Maatalousympäristön päiväperhosseuranta

Miten päiväperhoset voivat maassamme?

Maatalouden rakennemuutokset ovat vähentäneet monille päiväperhosille välttämättömien niittyjen, ketojen ja piennarten määriä. Tämän seurauksena monet niitä tarvitsevat perhoslajit ovat taantuneet.

Päiväperhosten runsaudessa tapahtuvista muutoksista tarvitaan luotettavaa seurantatietoa, jotta suojelutoimet osataan kohdistaa niitä eniten kaipaaviin lajeihin. Tämän tiedon tuottaminen on vuonna 1999 alkaneen maatalousympäristön päiväperhosseurannan tärkein tavoite.

Vuonna 2010 julkaistiin Suomen ympäristö -sarjassa seurannan ensimmäinen kymmenvuotisraportti (1999-2008). Linkki julkaisuun löytyy oikealta. Seurannan tulokset raportoidaan vuosittain Suomen Perhostutkijainseuran Baptria-lehdessä. Kaikki aiemmat vuosiraportit ovat ladattavissa alla. Tuoreinta seurantatietoa päivitetään tälle sivulle muutamia kertoja vuodessa, ja tiheämmin Facebook-sivullemme www.facebook.com/paivaperhosseuranta.

Kaikki seurannassa tarvittavat ohjeet, lomakkeet ja Excel-tallennuspohjat löytyvät alta. Näiden materiaalien avulla vaikkapa Sinä voit aloittaa havainnoinnin haluamallasi alueella, ja liittyä mukaan seurantaan!

Lvirgaureae_k3.jpg
Seurannan tunnuslaji on kuivia niittyjä suosiva loistokultasiipi. Kuva: Janne Heliölä

Perhoskesä 2015 oli melkein yhtä huono kuin edellinen

Vuoden 2015 seurantatulokset ovat valmistuneet, ja vuosiraportti on lähetetty julkaistavaksi  Baptria-lehdessä. Raporttikäsikirjoitus on jo nyt ladattavissa alta.

Kesä 2015 oli päiväperhosten kannalta heikko. Edelliskesään verrattuna kannat laskivat 26 lajilla (52 %), mutta edeltävään vuosikymmeneen verrattuna miinukselle jäi peräti 41 lajia (82 %). Kokonaisuutena päiväperhosten kannat toipuivat hieman, mutta pysyivät silti lähellä edelliskesän pohjatasoa.

Tärkeimpänä syynä huonoon perhoskesään oli poikkeuksellisen kolea kesäkuu, jo toisena vuotena peräkkäin. Viikkokausia kestänyt kylmä sääjakso vaikeutti suuresti perhosten lisääntymistä ja todennäköisesti myös lisäsi kehittyvien toukkien sekä koteloiden kuolleisuutta. Heinäkuukin oli varsin epävakainen, ja kunnon helteitä saatiin vasta elokuussa. Lämpimän loppukesän ansiosta perhosia riitti kuitenkin poikkeuksellisen pitkään.

Alla olevaan kuvaajaan on koottu edellisvuoteen verrattuna eniten runsastuneita sekä vähentyneitä päiväperhoslajeja.

Päiväperhoslajien kannanmuutokset 2014-2015.
Tolppa oikealle: lajin kanta vahvistui vuoteen 2014 verrattuna. Tolppa vasemmalle: kanta laski edellisvuodesta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Koko  seurantajaksoa 1999-2015 katsottaessa pari viimeistä vuotta ovat olleet selvästi heikoimpa (ks. kuva alla vasemmalla). Jakson aikana merkitsevästi vähentyneitä lajeja on selvästi enemmän (21) kuin runsastuneita (9). Kahdeksan lajin kanta on pysytellyt vakaana (ks. oikeanpuoleinen kuva).

Päiväperhosseurannan indikaattorit
 

 

Seurantamenetelmä

Päiväperhosia seurataan niin sanotun linjalaskentamenetelmän avulla. Linjalaskennassa havainnoija kävelee vakiona pysyvän reitin toistuvasti, säännöllisin väliajoin kesän alusta loppuun asti. Kullakin kävelykerralla kirjataan lajeittain muistiin kaikki havaitut perhosyksilöt edessä olevalta 5x5x5 metrin alueelta (ks. alla). Reitti pidetään samana myös vuodesta toiseen. Menetelmää on kuvattu tarkemmin alta löytyvissä ohjeissa.

Linjojen havainnoijat ovat vapaaehtoisia perhosharrastajia. Heidän työpanoksensa on seurannan ehdoton perusedellytys.

Perhosten laskentalinjat

Seurantajakson aikana perhosia on havainnoitu yhteensä 101 eri laskentalinjalla. Vuodesta riippuen tietoja on kertynyt 30-60 linjalta. Kesällä 2015 laskettujen 49 harrastajalinjan sijainnit selviävät alta löytyvästä kartasta. Toisessa liitteessä on tarkempaa tietoa seurannassa mukana olleista yksittäisistä laskentalinjoista.

Ohjeet, lomakkeet ja tallennuspohjat

Alta löytyy kaikki perhosten linjalaskennassa tarvittavat ohjeet ja lomakkeet, sekä tietojen tallennuksessa käytettävät  Excel-pohjat. Ensimmäisenä on tarkennettu kuvaus laskentalinjan perustamisesta sekä yksityiskohtainen ohje linjalaskennan tekemisestä. Mukana on myös tyhjä havaintolomake, josta voi  printata kopioita maastotöitä varten.

On suuresti avuksi, jos voit tallentaa itse perhoshavaintosi sähköiseen muotoon. Tämä vähentää merkittävästi seurannan ylläpidosta aiheutuvaa työmäärää SYKEssä. Alta voit tallentaa kotikoneellesi käyttämämme Excel-lomakepohjan, sekä printata ohjeen tiedoston käytöstä.

Perhoslinjan eri laskentalohkoista on tärkeää arvioida myös elinympäristön laadullisia ominaisuuksia. Alla on ensin ohje arvioitavista tiedoista ja vastausvaihtoehdoista, sitten sähköinen tallennuspohja tiedoille sekä ohje tallennuspohjan käytöstä.

Seurannan aiemmat vuosiraportit

Edelliskesän seurantatulokset raportoidaan vuosittain Suomen Perhostutkijain Seuran Baptria-lehdessä. Kaikki aiemmat vuosiraportit ovat alla ladattavissa PDF-muodossa. Nämä tiedostot sisältävät myös Baptria-lehdestä puuttuvat täydentävät tulostaulukot ja -kuvaajat.

Alla on lisäksi ladattavissa PDF-muodossa joitakin näköisversioita Baptria-lehdessä julkaistuista vuosiraporteista (lehden toimituksen luvalla):

Seurantamme on tehnyt aktiivista yhteistyötä muiden Euroopan maiden vastaavien päiväperhosseurantojen kanssa. Tämän yhteistyön tuloksia on julkaistu mm. seuraavissa raporteissa:

Seurannan keskeisiä tunnuslukuja

Vuoden 2015 sekä edeltävän kymmenvuotiskauden (2005-2014) keskiarvot ja yhteismäärät.

  2015 Keskiarvo Yhteensä
Laskentalinjoja 49 54 101
Laskentakertoja 631 640 9 437
- linjaa kohden 12,9 11,9 -
Linjaa laskettu, km 136 152 -
Päiväperhoset      
Lajeja 69 71 89
- linjaa kohden 27,7 30,4 -
Yksilöitä 37 773 61 064 862 577
- linjaa kohden 771 1 138 -
Muut suurperhoset    
Lajeja 169 163 347
- linjaa kohden 25,7 25,9 -
Yksilöitä 11 070 10 966 160 957
- linjaa kohden 335 297 -

 

Lisätietoja

Janne Heliölä, p. 040-0148 654, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Päiväperhosilla jo toinen ennätysheikko kesä 17.8.2015
Kuluva kesä on ollut päiväperhosten kannalta huono. Erityisesti keskikesällä päiväperhosia oli keskimääräistä vähemmän. Syynä perhosten vähäiseen määrään ovat sateinen ja kolea sää sekä edellisvuoden heikko lisääntymismenestys.
Lue lisää
Julkaistu 10.6.2013 klo 11.52, päivitetty 16.8.2016 klo 9.42