Kanteleenjärven lintuvesi

Alueen kuvaus

Pukkilan itäosassa sijaitseva Kanteleenjärvi on pienehkö, pyöreä ja matala lintujärvi, jonka rannoilla on leveä luhta- ja niittyvyöhyke. Järvi sijaitsee alavan peltoalueen keskellä lähellä Porvoonjokea.



Järven valuma-alue on 2 020 hehtaaria, josta 36 % on peltoa.

Järven happitilanne on huono ja ravinnepitoisuudet korkeat. Kuormitus on pääasiassa maatalouden hajakuormitusta.



Järven koko vaihtelee eri vuodenaikoina selvästi: keskiveden mukainen pinta-ala on 75 ha ja tulva-ajan 100 ha. Porvoonjoen tulviessa järven lähipelloille muodostuu laajoja tulva-altaita.

Alueen luonne ja merkitys

Järvi on merkittävä erityisesti lintudirektiivin lajien kannalta. Luontotyypeistä edustavin on itärannan kostea niitty, joka on perinnebiotooppina merkittävä. Merkittävää on myös luontodirektiivin kasvilajin, hentonäkinruohon mahdollinen esiintyminen.



Järvi on tuoreiden lintulaskentojen mukaan luokiteltavissa kansainvälisesti merkittäväksi lintuvedeksi. Se on erittäin arvokas sekä pesimälajistoltaan että muutonaikaisena levähdyspaikkana.



Porvoonjokivarren peltojen tulva-alueet yhdessä järven kanssa muodostavat linnustoltaan parhaan sisämaan tulva-alueen Uudellamaalla. Alue on erittäin merkittävä ruokailu- ja levähdysalue joutsenille, hanhille, puolisukeltajasorsille ja kahlaajille. Järvellä on merkitystä myös syysmuuton aikana etenkin puolisukeltajasorsille ja mikäli tulvia esiintyy, myös kahlaajille.



Säännöllisesti pesivässä lajistossa lintudirektiivin lajeja ovat mm. mustakurkku-uikku, kaulushaikara, ruskosuohaukka ja kurki. Lisäksi monet harvinaisemmat lajit pesivät ajoittain.





Järven itärannalla, Riihenmäen ja Vappulan välissä oleva rantaniitty on perinnebiotooppien inventoinnissa kesällä 1996 luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi. Hajakuormitus on rehevöittänyt järveä, on kasvamassa umpeen, happitilanne huono. Kanteelenjärven kunnostamiseksi järven pintaa on nostettu vuosina 1999-2002 kahdessa vaiheessa yhteensä 40 cm.



Mahdollisesti toteutettavat Porvoonjoen tulvasuojelutoimenpiteet ovat linnuston kannalta haitallisia. Natura-alueen ulkopuolisten tulva-alueiden häviäminen vähentäisi vesilintu- ja kahlaajalajistoa.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvatalueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä,

- luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Järvi ja sen rantaluhdat ja -niityt kuuluvat valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Natura-alueen toteutuskeino on vesilaki ja/tai luonnonsuojelulaki. Rantaniittyjä voidaan hoitaa myös esimerkiksi maatalouden ympäristötuen avulla.



Natura-kohteen ulkopuolelle jää muuttolinnustolle erittäin tärkeitä Porvoonjoen lähipeltojen tulva-alueita. Niiden säilyttäminen avoimina viljelyalueina on tärkeää. Linnusto kärsii, mikäli tulvien nousu pelloille estetään.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit