Iso-Murron haat

Alueen kuvaus

Yleistä:

Iso-Murron haat sijaitsevat Teiskon Yliskylässä Peräjärven pohjoispuolen kasvistollisesti arvokkaalla alueella. Pitkään jatkunut laidunnus alueilla on loppunut jo 1980-luvun alussa, ja hakoja ympäröiville pelloille on istutettu kuusta ja koivua. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys on niittänyt osia haoista vuodesta 1993 alkaen. Vuonna 1994 pensastoa on harvennettu ja vain isot puut sekä hyväkuntoiset katajat jätetty. Iso-Murron tilan vanhat rakennukset on hävitetty.



Luontotyypit:

Iso-Murron haat ovat yhteispinta-alaltaan varsin pienialainen kohde. Alueella esiintyy hakamaiden ja kaskilaidunten sekä runsaslajisten kuivien ja tuoreiden niittyjen luontotyyppejä. Suurin osa alueesta on havu- ja lehtipuuhakaa. Itäisemmän osa-alueen puusto on melko iäkästä ja kuusi-, mänty- ja hieskoivuvaltaista. Läntisemmällä osa-alueella pohjoisosassa on kuusikkoa, keskiosassa männikköä sekä eteläosassa koivuja ja jonkin verran koivupökkelöitä. Pensaskerroksessa haoissa on katajaa ja pihlajaa. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat nurmilauha, nurmitädyke, metsäkastikka, mäkilehtoluste.



Runsaslajisten kuivien ja tuoreiden niittyjen luontotyyppejä esiintyy molemmilla osa-alueilla. Itäisemmällä osa-alueella luontotyyppiä on mosaiikkimaisesti yhdessä tuoreen heinäniityn kanssa. Valtalajeja ovat mm. ahomatara, särmäkuisma, poimulehti, rätvänä. Lisäksi itäisellä osa-alueella on kallioketoa, joka kuuluu em. luontotyyppiin. Läntisemmällä osa-alueella luontotyyppiä esiintyy sekä Iso-Murron vanhan pihapiirin tuntumassa kalliokedolla että kauempana, alueen itäisimmässä osassa. Valtalajeja kalliolla ovat kesä- ja keltamaksaruoho, ahomansikka, lampaannata, niityllä puolestaan ahomatara, rätvänä, poimulehti ja nurmitatar.



Kohteella kasvaa useita uhanalaisia ja huomionarvoisia kasvilajeja.

Alueen luonne ja merkitys

Iso-Murron haat on arvioitu perinnemaisemien inventoinnissa maakunnallisesti arvokkaiksi kohteiksi (M ja M-, perinnemaisemien inventoinnit 1994 ja 1995). Hakojen arvoon on vaikuttanut alueella esiintyvät uhanalaiset lajit: ketokatkero (Gentianella campestris), kirkiruoho (Gymnadenia conopsea), ahosilmäruoho (Euphrasia rostkoviana ssp. Fennica ), useat huomionarvoiset kasvilajit, edustava hakamaarakenne sekä vanha puusto.



Pienialainen, kahdesta erillisestä osa-alueesta muodostuva kohde. Umpeenkasvu ja pensoittuminen uhkaa aluetta, jos hoitoa ei jatketa. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys on hoitanut tähän mennessä aluetta.



Suojelutavoitteen määrittely:

Kaikki tietolokakkeen taulukossa 3.1 mainitut luontotyypit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.

Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavaa tavoitetta: alueella vallitseva luontotyyppien tila säilytetään hoitotoimenpiteillä.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Aitolahti-Teisko rantayleiskaava 1989 : maa- ja metsätalousvaltainen alue (M).



Suojelun toteuttamiskeinona sopimus.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit