Suomalaisten kulutuksen hiilijalanjälki

Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki on pienentynyt merkittävästi vuodesta 2000 vuoteen 2021. Kun vuonna 2000 hiilijalanjälki kutakin suomalaista kohti oli noin 14 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e), vastaava luku vuonna 2021 oli 7,7 tonnia CO2e. Hiilijalanjälki sisältää kotitalouksien kulutusmenojen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt Suomessa ja ulkomailla.

Muutoksen taustalla on kasvihuonekaasujen päästöjen väheneminen tuotannossa Suomessa ja ulkomailla. Suomessa etenkin energiasektori on puhdistunut, mikä välittyy kaikkeen tuotantoon.

Kuva

Arjen ratkaisuilla on suuri merkitys Suomen kulutusperäisiin kasvihuonekaasupäästöihin

Ihmisten henkilökohtaisilla ratkaisuilla, jotka liittyvät asumiseen, liikkumiseen, ruokaan ja erilaisten tavaroiden ja palveluiden ostamiseen, on suuri merkitys Suomen hiilijalanjäljelle. Suomen kulutusperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä noin 60 prosenttia aiheutuu kotitalouksien kulutuksesta.

Myönteistä on, että vaikka kotitalouksien kulutusmenot henkilöä kohden ovat kasvaneet vuodesta 2000 vuoteen 2021, päästöt eivät ole lisääntyneet samaa tahtia, vaan päinvastoin alentuneet. Kuten edellä mainittiin, suuntaus johtuu erityisesti tuotantoteknologioiden kehittymisestä entistä vähähiilisemmiksi ja energialähteiden puhdistumisesta. 

Suomalaisten kotitalouksien kasvava kulutus ja kulutuksen suuntautuminen hieman päästöintensiivisempiin tuotteisiin on kuitenkin syönyt osan tuotannossa saavutettujen päästövähennysten vaikutuksesta.

Asumisen päästöt laskeneet eniten

Asumisen ja siihen liittyvän energiankulutuksen päästöt ovat vähentyneet tarkastelujaksolla eniten, noin 60 prosenttia. Liikkumisessa muutos on ollut -43 prosenttia, muiden tavaroiden ja palveluiden kulutuksessa -32 prosenttia ja elintarvikkeissa -17 prosenttia.

Kuva

Syke tarkasteli vielä erikseen kaikkien puolikestäviin kulutustavaroihin ja kestokulutustavaroihin kuuluvien kulutushyödykeryhmien päästökehitystä kaikista kulutuksen osa-alueista eli elintarvikkeista, asumisesta ja elintarvikkeista, liikkumisesta sekä tavaroista ja palveluista. Tarkastelusta käy ilmi, että tavaroiden osuus suomalaisten hiilijalanjäljestä on kasvanut kymmenestä kuuteentoista prosenttiin vuosina 2000–2021.

Kuva

Päästöjen vähentäminen on kansalaisten, kuntien, yritysten ja valtioiden yhteispeliä

Paitsi ihmisillä itsellään, kunnilla ja valtiolla on suuri rooli kulutuksen päästöjen vähentämisessä. Suomen ympäristökeskus on laskenut kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt kaikille Suomen kunnille ja maakunnille.

Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät, minkälaisilla ohjauskeinoilla kulutuksen päästöjä voidaan vähentää lähelle kestävää tasoa. 

Osa on toteutettavissa kansallisesti, mutta koska suomalaisten kulutuksen hiilijalanjäljestä arviolta 46 prosenttia syntyy ulkomailla, tuotantoon on vaikutettava kansainvälisesti esimerkiksi aktiivisella osallistumisella EU-tason tuotepolitiikkaan.