Sipilän niitty

Alueen kuvaus

Yleistä:

Sipilän niitty on Pajulan kylässä, Pajulanjärven Lehtiniemessä, Sipilän tilan eteläpuolella sijaitseva laaja (7,3 ha), monipuolinen ja edustava laidunniitty. Aluetta on laidunnettu pitkään. Osa niemestä on raivattu pelloksi vuonna 1928, mutta suurin osa siitä on jäänyt maaperän kivisyyden vuoksi raivaamatta ja onkin aitoa niittyä. Pellonraivauksesta syntyneiden laajojen kiviröykkiöiden päällä kasvaa useita maisemallisesti merkittäviä pihlajia ja katajia. Sipilän tilan vanhat rakennukset, suuret puut, pylväskatajat ja näkymä Längelmävedelle muodostavat edustavan osan Pajulan kylän kulttuurimaisemaa. 1990-luvun puolivälissä nautakarjan laidunnus niityllä loppui, mutta aloitettiin uudelleen vuonna 2004.



Topografia:

Niemen keskiosa on tasaista, reunaosiltaan niemi kuitenkin laskee loivasti rantaan. Pohjoisosassa on muusta osasta selväpiirteisesti erottuva hakamaakumpare.



Luontotyypit:

Sipilän niityn alueella esiintyy runsaslajisten kuivien ja tuoreiden niittyjen sekä hakamaiden ja kaskilaidunten luontotyyppejä. Valtaosa niemen keskialueesta on runsaslajisten kuivien ja tuoreiden niittyjen luontotyyppiä, jonka valtalajeja ovat mm. metsäapila, pukinjuuri, huopakeltano, nurmitädyke, heinätähtimö ja huomionarvoinen kesämaitiainen. Muita niityn edustavuutta lisääviä lajeja ovat tuoksusimake, ahomatara, aholeinikki, keto- ja nurmikaunikki, nurmitatar, ketonoidanlukko sekä päivänkakkara. Lisäksi niityn edustavuuteen vaikuttavat monilajisuus, typpikasvien niukkuus ja kasvillisuuden mataluus. Vajaa kolmannes keskialueen niitystä on kuitenkin luontotyyppien ulkopuolelle jäävää metsäkurjenpolvi-, nurmikaunokki- ja poimulehtivaltaista tuoretta suurruohoniittyä, joka on suurelta osin syntynyt aikanaan pelloksi raivatuille alueille.



Alueen pohjoispäässä sijaitsee hakamaakumpare, lisäksi hakamaata on myös rantojen läheisyydessä. Puusto muodostuu iäkkäistä männystä ja koivuista sekä nuoremmista kuusista ja pihlajista. Alueen pohjoisosan haassa puusto on mäntyvaltaista, mutta rannoissa lehtipuuvaltaista. Rantahaassa on vähäisesti pieniläpimittaista lahopuustoa maassa. Pensaskerroksessa esiintyy katajaa ja pihlajan taimia. Kenttäkerroksen valtalajiston muodostaa lampaannata, metsäapila, ahomatara, metsäkastikka ja paikoin metsämaitikka. Rannan hakamaan ja niityn välissä on harmaaleppävyöhyke.



Eläimistö:

Perhosia Sipilän niityllä on runsaasti, mm. loistokultasiipi ja pikkukultasiipi kuuluvat niityn lajistoon.

Alueen luonne ja merkitys

Sipilän niityllä on runsaslajisten kuivien ja tuoreiden niityjen sekä hakamaiden luontotyyppejä.



Sipilän niitty on maakunnallisesti arvokas perinnemaisemakohde (M+; perinnemaisemien inventointi 1994), jonka arvoon vaikuttavat mm. edustavuus, erikoisuus, koko, monipuolisuus, huomionarvoiset kasvilajit ja maisemallinen merkittävyys. Alueelle tehtiin seurantainventointi Polku mansikkapaikoille - perinnebiotooppien esittelytilaverkosto -hankkeen yhteydessä vuonna 2004, ja perinnebiotoopin arvon katsottiin pysyneen muuttumattomana.



Laidunnus loppui alueella 1990-luvun puolessa välissä, mutta on aloitettu uudelleen vuonna 2004.

Niittyalueen halki kulkee mökkitie niemen eteläkärjen mökeille.



Suojelutavoitteen määrittely:



Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.1 mainitut luontotyypit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoiteita:

-alueella vallitseva luontotyyppien tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,

-alueella vallitseva luontotyyppien tila säilytetään hoitotoimenpiteillä.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Alue ei kuulu suojeluohjelmiin. Ei kaavavarauksia.



Suojelun toteuttamiskeinona sopimus.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit