Bölsviken-Stormossen

Alueen kuvaus

Alue koostuu kahdesta osasta: Östanberg-Stormossenin keidassuosta ja siihen rajautuvasta harjualueesta sekä Bölsvikenin lintuvesialueesta ja siihen rajautuvasta metsästä. Suo on harjualueen ympäröimä alueellisesti tärkeä rannikkoalueen keidassuo. Siihen liittyvä harjualue on maakunnallisesti merkittävä ja suon luonnontilaisuuden kannalta tärkeä. Bölsvikenin lintuvesi on suojainen, matala sisälahti, jota reunustaa yhtenäinen järviruokovyöhyke. Alue on hyvin tärkeä vesilintujen muutonaikainen levähdysalue. Bölsvikenin rantaan rajautuva metsäalue on pääosaltaan vanhaa metsää.



Natura-alueeseen sisältyy 158 ha maata ja 132 ha vesialuetta.

Alueen luonne ja merkitys

Stormossen edustaa rannikkoalueen keidassoita. Se on lähes luonnontilainen, lukuun ottamatta itäreunan noin 2 ha:n suuruista ojitettua osaa, joka on muuttumavaiheessa. Keskiosat ovat avosuota, jossa lyhytkorsinevan muodostamat tasapinnat ja rimpinevajuotit vaihtelevat. Pohjoispäässä on pieni yhtenäinen saraneva-alue, jossa on lettoisuuden piirteitä mm. villapääluikkaa. Reunaosat ovat enimmäkseen isovarpurämettä, länsi- ja eteläreunalla on kapea, rehevämpi kostea laide. Pesimälinnustoon kuuluu liro. Suo on myös teerien soidinpaikka. Suon vesitalous ja luonnontilan säilyminen kytkeytyy kiinteästi ympäröivään harjualueeseen, minkä vuoksi maakunnallisesti merkittävä harjualue on myös mukana Natura-alueessa. Harju käsittää noin 100-200 metriä leveän ja 20-25 metriä korkean, paikoin kapealakisen selänteen. Alueella on lohkareisia muinaisrantoja sekä pääosin kivisiä ja soraisia valleja. Harjun metsä on pääosin varttunutta mäntymetsää, pohjakasvillisuudessa on sianpuolukkakasvustoja sekä osin nummimaisia ja jäkälävaltaisia osia.



Bölsvikenin lahti on merkittävä linnuston muutonaikainen levähdysalue. Bölsvikenin rannan metsäalue on pääosin kuusivaltaista, varsin luonnontilaista metsää. Vanhahkoa kuusimetsää on alueen tuoreilla kankailla, korvissa ja pienissä soistumissa. Männiköitä kasvaa kanervatyypin (CT) kankailla ja pienillä jäkälätyypin (CIT) kalliokumpareilla. Bölsvikenin rannalla on tervalepikkoa. Itse Bölsvikenin lahden ja rantaluhtien kanssa metsä muodostaa myös linnuston kannalta merkittävän kokonaisuuden.



Alueen suojelutavoite:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) ja kaikkien niiden suojeluperusteena on vähintäänkin alueen merkittävyyden säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys;

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä;

- luontotyypin ja lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Östanberg-Stormossen kuuluu soidensuojeluohjelmaan ja toteutustapana on luonnonsuojelualueen perustaminen. Suon pohjoispuolella oleva harju on valtakunnallisen harjututkimuksen mukaan maakunnallisesti merkittävä ja sen suojeluarvot turvataan maa-aineslain avulla. Harjualueen metsänhoito on edelleen mahdollista.



Bölsviken kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan. Lahden pohjoispäässä oleva, 1-2 ha:n suuruinen koivu-tervaleppäkorpi sisältyy myös natura-alueeseen. Bölsvikenin osalta toteutustapana on luonnonsuojelulaki ja vesilaki.



Bölsvikenin rannan metsäalue ei kuulu kansallisiin suojeluohjelmiin. Tämän alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain keinoin.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit