Hyppää pääsisältöön
Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Maatalousympäristön päiväperhosseuranta

Päiväperhoset ovat pölyttäjistä parhaiten tunnettu ryhmä, josta on myös eniten seurantatietoa. Maatalousympäristön päiväperhosseuranta perustuu vapaaehtoisten luontoharrastajien työhön. Sinäkin olet tervetullut mukaan!
Kuva
Päiväperhonen heinällä
Seurannan tunnuslaji on loistokultasiipi. © Janne Heliölä

Seurannan tavoitteet

Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman Maatalousympäristön päiväperhosseurannan tavoitteena on tuottaa vuosittaista tietoa yleisimpien päiväperhoslajiemme kannanmuutoksista. Tämän ohella kertyvät havaintoaineistot tuottavat tietoa eri päiväperhoslajien elinympäristövaatimuksista, sekä kertovat osaltaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista luontoomme.

Seurantaa on tehty säännöllisesti vuodesta 1999 lähtien, vuodesta riippuen noin 40-60 havaintopaikalla. Seurantaa tekevät vapaaehtoiset perhosharrastajat itse valitsemallaan havainnointialueella. Mukaan voi liittyä kuka tahansa päiväperhosia riittävän hyvin tunteva luontoharrastaja, joka on valmis tekemään pitkäjänteistä havainnointia sopivalla kohteella vaikkapa kotinsa tai kesämökkinsä lähiympäristössä. 

Seurantamenetelmä

Perhoshavainnot kerätään ns. linjalaskentamenetelmän avulla. Se tarkoittaa, että kullekin havaintopaikalle on suunniteltu yhdessä havainnoijan kanssa vakiona pysyvä kävelyreitti, jolla havainnointi tapahtuu. Pituudeltaan 1-3 kilometrin mittainen kävelyreitti on edelleen pilkottu 5-20 osaan (laskentalohkoon) sen perusteella, miten eri elinympäristöt reitillä vaihtuvat.

Perhosia käydään havainnoimassa laskentalinjalta säännöllisin väliajoin toukokuulta elokuun lopulle asti. Reitti kierretään rauhallisesti kävellen enintään kahden viikon väliajoin, mieluusti viikoittainkin. Laskennan aikana kirjataan kultakin laskentalohkolta erikseen kaikkien tavattujen päiväperhoslajien yksilömäärät. Tämä tehdään kuitenkin vain vakioidulta 5x5x5 metrin alalta havainnoijan edestä; kauempana havaitut perhoset jätetään kirjaamatta.

Maastolomakkeille kirjatut perhoshavainnot tulee pääsääntöisesti tallentaa itse Luonnontieteellisen keskusmuseon Laji.fi -sivustolle perustetun tallennuspalvelun kautta. Palvelun käyttöön löytyy ohjeistus alta. Havainnot voi toimittaa Suomen ympäristökeskukseen myös paperilla tai sähköpostitse.

Tulokset ja niiden raportointi

Seuranta tuottaa vuosittaiset arviot noin 50 yleisimmän päiväperhoslajimme runsauden muutoksista. Lisäksi tulosten perusteella on tuotettu kolme päiväperhoslajistomme muutoksia laaja-alaisemmin kuvastavaa koosteindeksiä:

Sekä lajikohtaiset tulokset että koosteindeksit raportoidaan vuosittain Suomen Perhostutkijain Seuran Baptria-lehdessä. Tämän ohella seurannan tuloksista on  vuosittain annettu ennakkotietoja elokuussa julkaistussa mediatiedotteessa. Lisäksi ajankohtaisia havaintoja ja tulostietoja julkaistaan ajoittain seurannan Facebook-sivulla

Ohjeet ja lomakkeet

Alle on koottu kaikki tarpeelliset ohjedokumentit sekä seurantaan liittymistä että vuosittaista osallistumista varten. Lisäksi alla on ladattavissa havaintojen keruussa käytettävä maastolomake, jota voi tulostaa käyttöönsä tarvittavan määrän. 

Opasvideo päiväperhosten laskemisesta

Seurannan vuosiraportit ja koostejulkaisut

Seurannan edelliskesän tulokset on julkaistu vuosittain Suomen Perhostutkijain Seuran Baptria-lehden toisessa numerossa.  Kaikki yksittäiset vuosiraportit on arkistoitu alle laajempiin paketteihin niputettuina. Tuloksia on lisäksi julkaistu laajemmin seuraavissa kahdessa pitkäaikaisraportissa:

Liity mukaan!

Seurantaan voi liittyä mukaan kuka tahansa päiväperhosia kohtalaisen hyvin tunteva luontoharrastaja. Oleellisinta on, että pystyt tekemään havainnointia säännöllisesti samalla tietyllä alueella - sekä läpi kesän, keväästä syksyyn, että vuodesta toiseen. Tähän tarkoitukseen sopii parhaiten vaikkapa kotisi tai kesämökkisi välitön lähiympäristö. Alueella ei tarvitse olla mitään erityisiä luontoarvoja tai päiväperhoslajeja.

Tutustu ensin tältä sivulta löytyviin ohjemateriaaleihin, ja ota sitten yhteyttä seurannan koordinaattoriin. Voitte sitten yhdessä miettiä, minne ja millainen laskentareitti sinulle suunniteltaisiin. Lisäksi saat häneltä käyttöoikeuden seurannan Laji.fi -verkkopalveluun.

Lisätietoja

Seurannan koordinaattori Janne Heliölä, Suomen ympäristökeskus. Puh. 040 0148 654, etunimi.sukunimi@syke.fi.

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)