Kemijoen vesienhoitoalue
Kommentoi vesienhoitosuunnitelmien 2028–2033 valmistelua kuulemisessa 15.12.2023-17.6.2024.
Palautetta toivotaan nyt vesienhoitoalueen keskeisistä kysymyksistä, työohjelmasta ja vesienhoitosuunnitelman ympäristöselostuksen laadinnasta.
Keskeiset kysymykset antavat viitteitä siitä, mihin kysymyksiin vesienhoitosuunnitelmassa ja toimenpideohjelmissa aiotaan kiinnittää erityistä huomiota. Voit ottaa kantaa esimerkiksi siihen, onko keskeiset asiat tuotu riittävän hyvin esille vai onko syytä painottaa muita asioita.
- Kuulemisasiakirja: Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Kemijoen vesienhoitoalueella 2028–2033 (pdf, 21 Mt)
- Anna palautetta lausuntopalvelussa (lausuntopalvelu.fi)
- Valtakunnallinen vesienhoidon kuulemissivu
- Vesienhoidon karttapalvelu Vesikartta antaa tietoa vesien tilasta ja siihen vaikuttavista toiminnoista (paikkatieto.ymparisto.fi)
Kemijoen vesienhoitoalueen suurimmat joet ovat Kemijoki, Ounasjoki, Raudanjoki, Kitinen, Luiro ja Simojoki. Suurimmat järvet ovat Kemijärvi, Suolijärvet ja Simojärvi sekä Lokan ja Porttipahdan tekojärvet.
Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma
Kemijoen vesienhoitoalueelle on laadittu oma vesienhoitosuunnitelma. Siihen on koottu tiedot vesien tilasta ja vesienhoitokaudella 2022–2027 tarvittavista toimenpiteistä vesien tilan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi.
- Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2022–2027 : Osa 1 (doria.fi)
- Vesienhoitosuunnitelma 2022-2027, osa 2: Suunnittelussa käytetyt menetelmät ja periaatteet (doria.fi)
- Kemijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma vuosille 2022-2027 (doria.fi)
- Vesienhoidon toimenpideohjelmat sähköisessä tietopalvelu (eTPO.fi)
Edellisen suunnittelukauden vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma:
Kemijoen vesienhoitoalueen erityispiirteet
Pintavedet
Kemijoen pääuoma sekä Kitinen ja Raudanjoen alaosa ovat säännösteltyjä sähköntuotantoa varten. Suurimmat säännöstelemättömät joet ovat Simojoki, Ounasjoki, sekä Kemijoen yläjuoksu ja sen sivuhaarat Tenniö- ja Värriöjoki. Alueella on edustettuna pääosa suomalaisista jokityypeistä. Suurin osa alueen joista on keskisuuria, soiden runsaasta osuudesta johtuen humuspitoisia jokia.
Järvistä yleisimpiä ovat pienet, kohtalaisen humuspitoiset järvet, joita on yli puolet alueen järvistä. Korkeimmilla alueilla on myös tunturijärviä. Suurimmat järvet ovat Simojärvi sekä voimataloutta varten säännöstellyt Kemijärvi ja Suolijärvet sekä Lokan ja Porttipahdan tekojärvet.
Järvien ja jokien tilaan on vaikuttanut niin haja- ja pistekuormitus kuin maa- ja vesiympäristön fyysinen muokkaaminen. Vesistöjä kuormittavat tekijät, kuten asutus, teollisuus ja muu tuotanto sekä maa- ja metsätalous, painottuvat vesienhoitoalueen eteläosaan.
Perämeren rannikkovedet ovat kokonaisuudessaan matalia ja pääosin tuulelle alttiita, mutta alueella on myös suojaisia lahtialueita. Oman lisäpiirteensä tuo maankohoaminen. Jokivesien vaikutus näkyy selkeästi korkeassa humuspitoisuudessa ja alhaisessa suolapitoisuudessa. Jääpeitteinen kausi on pitkä ja vedet suhteellisen kylmiä. Monet alueen eliölajeista elävät sekä suolapitoisuuden että lämpötilan osalta sietokykynsä äärirajoilla.
Pohjavedet
Vesienhoitoalueen vedenhankintaa varten tärkeillä ja vedenhankintaan soveltuvilla sekä E-luokan pohjavesialueilla muodostuu arviolta 268 120 kuutiometriä pohjavettä vuorokaudessa ja alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 863 km2. Lisäksi vesienhoitoalueella on vielä useita III luokan pohjavesialueita, joiden soveltuvuuden selvittäminen yhdyskuntien vedenhankintaa varten on vielä kesken. III luokan alueiden luokitusten tarkistus jatkuu Lapin alueella ainakin vuoteen 2023 saakka. III luokan pohjavesialueilla muodostuu vesienhoitoalueella pohjavettä yhteensä noin 230 100 kuutiometriä vuorokaudessa, ja alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 536 km2.
Pohjavesivarat ovat nykyiseen käyttöön nähden runsaat, mutta pohjavesialueet eivät jakaannu tasaisesti. Pohjavedellä on keskeinen merkitys vesienhoitoalueen vedenhankinnalle, sillä vesienhoitoalueen kaikkien vesilaitosten jakama vesi on pohjavettä. Lisäksi haja-asutusalueilla talousvetenä käytetään pääasiassa pohjavettä.
Harjut ovat yleisin pohjavesien muodostumatyyppi. Monesti harjut sijaitsevat vaarojen ja tuntureiden reunustamissa laaksoissa ja ovat siten hyviä vedenottopaikkoja. Pohjaveden luontaisessa veden laadussa on nähtävissä selvää vaihtelua eri alueilla. Kemijoen alajuoksulla on suhteellisen paljon kalkkipitoisen kallioperän vaikutusta ja tällä alueella pohjavedet ovat emäksisiä ja sisältävät runsaasti kalkkiyhdisteitä. Vesienhoitoalueen keskivaiheilla on vaihtelevan laatuinen liuskekivialue, jossa vesi on keskimäärin neutraalia ja muualla vallitsevana ovat happamat kivilajit ja sen myötä vesien pH on alhainen ja liuenneita aineita vähän. Vesienhoitoalueen alajuoksulla Perämeren rannikon läheisyydessä pohjavesien rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat luontaisestikin korkeat.
Keskeisimmät vesienhoitoalueen pohjaveden laatua uhkaavat riskitekijät ovat maa-ainesten otto, asutus, pilaantuneet maat ja maankäyttö yleisesti. Vesienhoitoalueella on yhteensä 11 riskialueeksi nimettyä pohjavesialuetta, joilla on todettuja haitta-ainepitoisuuksia. Lisäksi 30 pohjavesialuetta on nimetty selvityskohteiksi. Näiden alueiden pohjaveden laadusta ei ole tällä hetkellä riittävästi tietoa.
Kaikkien vesienhoitoalueella sijaitsevien pohjavesialueiden on arvioitu olevan hyvässä määrällisessä ja kemiallisessa tilassa.
Vesienhoitoalueen pohjavesimuodostumissa on kuitenkin tunnistettu ihmistoiminnasta aiheutuvia riskejä, joiden perusteella hyvä laadullinen tila on vaarassa heikentyä. Näille alueille on siten hyvän kemiallisen tilan ylläpitämiseksi esitetty toimenpideohjelmassa toimenpiteitä.
Tärkeässä asemassa on pohjavesialueiden suojelusuunnitelman laatiminen alueille, joilla sijaitsee riskitoimintoja. Suojelusuunnitelman avulla riskit kartoitetaan ja niille osoitetaan toimenpiteitä riskien vähentämiseksi. Selvityskohteiden osalta tärkeää on saada lisätietoa pohjaveden laadusta. Kaikilla vesienhoitoalueen luokitelluilla pohjavesialueilla tulee pyrkiä siihen, että pistemäisetkin pilaantumat puhdistetaan, jotta pohjavesialueiden hyvä kemiallinen tila voidaan turvata jatkossakin.
Vesienhoidon organisointi
Kemijoen vesienhoitoalueen (VHA5) vastuuviranomainen on Lapin ELY-keskus. Sidosryhmäyhteistyötä vesienhoidon suunnittelussa tehdään vesienhoidon yhteistyöryhmässä. Yhteistyöryhmään kuuluu edustus vesien käyttöön, suojeluun ja tilaan vaikuttavista keskeisistä valtion ja kuntien viranomaisista, elinkeinon harjoittajista, järjestöistä, vesialueiden omistajista sekä vesien käyttäjistä. Ryhmien tehtävänä on mm. vesienhoidon suunnittelun eri vaiheiden yhteistyö, vesienhoitosuunnitelmaehdotuksen käsittely ja arviointi sekä toimenpiteiden toteutumisen seuranta.
Vesienhoitoalueilla, jotka kattavat usean ELY-keskuksen alueen, ohjausryhmä yhteensovittaa vesienhoitoalueella valmistellut selvitykset, seurantaohjelmat ja toimenpideohjelmat sekä kokoaa niistä ehdotuksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi.
Lapin ELY-keskuksen vesienhoidon yhteistyöryhmän ja ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Y-vastuualueen johtaja Timo Jokelainen.
- Kokousmuistiot 2022-2027
Tutustu myös vesien tilaan ja kunnostukseen Vesi.fi-verkkopalvelussa.