Rakennussuojelu

Rakennussuojeluasiassa kannattaa ensimmäisenä lähestyä maakuntamuseota, joka voi auttaa rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon määrittelyssä.  Sen jälkeen on ratkaistava oikea suojelukeino: kaavoitus vai suojelu rakennusperintölailla? Etenkin asemakaava-alueella on keskusteltava kunnan kanssa kaavasuojelun mahdollisuudesta.

Rovaniemen Lappia-talo
© Marja-Leena Nenonen, YHA Kuvapankki

Milloin rakennusperintölakia sovelletaan?

Lakia rakennusperinnön suojelemisesta eli rakennusperintölakia sovelletaan asemakaavoitetun tai asemakaavoitettavaksi tarkoitetun alueen ulkopuolella.

Asemakaavoitetulla alueella rakennussuojelu toteutetaan yleensä ensisijaisesti maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kaavamääräyksin. Erityisestä syystä myös asemakaava-alueella voidaan antaa erillinen suojelupäätös rakennusperintölain nojalla. Tällainen tilanne voi olla kyseessä esimerkiksi silloin, jos rakennuksen sisätiloja suojellaan.

Kuka suojeluesityksen saa tehdä?

Rakennusperintölain mukaisen suojeluesityksen saa tehdä rakennuksen omistaja, valtion viranomainen, kunta, maakuntaliitto tai rekisteröity yhteisö, joka toimii esityksen kohteena olevan rakennuksen sijaintipaikkakunnalla ja jonka toimialaan kuuluu kulttuuriperinnön vaaliminen.

Miten suojeluesitys tehdään?

Suojeluesitys tehdään kirjallisesti vapaamuotoisena ja siinä on oltava tiedot rakennuksesta, sen sijaintipaikasta ja omistajasta sekä perustelut suojeluesitykselle. Tärkeitä tietoja ovat mm. rakennuksen ikä, käyttöhistoria ja siihen liittyvät tapahtumat, ulkoasun/sisätilojen säilyneisyys sekä asema osana historiallista kokonaisuutta tai kulttuurimaisemaa. Esitykseen kannattaa liittää perusteluja selventäviä karttoja, kuvia tai asiakirjajäljennöksiä.

Jos esityksen tekijänä on rekisteröity yhteisö, esitykseen tulee liittää selvitys yhteisön voimassa olevista säännöistä ja nimenkirjoitukseen oikeutetuista henkilöistä, esimerkiksi ajantasainen ote yhdistys- tai kaupparekisteristä.

Suojeluesitys osoitetaan sille elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus), jonka toimialueella kohde on.

ELY-keskus voi myös omasta aloitteestaan ryhtyä toimenpiteisiin rakennuksen suojelemiseksi.

Museovirasto antaa lausunnon, ELY-keskus päättää

ELY-keskus voi kieltää kohteen arvoa vaarantavat toimenpiteet, kuten purkamisen (vaarantamiskielto). Kiellon yhteydessä omistaja voidaan velvoittaa ryhtymään tarpeellisiin suojaamistoimenpiteisiin rakennuksen suojelun turvaamiseksi.

Vaarantamiskielto on voimassa kunnes suojelua koskeva asia on lainvoimaisesti ratkaistu, ellei toisin määrätä. ELY-keskuksen on käsiteltävä suojelua koskeva asia kahden vuoden kuluessa kiellon antamisesta.

Museovirasto antaa lausunnon suojeltavaksi esitetyn kohteen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä ELY-keskukselle. Tämän lisäksi ELY-keskus pyytää kunnalta, rakennuksen ja kiinteistön omistajalta tai haltijalta sekä viereisten kiinteistöjen omistajilta tai haltijoilta lausunnon. Saatujen lausuntojen ja mahdollisten neuvottelujen jälkeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus joko määrää kohteen suojeltavaksi tai hylkää suojeluesityksen.

Jos kohde määrätään suojeltavaksi, ELY-keskus alistaa päätöksensä ympäristöministeriön vahvistettavaksi. ELY-keskuksen hylkäävä päätös puolestaan tulee lainvoimaiseksi, ellei siitä valiteta. Valitusviranomainen on ympäristöministeriö.

Ympäristöministeriö vahvistaa päätöksen

Ympäristöministeriö joko vahvistaa tai jättää vahvistamatta ELY-keskuksen suojelupäätöksen. Vahvistamatta jättäminen saattaa johtua esimerkiksi siitä, että olosuhteet päätöksen jälkeen ovat olennaisesti muuttuneet. Ministeriö hankkii ennen päätöksen tekemistä tarvittavat lausunnot.

Ministeriön päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen sillä perusteella, että päätös on lainvastainen.

Lisätietoja

Hallitussihteeri Hanna-Lena Fallenius-Tuurihalme, puh. 0295 250 128, etunimi.sukunimi@ym.fi

YmpäristöneuvosTuija Mikkonen, puh. 0295 250 184, etunimi.sukunimi@ym.fi

KOHDELUETTELO

Julkaistu 21.8.2015 klo 15.25, päivitetty 15.9.2017 klo 12.16