Jätteen energian hyötykäyttö Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n Rauhalahden voimalaitoksella, Jyväskylä
Hankkeen tila
-
Kuulutus Jätteen energian hyötykäyttö Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n Rauhalahden voimalaitoksella –hankkeen arviointiohjelmasta
-
Kuulemistilaisuudet:
8.5.2003 klo 18 Jyväskylän Viherlaaksossa, osoite Kammintie 4, Jyväskylä -
Lausuntopyyntö Jätteen energian hyötykäyttö Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n Rauhalahden voimalaitoksella –hankkeen arviointiohjelmasta
-
Lausuntojen määräaika: 6.6.2003
Hankkeen kuvaus:
Hanke tarkoittaa syntypaikkalajitellun kotitalousjätteen, teollisuuden ja kaupan jätteen sekä lajitellun rakennusjätteen tai edellä mainituista jätejakeista valmistettujen kierrätyspolttoaineiden energiahyötykäyttöä Rauhalahden voimalaitoksella.
Hankesuunnittelun lähtökohtana on lajiteltujen, polttokelpoisten jätejakeiden kertymä tai ko. jakeista mahdollisesti valmistettavien kierrätyspolttoaineiden määrä Jyväskylän seudulla. Rauhalahden voimalaitoksen yhteyteen sijoitettava uusi kattila tai kaasutin tuottaisi kaukolämpöä tai prosessihöyryä. Jäteperäisillä polttoaineilla voitaisiin kattaa lähes kokonaan alueen kasvava energiantarve, joka muussa tapauksessa tuotettaisiin öljyllä ja turpeella. Jätteen energiahyötykäyttö edistäisi myös valtakunnallisten jätteen hyötykäyttötavoitteiden toteuttamista ja vähentäisi jätteiden kaatopaikkasijoitusta.
YVA:ssa tarkasteltaisiin jätteen polttamista kattilalaitosvaihtoehtona kahdessa kokoluokassa ja kolmantena vaihtoehtona kaasutinta. Ns. 0-vaihtoehtona tarkastellaan hankkeen toteuttamatta jättämistä eli tilannetta, jossa tarvittava energia tuotetaan Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n nykyisillä kattiloilla.
Kaikissa vaihtoehdoissa on huomioitu kaukolämmön tarpeen kasvuennuste, noin 10 %, vuoteen 2010 mennessä. Vaihtoehdossa 1 kattilassa poltetaan jäteperäisiä polttoaineita 30 000–50 000 tonnia vuodessa ja tuotetaan kaukolämpöä tai prosessihöyryä 110–150 GWh vuodessa.
Vaihtoehdossa 2 jäteperäisiä polttoaineita käytetään 50 000–80 000 tonnia vuodessa ja tuotetaan lämpöä tai höyryä 180–230 GWh vuodessa. Vaihtoehdoissa 1 ja 2 jätteenpolttoasetuksen päästövaatimukset täyttävä kattilalaitos voidaan toteuttaa joko arina- tai leijukerrostekniikkaan perustuen. Leijukerrostekniikka edellyttää, että polttoaine on esikäsitelty laitosmaisesti.
Vaihtoehdossa 3 energiahyötykäyttöön ohjautuisi vain muovi- ja puupitoista kierrätyspolttoainetta, jota kaasutetaan vuodessa 25 000 tonnia. Kaasuttimen tuotekaasu puhdistetaan ja hyödynnetään sen jälkeen nykyisen öljykattilan polttoaineena. Tuotekaasulla tuotetaan 100–110 GWh prosessihöyryä vuodessa.