Pysyvät orgaaniset yhdisteet (POP)

POP-yhdisteillä (Persistent Organic Pollutant) tarkoitetaan kaukokulkeutuvia yhdisteitä, jotka ovat erittäin pysyviä, myrkyllisiä ja kertyvät eliöihin. Useimpia yhdisteitä on käytetty erilaisina teollisuuskemikaaleina, palonestoaineina tai torjunta-aineina, ja osa on epäpuhtauksia tai syntyy tahattomasti mm. palamisen yhteydessä.

POP-yhdisteet ovat kaikkein haitallisimpia ympäristömyrkkyjä, sillä ne säilyvät ympäristössä pitkään ja voivat aiheuttaa pieninä pitoisuuksina haittaa ihmiselle ja ympäristölle. Useimmat POP-yhdisteet ovat rasvaliukoisia ja ne rikastuvat siten erityisesti ravintoverkkojen yläpäässä oleviin kuluttajiin. Jotkut aineista ovat yhteydessä eläimissä havaittuihin kehitys- ja lisääntymishäiriöihin, ja voivat vaikuttaa samaan tapaan myös ihmiseen. Aineiden pitkäaikais- tai yhteisvaikutuksia ei vielä tunneta.

Kansainväliset sopimukset

POP-yhdisteet kulkeutuvat kauas päästölähteistään ja erityisesti kohti maapallon napa-alueita. Mikään valtio tai alue ei yksin voi ratkaista POP-yhdisteiden aiheuttamia ympäristö- ja terveysongelmia, vaan rajoittamiseksi tarvitaan kansainvälisiä toimia. POP-yhdisteitä rajoitetaan kahdella eri sopimuksella, joista toinen on maailmanlaajuinen (Tukholman sopimus) ja toinen alueellinen (YK:n Euroopan Talouskomission alainen kaukokulkeutumissopimus).

Tukholman yleissopimus

Maailmanlaajuinen, Tukholmassa vuonna 2001 solmittu yleissopimus kieltää tai rajoittaa voimakkaasti POP-yhdisteiden tuotantoa, kauppaa, käyttöä ja päästöjä. Sopimus astui voimaan toukokuussa 2004 ja on laajuudeltaan yksi suurimmista ympäristösopimuksista. Tällä hetkellä osapuolia on 179.

Alkuperäiseen sopimukseen sisältyi ns. likainen tusina kemikaaleja, jotka ovat enimmäkseen jo käytöstä poistuneita torjunta-aineita:
  • aldriini
  • dieldriini
  • endriini
  • DDT
  • heptakloori
  • klordaani
  • mirex
  • toksafeeni
  • heksaklooribentseeni
  • PCB
  • dioksiinit
  • furaanit

Osapuolet voivat ehdottaa sopimuksella rajoitettavaksi kemikaaleja, jotka täyttävät sopimuksen liitteessä D määritellyt ns. POP-yhdisteen kriteerit. Sopimuksen tieteellinen komitea (POPs Review Committee eli POPRC) arvioi voiko kemikaalin kaukokulkeutumisesta aiheutua merkittävää haittaa ihmisen terveydelle tai ympäristölle ja tekee tarpeen vaatiessa rajoitusehdotuksen sopimuksen osapuolille. Rajoituksista ja sallituista poikkeuskäytöistä sovitaan osapuolten välisissä neuvotteluissa (ns. Conference of the Parties eli COP).

Sopimukseen on lisätty uusia aineita siten, että nykyisin POP-yhdisteitä on 26. Uudet rajoitukset tulevat voimaan osapuolten ratifioidessa muutokset kansallisessa lainsäädännössään. Euroopan Unionissa Tukholman sopimuksen velvoitteet ovat voimassa POP-asetuksella (EY) 850/2004.

Seuraavat kemikaalit on lisätty Tukholman sopimukseen vuoden 2009 jälkeen:

  • lindaani (HCH), lisätty Tukholman sopimukseen 2009
  • alfa- ja beta-HCH (heksakloorisykloheksaani), 2009
  • perfluorioktaanisulfonihappo ja sen johdannaiset (PFOS), perfluoriktaanisulfonyylifluoridi (PFOSF) 2009
  • bromatut palonsuoja-aineet (PBDE), 2009
  • penta- ja oktabromidifenyylieetteri, 2009
  • heksabromibifenyyli (HBB), 2009
  • klordekoni, 2009
  • pentaklooribentseeni (PeCB), 2009
  • endosulfaani, 2011
  • heksabromisyklododekaani (HBCD), 2013
  • pentakloorifenoli PCP ja sen suolat, 2015
  • heksaklooributadieeni HCBD, 2015
  • klooratut naftaleenit CN, 2015

Alueellinen UNECE:n POP-pöytäkirja

YK:n alaisen Euroopan talouskomission (ECE) kaukokulkeu­tuvien ilmansaasteiden rajoittamista koskevaan sopimukseen lisättiin Århusissa vuonna 1998 POP-yhdisteitä koskeva pöytäkirja. POP-yhdisteiden käyttöä ja päästöjä rajoittava pöytäkirja astui voimaan lokakuussa 2003 ja tällä hetkellä osapuolia on 29.

CLRTAP-POPs-pöytäkirjan (Convention on long-range transboundary air pollution) rajoituk­set koskevat alkuvaiheessa 16 yhdistettä tai yhdisteryhmää, johon kuuluvat ns. likaisen tusinan lisäksi klordekoni, lindaani, heksabromibifenyyli sekä eräät polyaromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet).

Kaukokulkeutumissopimuksen toimeenpaneva komitea (Executive Body, EB) hyväksyi joulukuussa 2009 uuden pöytäkirjan ja seuraavien aineiden lisäämisen rajoitusten piiriin:

  • heksaklooributadieeni
  • oktabromidifenyylieetteri
  • pentak­looribentseeni
  • pentabromidifenyylieetteri
  • eräät polyklooratut naftaleenit
  • eräät lyhytketjuiset klooriparafiinit
  • perfluoratut oktyylisulfonaatit (PFOS)

Uudistettu pöytäkirja ja samalla uudet rajoitukset tulivat voimaan heinäkuussa 2012 kun POP-asetusta (EY) 850/2004 muutettiin asetuksella (EY) 519/2012.

EY:n asetus pysyvien orgaanisten yhdisteiden rajoittamisesta (ns. POP-asetus)

Tukholman yleissopimuksen sekä UNECE:n POP-pöytäkirjan velvoitteet on sisällytetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) 850/2004 pysyvistä orgaanisista yhdisteistä sekä direktiivin (ETY) 79/117 muuttamisesta, mikä on sellaisenaan jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä. POP-asetusta (EY) 850/2004 on muutettu moneen kertaan erillisillä asetuksilla. Asetus on sellaisenaan voimassa Suomessa ja POP-yhdisteiden rajoittamisen kannalta tärkein lainsäädännöllinen instrumentti.

POP-asetuksen muutokset

Asetus

Muutos

(EY) N:o 1195/2006

Liitteen IV jäteraja-arvojen asettaminen

(EY) N:o 172/2007

Liitteen V jäteraja-arvojen asettaminen

(EY) N:o 323/2007

Jätteen esikäsittelymahdollisuuden lisääminen liitteeseen V

(EY) N:o 219/2009

Artiklojen 7 ja 14 muutos

(EY) N:o 304/2009

Liitteiden IV ja V muutos

(EU) N:o 756/2010

Liitteiden IV ja V muutos

(EU) N:o 757/2010

Liitteiden I ja III muutokset vastaamaan 4. osapuolikokouksen (2009) päätöksiä

(EU) N:o 519/2012

Endosulfaanin, SCCP, HCBD ja PCN lisääminen liitteeseen I (Tukholman sopimuksen 5. COP 2011 ja UNECE/CLRTAP 2009 muutokset)

(EU) N:o 1342/2014

Liitteiden IV ja V jäteraja-arvojen määrittäminen ns. uusille POPeille

(EU) N:o 2030/2015

SCCP:n sallittujen käyttötarkoitusten poistaminen ja tavaroissa sallitun enimmäispitoisuuden asettaminen

 Viimeisin versio, johon muutokset on merkitty on julkaistu 18.6.2015 (PDF).

POP-aineiden kuvaukset

Julkaistu 5.8.2013 klo 12.13, päivitetty 19.11.2015 klo 15.01