Ähtävänjoki

Alueen kuvaus

Aluerajaukseen sisältyy osa Ähtävänjoen vesistöstä.

Ähtävänjoen vesistöalue saa alkunsa Lehtimäen ja Soinin kunnista, noin 200 m merenpinnan yläpuolelta. Varsinainen Ähtävänjoki alkaa Evijärvestä ja laskee merestä padottuun Luodon-Öjanjärveen. Yhteys mereen katkesi vuonna 1961, kun Luodonjärvi padottiin makeavesialtaaksi. Ähtävänjoen valuma-alue on 2030 km. Järvisyys on poikkeuksellinen suuri Pohjanmaan oloissa eli 10,5%. Järvisyyden vuoksi myös vedenlaatu on parempi kuin muissa Pohjanmaan jokivesistöissä. Yleisesti ottaen Ähtävänjoen vesi on hyvälaatuista. Kuitenkin tulva-aikana veden pH saattaa laskea alle 5:een.



Ähtävänjoki on rakennettu pääosiltaan energiatuotantoa varten. Jokiuomaa on muuttettu perkaamalla , pengertämällä ja patoamalla. Vesistöä myös säännöstellään melko voimakkaasti. Vesistöalueella on yhdeksän voimalaitosta.



Ähtävänjoella on vahva saukkokanta ja siellä esiintyy myös valtakunnallisesti uhanalainen nilviäinen. Jokialueen kalastoon kuuluvat mm. hauki, ahven, made, purotaimen, lahna, särki, salakka ja kiiski. Rapu istutettiin Ähtävänjokeen 1920-1930 -luvuilla. Ähtävänjoki on ollut tuottoisa rapujoki, mutta rapurutto tuhosi kannan 1960-luvulla ja rapukannan elpyminen on ollut hidasta.

Alueen luonne ja merkitys

Voimalaitoksistaan huolimatta Ähtävänjoki on luonnonsuojelullisesti ja kalastollisesti arvokas vesistö. Joella on huomattava merkitys uhanalaisen lajiston suojelun kannalta. Voimalaitosten säännöstelyluvat ovat sellaisia, että ne mahdollistavat jokiluonnon säilymisen. Joen kalakannalla on taloudellista merkitystä ja joki on tärkeä virkistysalueena.

Vesistöä rasittavat monet hyvin erilaiset luonnontaloutta häiritsevät tekijät. Ähtävänjokeen johdetaan asutus- ja teollisuusjätevesiä. Lisäksi hajakuormituksella on huomattava osuus joen kuormituksesta. Vesistö on rakennettu pääosiltaan energiantuotantoa varten. Jokiuomaa on muutettu perkaamalla, pengertämällä ja patoamalla. Ähtävänjokea säännöstellään melko voimakkaasti.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.2 mainitut lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



• alueella vallitsev lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,

• alueella vallitsev lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,

• lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein,

• lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Uusien voimalaitosten rakentaminen on kielletty koskiensuojelulailla Evijärven alapuolella.



Osa joen rannoista on rauhoitettu yksityismaan luonnonsuojelualueina. Rauhoitetut ranta-alueet ovat enimmäkseen kapeita (20 m) rantakaistoja ja peltopalstojen päässä. Luonnonsuojelualueiden joukossa on kuitenkin myös metsäisiä rantoja, osa rehevää lehtoa sekä puustoisia rämeitä. Luonnonsuojelualueet eivät sisälly Natura-rajaukseen.



Toteuttaminen: Vesiluonnon suojeluarvot turvataan vesilain ja koskiensuojelulain säännösten nojalla.

Suojelun perusteena olevat lajit

Alueella on lisäksi 1 uhanalainen laji.