Kolmisoppi-Neulamäki

Alueen kuvaus

Kolmisopen-Neulamäen alue sijaitsee Kuopion kaupungin keskustasta 4 km lounaaseen. Alueella on edustavavaa kallio- ja lehtokasvillisuutta. Alueen maisemalle ovat ominaista maaston suuret suhteelliset korkeuserot, korkeat kalliomäet ja kumpuileva maasto. Kallioperän trofiataso vaihtelee karusta meso-eutrofiseen. Ravinteiset kivilajit vaikuttavat siihen, että alueella esiityy runsaasti vaateliasta lehto-, vesi- ja kalliolajistoa. Alueen moreenipeite on ohutta ja alustaa myötäilevää. Paljasta kalliopintaa on näkyvissä Neulamäen ja Vuorimäen rinteillä, Kallaveden rantakallioilla ja pieninä esiintyminä siellä täällä.



Alueen monipuolinen metsäkasvillisuus on edustavimmillaan Kolmisoppilammen luoteispuolella sijaitsevalla lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvalla alueella. Kolmisopen lehdot ovat pääasiassa tuoretta OMaT -lehtoa, Vuorilammen ja Kolmisopen välisessä notkelmassa myös rehevää saniaiskorpea. Lehtokasvillisuus sisältää useita vaateliaita ja uhanalaisia lajeja.



Lehtoalueen kaakkoispuolella sijaitsee luontaisesti rehevä Kolmisoppi -niminen lampi. Lampi on Vuoripuron kautta yhteydessä Vuorilampeen. Lammella kasvaa vaateliaita vesisammalia. Ahdinsammal ja vellamonsammal ovat lajiston merkittävimmät sammaleet. Muita ravinteisuutta ilmentäviä sammaleita ovat hiusirppi- ja upposirppisammal ja suosammaliin kuuluva lettolierosammal. Lisäksi Kolmisoppilammen näkinpartaiskasvillisuus on monipuolinen.



Kalliokasvillisuudeltaan kiinnostavimmat osat sijaitsevat Pölkkypurolta Suuren Neulamäen jyrkänteelle jatkuvassa vyöhykkeessä sekä Vuorilammen ja Kolmisopen välistä notkoa reunustavilla selänteillä. Seinämillä on paikoin kalsiittipitoisia dolomiittiesiintymiä, jotka näkyvät meso-eutrofisina kasviyhteisöinä. Alueella on useita harvinaisia sammal-, jäkälä- ja putkilokasvilajeja. Neulaniemen itä- ja pohjoisosan selvästi karummilla kallioilla vallitsevat puolestaan oligo-mesotrofiset kasviyhteisöt.



Alueen metsät ovat perusrakenteeltaan talousmetsiä, mutta niitä ei ole hoidettu 30 vuoteen. Vanhimmat metsät ovat 100-130 vuotiaita ja noin puolet metsistä on iältään yli 80 vuotiasta. Reilu puolet alueen metsiköistä on kuusivaltaisia ja vajaa puolet mäntyvaltaisia. Lehtipuun osuus puustossa on melko vähäinen.

Alueen luonne ja merkitys

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla

- luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Suurin osa yksityismaiden luonnonsuojelualuetta. Muu osa maa-alueesta toteutetaan maa-aineslailla. Vesialueiden toteutuskeinona vesilaki.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit

Alueella on lisäksi 1 uhanalainen laji.