Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2022–2027
Vesienhoitosuunnitelman osa 1 sisältää tiedot alueen vesistöistä, niihin kohdistuvasta kuormituksesta sekä muista ihmisen aiheuttamista vaikutuksista, vesistön ekologisesta tilasta, vesienhoidon tavoitteista sekä tarvittavista vesiensuojelu- ja -hoitotoimista. Osassa 2 on esitetty suunnittelussa käytetyt menetelmät ja periaatteet, ja se on kaikkien vesienhoitoalueiden yhteinen. Valtioneuvosto hyväksyi Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman 16.12.2021.
Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma vuosille 2022–2027
Toimenpideohjelma tarkentaa vesienhoitosuunnitelmaa etenkin toimenpidetarpeiden osalta. Toimenpideohjelman osassa 1 kuvataan vesien tilaan vaikuttavia toimintoja ja käynnissä olevien toimenpiteiden edistymistä. Osassa 2 on tiedot pinta- ja pohjavesien tilan parantamistarpeista, vuosille 2022–2027 esitetyt toimenpiteet sekä arvio ympäristötavoitteiden saavuttamisesta.
Aikaisemmat Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmat
Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 2016–2021
Tienalitusten aiheuttama esteellisyys Pohjois-Pohjanmaan puroissa ja pienissä joissa
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa on tehty selvitys rumpujen määrästä ja niiden sijainnista hyödyntäen olemassa olevia paikkatietoaineistoja ja esteellisyyskartoituksia. Tarkoituksena oli saada yleiskuva rumpujen aiheuttamasta esteellisyydestä puroissa ja pienissä virtavesissä sekä saada perusta vesimuodostumiksi nimettyjen pienten virtavesien esteellisyyden painearvioon.
Aluksi selvitettiin ArcGIS-Intersect -analyysillä uoma-aineistoa ja Digiroad-aineistoa hyödyntäen uomien ja teiden risteyskohdat. Sen jälkeen arvioitiin olemassa olevien aineistojen perusteella laskettujen todennäköisyyksien perusteella, kuinka suurella todennäköisyydellä kukin risteyskohta aiheuttaa esteellisyyttä. Lisäksi tehtiin mm. karkea arvio esteellisyyttä aiheuttavien tienalitusten määrästä kaikissa yksittäin tarkasteltavissa vesimuodostumissa ja yli 10 km2 valuma-alueen omaavissa virtavesissä. Tarkastelun perusteella arvioitiin, että Pohjois-Pohjanmaan yli 10 km2 valuma-alueen omaavissa virtavesissä on noin 1 400 rumpua, joista 530 on totaalisia ja 280 osittaisia esteitä. Huomioitavaa on, ettei tällä menetelmällä voi arvioida rumpujen aiheuttamaa esteellisyyttä noro-luokan virtavesissä, joiden valuma-alue on alle 10 km2.
Vesimuodostumakohtaista painetarkastelua varten aineistoon liitettiin myös rautateiden rummut ja sillat. Vesienhoitosuunnittelija voi siirtää vesimuodostumakohtaiset Shape-tiedot Karpalo-karttaohjelmaan ja karttatarkastelun perusteella arvioida vesimuodostumittain karkeasti ohjeistuksen mukaisella pisteytysasteikolla rumpujen aiheuttaman esteellisyyden rumpujen sijainnin (yläpuolisen uoman osuus koko uomasta) ja yläpuolisen valuma-alueen koon (risteyskohdan värikoodi kartassa) ja todennäköisen esteellisyysvaikutuksen perusteella.
Kyselytutkimus asenteista ja osallistumishalukkuudesta pohjavesien tilan parantamiseen Taivalkosken ja Kuusamon alueella
Yli puolet Kuusamon ja Taivalkosken vakinaisista ja vapaa-ajan asukkaista olisi valmis osallistumaan pohjavesien tilan turvaamisesta syntyviin lisäkustannuksiin, jos esimerkiksi yksi viidesosa kokonaiskustannuksista niistä perittäisiin suoraan asukkailta. Lopuista kustannuksista vastaisivat kuvitteellisessa mallissa yhteiskunta (50 %) ja alueen elinkeinotoiminnan harjoittajat (30 %).
Arvio perustuu vuodenvaihteessa 2016-2017 toteutettuun kyselytutkimukseen, joka tehtiin Suomen ympäristökeskuksen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Kuusamon kaupungin ja Taivalkosken kunnan yhteistyönä. Kyselyn tavoitteena oli selvittää alueen asukkaiden asenteita ja mielipiteitä pohjavesien tilan turvaamiseen sekä heidän halukkuuttaan osallistua turvaamisesta aiheutuviin lisäkustannuksiin.