Iso Palonen - Maariansärkät

Site description

Iso-Palosen - Maariansärkkien alue on lukuisien järvien, joista suurimmat ovat Iso-Palonen ja Veräinen, näiden välisten karunpuoleisten kangasselänteiden ja pienialaisten soiden muodostamaa sokkelikkoa. Alue on edustava, suo- ja vesiluonnoltaan kohtalaisen luonnontilaisena säilynyt näyte pienipiirteistä karujen järvien ja lukuisten pienvesien, näiden välisten karunpuoleisten kankaiden ja suojuottien luonnehtimaa kainuulaista luontoa.

Alue on geomorfologialtaan monipuolinen, ja maisemallisesti arvokkaimpia ovat harju- ja drumliinimuodostumien hallitsemat osat. Kallioperältään alue kuuluu ns. presvekokarelidiseen pohjakompleksiin, jonka graniittigneissi edustaa Suomen vanhinta kallioperää. Alueen kautta kulkee mannerjäätikön kulkusuuntainen kallioperän ruhjelaakso. Tätä kallioperän painannetta seuraa harjujakso. Maariansärkän alueella harju muodostaa komean selänteen, jossa on rinnakkaisselänteitä, suppia ja sivuhaaroja. Maariansärkkien alue sisältyy valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Kylmänsärkkien kohdalla harju laajenee kookkaaksi, tasalakiseksi harjulaajentumaksi. Iso-Palosen länsipäästä harju jatkaa edelleen Jäkäläsärkkänä länsiluoteeseen. Iso-Palosen ja Veräisen ympäristössä on edustava drumliinikeskittymä. Drumliinien muodot heijastuvat selvästi myös alueen vesistöjen muotoihin.

Järvet edustavat karuja vedenjakajaseudulle ominaisia tyyppejä. Ne ovat kirkas- tai ruskeavetisiä, kivikko-, hiekka- tai turverantaisia vesiä. Tärkeimmät ilmaversoiset ovat harvahkoina kasvustoina esiintyvät järvikorte ja -ruoko. Hiekkapohjaisilla rannoilla esiintyy nuottaruohoa. Uposlehtisiä vesikasveja on erittäin niukasti. Pinnanmyötäisesti umpeenkasvavat pienet lammet edustavat ulpukkatyyppiä. Virtaavista vesistä suurin on kaakosta Veräiseen laskeva Viiksimonjoki.

Suot ovat pienialaisia ja sijaitsevat usein drumliinien välisissä painanteissa. Hyvin kehittyneitä aapasuoyhdistymiä alueella ei ole, joten myös nevoja on niukasti. Alueella on muutama rahkasammalrimpinen neva, mutta laajoja märkiä rimpinevoja ei ole. Pienet saranevalaikut ja luhtanevat vesistöjen liepeillä ovat melko yleisiä. Kankaitten ja vesistöjen lomassa on rämejuotteja, jotka välillä avartuvat hieman laajemmiksi nevarämeiksi. Tavallisin tyyppi on tupasvillaräme, mutta myös pallosara- ja isovarpurämeitä sekä lyhytkortisia ja rahkasammalrimpisiä nevarämeitä on paljon. Varsinaisia korpia on hyvin niukasti, mutta jokien ja purojen varsilla on luhtaisia ruoho- ja heinäkorpia ja parissa kohtaa avo- ja pensaikkoluhtia. Lähteikköjä on vähän. Runsasravinteiset suot puuttuvat alueelta, joskin mesotrofiaa esiintyy paikoin. Ojitettuja soita on mm. Viiksimonjoen varressa.

Valtaosa alueen metsistä on variksenmarja-puolukkatyypin mäntykankaita. Puolukka-mustikkatyypin kuusivaltaisia metsiä on yleisesti, mutta pienempinä aloina rinteiden alaosissa. Kankaiden laella on monin paikoin variksenmarja-kanervatyypin männiköitä ja harjuilla karuja jäkäläkankaita. Ruohoiset tulvametsät edustavat rehevintä metsäkasvillisuutta. Vanhoja luonnonmetsiä alueella ei ole.

Alueella on suuri merkitys retkeilyn kannalta.

Quality and importance

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:



Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.



Luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Site protection status

Iso-Palosen - Maariansärkkien luonnonsuojelualue on osa Ystävyyden puiston luonnonsuojelualuetta. Siihen sisältyvä Maariansärkkien alue kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Rajauksen sisällä on yksityispalstoja, jotka on tarkoitus hankkia valtiolle luonnonsuojelualueeseen liitettäväksi. Vesialueilla suojelu toteutuu vesilain nojalla.

Habitat types

Species