Juurikkaselän metsä

Alueen kuvaus

Juurikkaselän kohde koostuu Hevossalon, Vattusaaren ja Palosaarten saarista, Ruokolahden rantaluhdasta, Hautoniemestä sekä Valkeinen-Niittylahdesta.



Ruokolahden rantasuo on jokseenkin niukkaravinteinen, muutaman hehtaarin suuruinen luhtainen rantasuo, jonka erottaa rannasta tiheä järviruokokasvusto. Pohjoisessa luhta rajautuu ojitettuun rämeeseen, jolla ei ole selvää vaikutusta luhdan vesitalouteen. Länsipuolinen metsikkö on etupäässä nuorta männikköä.



Aikoinaan laitumena ollut Hevossalon saaren metsä on poikkeuksellisen vanhaa ja koskematonta, ylispuusto on yli 100 -vuotiasta ja muu puusto valtaosin 60-80 -vuotiasta, alikasvospuusto nuorempaa. Saaren eteläpää on tulvarantaa, jossa kasvaa haapa-pajutiheikköjä, joukossa koivua, korpipaatsamaa ja pihlajaa. Eteläosan metsää hallitsevat vanhat pystyynkuolevat jättiläishaavat. Saaren keskiosa on koivuvaltainen, joukossa jättiläishaapoja ja hieman mäntyjä. Laho- ja kolopuita on runsaasti, samoin hyvin suuria haapapökkelöitä. Tikkojen jälkiä on lahopuissa runsaasti. Aluskasvillisuus vaihtelee saravaltaisista rannoista tuoreen kankaan varvikkoon.



Hevossalon koillispuoliset Vattusaari ja Palosaaret ovat päätehakkuikäisen ja suhteellisen luonnontilaisen koivu-mäntysekametsän luonnehtimia. Saarissa on myös tukkipuukokoista haapaa, alikasvoshaapaa sekä pökkelöitä ja lehtimaapuuta etenkin suuremmassa Palosaaressa.



Hautoniemi on rannasta ja länsiniemestään tuoreen kankaan männikköä, pohjoisreunastaan osin soistunutta. Muuten Hautoniemi on lähinnä koivuvaltaista tuoretta ja lehtomaista kangasta, jolla kulttuurivaikutus (karjanlaidunnus) näkyy vielä selvästi aluskasvillisuuden ahomaisuutena. Notkoissa on pienialaisia metsäkortekorpia. Koivua on puustossa vaihtelevasti 50-90 %, mäntyä vastaavasti 5-50 %. Kuusta on harvakseltaan alikasvoksena ja järeämpää kuusta on yksittäin samoin kuin haapaa, joista suurimmat halk. 45 cm. Laho- ja kolopuita on paikoin runsaasti, osalla aluetta on tuotettua lahopuustoa.



Valkeisesta Niittylahteen laskevan puron varrella on koivuvaltaisen lehtimetsän lisäksi erityisen hieno muutaman hehtaarin metsälehmuslehto, jossa on paljon koiranheisi- ja lehtokuusamapensaita, tuomea ja näsiää. Lehmusryhmiä kasvaa puron varressa, ja osan lehmuksista latvuskerros yltää ympäröivien suurten haapojen latvuskerroksen tasalle. Lehdon pohjoispuolella on Niittylahden rannalta Uitin salmeen saakka nuorta tiheää lehtimetsää, jossa valtapuina ovat haapa, koivu ja harmaaleppä. Lahopuuta on paikoin paljon, lähinnä riukuhaapaa ja leppää. Aluskasvillisuus on lehtonotkossa rehevää, muualla heinävaltaista. Valkeisen rannalla puron eteläpuolella on lehtomaista sekametsää. Järeähköä koivua, mäntyä, nuorta ja järeää haapaa, sekä nuorta lehmusta.

Alueen luonne ja merkitys

Vanhoja lehtipuuvaltaisia luonnontilaisia metsiä. Boreaaalista lehtoa. Uhanalaiselle lajille sopiva ruokailu- ja pesimäalue. Arvokas linnusto ja kasvisto.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys

alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Uhanalaisen lajin suojelusuunnitelman 1. ryhmän kohde. Varausta on osin supistettu ja toisaalla laajennettu. Toteutetaan perustamalla luonnonsuojelualue.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit

Alueella on lisäksi 1 uhanalainen laji.