KELLOVUOTSO-KAARRERÄMIÄ-HUKKA-AAPA

Alueen kuvaus

Kaarrerämiän ja Kellovuotson alueilla kallioperässä on serpentiinikiveä, minkä vuoksi alueilla kasvaa monia ultraemäksisen kasvualustan lajeja, esim. viherraunioinen ja lapinnätä. Myös Kaarrerämiän Molinia-soiden (siniheinä) kasvillisuus aiheutuu serpentiinikivestä.

Kaarrerämien alueella on lisäksi rimpisiä ja jänteisiä aapoja. Kellovuotson alueella on kangas- ja rahkarämeitä, muurainkorpia, ruoho- ja heinäkorpia sekä mesotrofisia suursara- ja rimpinevoja.

Hukka-aavan alueella on karunpuoleisia Peräpohjolan aapoja ja erilaisia rämeitä. Rahkoittuneet rämeet ovat tavallisia.

Alueen metsät ovat luonnontilaisia yli 200-vuotiaita, kuivahkon kankaan kuusikoita. Lahopuuta on kattavasti.

Alueen luonne ja merkitys

Kellovuotso-Kaarrerämiä-Hukka-aavan alue on serpentiinialustalla esiintyvien suotyyppiensä takia erityisen arvokas suokohde.

Poronhoitoaluetta.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Kellovuotso, Kaarrerämiä ja Hukka-aapa kuuluvat soidensuojelun perusohjelmaan ja Kaarrerämiän laajennus -niminen alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan.



Alueesta on toteutettu osa. Kaarrerämiän-Kellovuotson alue on perustettu valtion maiden osalta luonnonsuojelulain nojalla soidensuojelualueeksi. Alue toteutetaan muiltakin osin luonnonsuojelulain keinoin.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit