus

Långviken on noin 5 kilometriä pitkä kapea lahti. Lahden pohja on pääasiassa pehmeää liejua. Pohja muuttuu hiekkapitoisemmaksi ja kovemmaksi siirryttäessä lahden perukasta lahden suulle päin. Lahti on kokonaisuudessaan matala, mistä johtuen jyrkkiä syvyyseroja lahdella ei voi esiintyä. Länsiosan muodostaman topografisen kynnysalueen pituus kuitenkin lisää sen merkitystä itäosan vedenvaihtuvuuden kannalta. Rannat ovat osin kivikko- tai kalliorantaa tai ruovikkoa. Lahteen laskee pieni puro sekä joitain vähäisempiä uomia. Långvikenin kasvillisuus on Lounais-Suomen rannikkovesille tyypillistä. Ihmistoiminnalla on ollut vaikutusta lahdella koko sen kehityshistorian ajan. Sen ympäristö on ollut asuttuna ja lahdella on liikuttu veneillä jo pitkään

Alueen luonne ja merkitys

Kohde kuuluu kokonaisuudessaan luontotyyppiin 1650, Itämeren boreaaliset kapeat murtovesilahdet ja se täydentää verkoston kattavuutta tämän melko harvinaisen luontotyypin kannalta Lounais-Suomessa. Luontotyypin edustavuus kohteella on hyvä: lahti on muodoltaan pitkä ja kapea ja vedenalainen kynnysalue erottaa sen muusta merialueesta. Lisäksi kohteelta on tavattu seitsemää kyseiselle luontotyypille tunnusomaista kasvilajia ja lahdenpohjukassa on laajoja ruovikoita.

Långvikenillä on myös luontotyyppiä 1150, joka voi olla päällekkäin kapeiden murtovesilahtien kanssa.

Långvikenin rannat ovat melko tiiviisti rakennetut. Lahden suulla on pienvenesatama ja veneliikennettä on koko lahden alueella. Ravinnekuormituksen aiheuttama rehevöityminen on kapeiden murtovesilahtien luonnontilaa heikentävä tekijä. Långvikenin valuma-alueella on kuitenkin suhteellisen vähän peltoa, eikä Långviken ole Saaristomeren yleiseen tilaan nähden poikkeuksellisen rehevöitynyt.



Suojelutavoitteen määrittely:

Kaikki tietolomakkeen kohdassa 3.2 mainitut luontotyypit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäinkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa

Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla.

Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,

Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Alueen suojelu toteutetaan vesilailla ja ympäristönsuojelulailla. Alueen käyttöön, suojeluun ja hoitoon liittyvien periaatteiden selkeyttämiseksi sille on tarpeen laatia hoito- ja käyttösuunnitelma, joka laaditaan vuorovaikutuksessa paikallisten asukkaiden ja maanomistajien kanssa.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit