Suhangon kaivoshankkeen laajennus, Ranua

+ Näytä tiedot

Hankkeen yhteystiedot

Arviointiohjelma

Arviointiselostus

Hankekuvaus

Gold Fields Arctic Platinum Oy suunnittelee Suhangon matalapitoisten platina-, palladium- ja kulta- sekä kupari- ja nikkeliesiintymien hyödyntämistä. Suhangon kaivoshanke sijoittuu pääosin Ranuan kunnan alueelle noin 20 km Ranuan kuntakeskuksesta luoteeseen ja 40 km Rovaniemen kaupungin keskustasta etelään päin. Kaivosalueen luoteisosa on Tervolan kunnan puolella ja pohjoisimmat osat ulottuvat Rovaniemen kaupungin alueelle. Hanke sijoittuu Simojoen ja Kemijoen valuma-alueille.

Suhangon kaivoshankkeen aiempi YVA-menettely päättyi vuonna 2004, jonka jälkeen Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto myönsi Gold Fields Arctic Platinum Oy:n hakemuksesta Suhangon kaivokselle ja rikastamolle ympäristö‐ ja vesitalousluvan (nro 122/05/1). Tässä YVA-menettelyssä tarkastellaan kaivostoiminnan aloittamista Suhangossa voimassa olevaa ympäristölupaa ja kaivospiiriä laajempana. Laajennus liittyy jo luvan saaneiden Konttijärven ja Ahmavaaran louhosten koon kasvattamiseen sekä uusien avolouhosten, Suhanko-Pohjoisen, Vaaralammen, Tuumasuon ja Pikku-Suhangon louhosten, käyttöönottoon. Uudet louhokset lisäisivät  sivukivialueiden lukumäärää sekä kasvattaisivat vaahdotuksen rikastushiekka-altaan kokoa. Malminkäsittelyn kapasiteetti pysyy entisen ympäristöluvan luvan mukaisessa 10 Mt/a, mutta toiminta-aika kasvaa 11–12 vuodesta aina 33 vuoteen. Nykyisin tunnetut kokonaismalmivarat ovat noin 310 Mt. YVA-menettelyssä tarkastellaan myös uutta hydrometallurgista rikastusprosessia, jonka jäännössakat sijoitetaan erilliseen altaaseen. Tavoitteena on aloittaa toiminta vuonna 2017 lupamenettely-, kaavoitus-, suunnittelu- ja rakennusvaiheiden jälkeen. Kaivoksen toiminta-alueen koko tulee olemaan lähes 10 000 ha.

YVA- menettelyssä tarkastellaan seuraavia vaihtoehtoja:

VE0. Nk. nollavaihtoehto, hanketta ei toteuteta ja alue säilyy nykyisellään

VE0+:

  • Nykyisen ympäristöluvan mukainen vaihtoehto
  • Vaihtoehtoon sisältyy Konttijärven ja Ahmavaaran louhokset. Louhosten pinta-ala yhteensä189 ha. Malmia yhteensä 103 Mt.
  • Vaahdotuksen rikastushiekka-altaan koko on 415 ha.
  • Sivukivialueiden lukumäärä 3 ja niiden koko 570 ha.
  • Kaivoksen ja rikastamon arvioitu toiminta-aika on 11–12 vuotta.

VE1:

  • Konttijärven ja Ahmavaaran louhokset VE0+ vaihtoehtoa laajempana ja Suhanko-Pohjoinen louhoksen käyttöönotto. Louhosten pinta-ala yhteensä 386 ha. Malmia yhteensä 250 Mt.
  • Rikastushiekka-altaan koko 570-770 ha. Altaan koko on pienempi jos rikastushiekat on mahdollista sijoittaa Konttijärven louhokseen.
  • Hydrometallurgisen jäännössakka-altaan pinta-ala noin 102 ha.
  • Sivukivialueita 4-5 kpl, niiden pinta-ala 1110 ha.
  • Vaihtoehtoon sisältyy Ylijoen ja Kotiojan siirto.
  • Kaivoksen ja rikastamon arvioitu toiminta aika on 26 vuotta.

VE2:

  • Vaihtoehdon VE1 mukainen toiminta, lisäksi Vaaralammen ja Tuumasuon louhosten käyttöönotto. Louhosten yhteinen pinta-ala on noin 543 ha. Malmia yhteensä 304 Mt.
  • Rikastushiekka-altaan koko noin 845-870 ha. Sijoitustavasta riippuen.
  • Hydrometallurgisen jäännössakka-altaan koko on 140 ha.
  • Sivukivialueita 5-7 kpl, pinta-ala yhteensä noin 1510 ha.
  • Vaihtoehtoon sisältyy Ylijoen ja Kotiojan siirto ja Vaaranlammen kuivatus sekä Suhankojärven pohjoisosan kuivatus.
  • Kaivoksen ja rikastamon arvioitu toiminta-aika on 32 vuotta.

VE2+:

  • Vaihtoehdon VE2 mukainen toiminta sekä lisäksi Pikku-Suhangon louhoksen käyttöönotto. Louhosten pinta-ala yhteensä noin 616 ha. Niissä malmia yhteensä noin 309 Mt.
  • Rikastushiekka-altaan koko on noin 845-870 ha. Sijoitustavasta riippuen.
  • Hydrometallurgisen jäännössakka-altaan koko on noin 140 ha.
  • Sivukivialueita 5-8 kpl, joiden pinta-ala yhteensä noin 1630 ha.
  • Vaihtoehtoon sisältyy Ylijoen ja Kotiojan siirto ja Vaaranlammen kuivatus sekä Suhankojärven pohjoisosan kuivatus.
  • Kaivoksen ja rikastamon arvioitu toiminta-aika 33 vuotta.

Päävaihtoehtojen lisäksi YVA- selostuksessa tarkastellaan erilaisia alavaihtoehtoja, jotka liittyvät  malmin kuljetukseen rikastamolle, marginaalimalmin, sivukivien, rikastushiekkojen ja jäännösakan sijoittamiseen, vesien käsittelyyn, Ylijoen siirtoon, liikenne- ja kuljetusvaihtoehtoihin sekä lämpökeskuksessa käytettävään polttoaineeseen.

YVA-menettelyn päävaihtoehdot VE1, VE2 ja VE2+ eroavat toisistaan käyttöön otettavien louhosten lukumäärän ja toiminta-ajan osalta. Hyödynnettävien louhosten lukumäärä on YVA-ohjelman mukaisessa vaihtoehdossa VE1 kolme ja vaihtoehdossa VE2 viisi louhosta, joista molemmissa kaksi on jo luvan saaneiden Konttijärven ja Ahmavaaran louhosten laajennuksia. Suunnittelun ja tutkimusten edetessä, alueelta on kuitenkin tunnistettu uusi, hyödyntämiskelpoiseksi luokiteltu esiintymä välittömästi Ahmavaaran louhoksen itäpuolella. Tämän Pikku-Suhangoksi nimetyn esiintymän hyödyntäminen vaihtoehdon VE2 mukaisen toiminnan päätyttyä on sisällytetty YVA-menettelyyn uudeksi päävaihtoehdoksi VE2+, jossa on arvioitavana kaikkiaan kuusi louhosta.

Tuotantokapasiteetti on kaikissa hankevaihtoehdoissa sama, 10 Mt malmia vuodessa, mikä vastaa toiminnalle jo aiemmin myönnettyä ympäristölupaa. Louhinta on suunniteltu toteutettavaksi kaikilta osin avolouhintana. Vuotuinen kokonaislouhintamäärä on noin 60–70 Mt toiminnan alkuvaiheessa. Toiminnan ollessa vuositasolla sama kaikissa vaihtoehdoissa, tulee louhosten lukumäärän kasvattaminen jatkamaan kaivoksen toiminta-aikaa. 

Hankkeessa on tarkoituksena louhia malmia avolouhintana yhdestä – kahdesta louhoksesta kerralla, rikastaa se murskauksen ja jauhatuksen jälkeen perinteisellä vaahdotusrikastuksella sekä jatkojalostaa vaahdotusrikaste hydrometallurgisella Platsol-prosessilla. Platsol-prosessi koostuu mm. painehapetuksesta, useista saostus- ja neutralointivaiheista sekä kuparin elektrolyyttisestä talteenotosta. Tuotteina saadaan kuparikatodia (24000 t/a), nikkeli-kobolttihydroksidisakkaa (7000–14400 t/a) ja jalometallirikastetta (platina, palladium, kulta)(13000–14000 t/a). Tuotteiden kuljetukset tulevat suuntautumaan maanteitse rautatien varteen Rovaniemelle tai Tervolaan tai maanteitse suoraan Perämeren satamaan Kemiin tai Tornioon. Kaivannaisjätteenä muodostuu sivukiveä (enintään noin 1 225 Mt, VE2+), vaahdotuksen rikastushiekkaa (noin 9,4 Mt/a) ja Platsol-prosessista hydrometallurgista jäännössakkaa (enintään noin 23 Mt, VE2+). Jätejakeet varastoidaan omille erillisille alueille ja altaisiin, joiden pohjarakenteet suunnitellaan ottaen huomioon jätteiden ominaisuudet. Vaahdotuksen rikastushiekka-altaan osalta toteutusvaihtoehtona tarkastellaan rikastushiekan osittaista varastoimista tyhjäksi louhittavaan Konttijärven louhokseen tavanomaisen rikastushiekka-altaan lisäksi. Tyhjäksi louhittavan Konttijärven louhoksen hyödyntäminen rikastushiekan sijoitukseen pienentää rikastushiekka-altaan pinta-alaa.

Rikastuksen raakavesi saadaan louhosten kuivatusvesistä, rikastushiekka-altaalta ja hydrometallurgisen jäännössakan altaalta, tehdasalueen aluevesistä sekä tarvittaessa Konttijärvestä. Vettä puretaan ympäristöön sivukivialueilta ja pintamaiden läjitysalueilta sekä tarvittaessa vaahdotuksen rikastushiekka-altaasta. Hydrometallurgisen jäännössakka-altaan vesiä ei johdeta missään olosuhteissa ympäristöön eikä sekoiteta kaivoksen muiden prosessivesijakeiden kanssa. Vesitaseen hallinnoimiseksi alueelle rakennetaan 3 Mm3 vesivarastoallas.

Kaivoksen vaatimat rakennukset, kuten rikastamo- ja hydrometallurginen laitos, sosiaalitilat ym. rakennetaan Suhangon alueelle. 

Julkaistu 8.11.2013 klo 7.47, päivitetty 8.12.2015 klo 13.14

Julkaisija: