Kotajärvi

Alueen kuvaus

Kotajärvi on harjujen ympäröimä lähteinen ja kirkasvetinen pikkujärvi. Järven länsirantaa reunustaa noin 20 m korkea, kohtalaisen jyrkästi kohoava harjurinne. Eteläpuolen harjulta työntyy itärantaa pitkin kapea harjukannas järven keskiosaan asti. Itäpuolella on usean hehtaarin suuruinen suoalue, joka ulottuu järven pohjoisrannalta itärannan harjukannaksen taakse.



Järvellä ei ole tulo- eikä lasku-uomaa, vaan vesi vaihtuu pohjavesivirtauksen mukana tihkumalla altaan hiekkpitoisen pohjan läpi. Ravinteisuudeltaan lampi on runsaan lähdevaikutuksen takia tavallista rehevämpi. Vesikasvillisuutta on järven matalissa kohdissa aika paljon, mutta runsaina esiintyvien kasvien määrä on vähäinen. Putkilokasveista kelluslehtiset isoulpukka (Nuphar lutea) ja uistinvita (Potamogeton natans) kasvavat runsaimpina. Vesisammalet muodostavat paikoin nevareunuksen edustalle yhtenäisiä lauttakasvustoja.



Järvi jakautuu kahteen suokannaksen erottamaan osaan. Eteläisessä jyrkkärantaisessa puoliskossa metsäkasvillisuus ulottuu rantatörmään asti eikä vesirajaan ole muodostunut rantasoistumia. Harjurantojen vesirajassa kasvaa parin metrin levyinen vyöhyke piukkasaraa (Carex elata). Järven pohjoisosan suorannoilla vesirajan saravyöhyke koostuu jouhi- ja mutasarasta (Carex lasiocarpa, C. limosa) sekä paikoin liereäsarasta (Carex diandra).



Järven itäpuolisen nevan laajuus on yli neljä hehtaaria. Suot ovat enimmäkseen karuja, mutta eri suotyyppejä on kohtalaisen runsaasti. Suurin osa nevasta on tupasvilla- ja mutasaravaltaista lyhytkorsinevaa. Järviä erottava kannas ja pohjoispään lähiranta on pullosaravaltaista nevaa. Itärantaa reunustavan harjun pään tuntumassa ja Ketarlamminkankaan reunan lähellä on lyhytkortista nevarämettä. Järven pohjoispäässä on myös muutama aari rahkasammalvaltaista rimpinevaa ja vähän ruopparimpinevaa. Suon pohjoispuolen harjun tyvellä kiertää 10-20 metriä leveä luhtainen ja lähteinen juotti, jossa on keskiravinteista rimpipintaista nevaa.



Alue on säilynyt poikkeuksellisen hyvin luonnontilaisena: lähirantojen suot ovat ojittamattomia ja lähirantojen metsissä ei ole tehty voimakkaita hakkuita. Järven luoteisrannalla on yksi kesämökki, muut ranta-alueet ovat rakentamattomia.

Alueen luonne ja merkitys

Kotajärvi rantasoineen muodostaa laajahkon vesi- ja rantaluontokokonaisuuden, jonka arvo perustuu harvinaisiin ja edustaviin kasvillisuustyyppeihin, kasvistoon ja hyvään luonnontilaan. Sekä hydrologisesti että rantaluonnon osalta luonnontilaisina säilyneet lähdejärvet ovat Etelä-Suomessa harvinaisia. Järven monipuoliseen vesikasvistoon kuuluu erittäin uhanalaiseksi luokiteltu lapinsirppisammal (Hamatocaulis lapponicus). Kotajärven alue laajemmin on maisemallisesti arvokas ja alueella on merkitystä retkeily- ja virkistyskäytön kannalta.

Alueeseen ei kohdistu välitöntä uhkaa. Alue kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Laajamittainen pohjaveden ottaminen saattaisi alentaa pohjaveden ja järven pintaa ja tätä kautta heikentää lapinsirppisammalen elinmahdollisuuksia alueella.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintännkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa painotetaan seuraavia tavoitteita:



Alueella valliseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Harjujensuojeluohjelman aluetta (HSO 040039, Lahden Mutka, I Salpausselkä)



Alue on osoitettu Päijät-Hämeen maakuntakaavassa nat -merkinnällä.



Alueelle on muodostettu yksityinen luonnonsuojelualue.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit