Multasärkkä-Likolamminkangas

Alueen kuvaus

Salpausselkien välivyöhykkeen harjujakson osa, jossa harjuselänteet ja -laajentumat sekä varsin laaja sisämaan dyynikenttä muodostavat geologisesti ja maisemallisesti merkittävän, monimuotoisen kokonaisuuden.

Harjualue käsittää useita rinnakkaisia selänteitä ja harjanteita. Pääselänne on paikoin noin 25 metriä korkea ja siihen liittyy joitakin sivudeltoja.

Vatalan dyynialue on Salpausselkien välimaastossa olevaan suureen harjujaksoon kuuluva, geologisesti ja maisemallisesti merkittävä harjualue. Kapeahkon pääselänteen sivuilla on runsaasti erikokoisia harjukuoppia soistumineen ja lampineen.

Alueella on useita luonnontilaisia lähteitä.

Yleisolemukseltaan alueen metsät ovat karuja, mutta myös kuivaa harjulehtoa esiintyy. Harjulajeista kangasajuruoho on paikoin erittäin runsas ja myös kanervisaraa kasvaa huomattavassa määrin alueen keskiosissa. Sarjatalvikkia sekä häränsilmää on muutamin paikoin. Alueen eteläosan kuusivaltaisissa metsissä esiintyy kevätlinnunherne.

Avohakkuut ja metsäteiden rakentaminen ovat aiheuttaneet maaston kulumista ja muodostumien rikkoutumista.

Alueen luonne ja merkitys

Harjumetsien ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokas harjualue. Multasärkkä on merkittävä pohjavesialue.



Alueen suojelutavoitteet:



Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.1 mainitut luontotyypit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys

- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Harjujensuojeluohjelman kohde: 100 %.



Alueen toteuskeinoina ovat maa-aineslaki ja rakennuslaki.

Suositus: Hiekkaisilla harjuilla ei voimakasta maanmuokkausta (ohje metsäsuunnitelmiin).

Suojelun perusteena olevat luontotyypit