Kuva: Johanna Kallio
Ympäristönsuojelulaissa (527/2014, YSL) säädetään jätevesien käsittelystä ja johtamisesta viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (muutos 19/2017). Ennen vuotta 2004 voimassa olleisiin rakentamisajankohdan mukaisiin vaatimuksiin tai myönnettyyn rakennuslupaan perustuvien jätevedenkäsittelyjärjestelmien tehostaminen tuli toteuttaa 31.10.2019 mennessä.
Siirtymäajan piirissä ovat ne jätevesien käsittelyjärjestelmät, jotka sijaitsevat vedenhankintakäytössä olevalla tai siihen soveltuvalla pohjavesialueella eli käytännössä 1- tai 2-luokan pohjavesialueilla. Siirtymäaika koski myös käsittelyjärjestelmiä, joihin muodostuu talousjätevettä rakennuksesta, joka sijaitsee enintään 100 metrin päässä vesistön tai meren keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Etäisyys määritetään rantaviivasta sellaisen rakennuksen, jossa muodostuu talousjätevesiä, seinään. Etäisyys määritetään siihen seinään, joka on lähinnä rantaviivaa.
Uusi paikkatietoaineisto
SYKE on tuottanut uuden, viitteellisen 100 metrin vyöhykkeen (eli bufferi) Suomen vesistöille ja merenrannoille Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Aineisto on ilmainen ja kuntien viranomaisten apuna aluemäärittelyn tekemisessä valvonnan tukena, sekä muiden tiedontarvitsijoiden käytettävissä. Aineisto on käytettävissä kolmella tavalla:
Tutustu myös aineiston metatietokuvaukseen.
Aineiston rajoituksia
Paikkatietoaineiston käyttö rakennuksen etäisyyteen rannasta antaa viitteellisen tuloksen ja siihen liittyy merkittävää paikallista epävarmuutta:
1) Vesistön määrittely
Aukotonta paikkatietoaineistoa vesistöistä ei ole olemassa. Aineistossa saattaa olla mukana vesialueita, jotka eivät ole vesilain mukaisia vesistöjä ja toisaalta aineistosta saattaa puuttua vesistöjä. Etenkin pienet vesistöt, kuten purot joiden valuma-alue on alle 10 km2 ja alle 1 ha kokoiset lammet jäävät aineistosta pois.
2) Rantaviivan määrittely
Ympäristönsuojelulain mukaan etäisyys vesistöön määritellään keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Keskivedenkorkeus on systemaattiseen vedenkorkeuden seurantaan perustuva vedenpinnankorkeuksien päivähavaintojen keskiarvo. Tämän määritelmän mukaista tietoa ei ole käytettävissä paikkatietoaineistossa. Paikkatietoaineistossa oleva rantaviiva perustuu ilmakuvaushetken vedenkorkeuteen ja se voi poiketa keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta.
3) Kohde- ja käyttäjäkohtainen epävarmuus
Käyttäjän on itse tulkittava, mikä on vesistöä lähinnä oleva seinä ja onko paikkatietoaineiston vesialue vesistö vai ei.
4) Jätevesijärjestelmien sijainti pohjavesialueilla
Kartta-aineistossa ei näy jätevesijärjestelmien sijainteja, jotka ovat oleellisia pohjavesialueisiin perustuvia siirtymäaikoja tarkasteltaessa.
ELY-keskuksilla on menossa pohjavesialueiden määrittäminen vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2a luvun (1263/2014) mukaisesti. Hajajätevesisääntelyn kannalta merkityksellisiä ovat vedenhankintakäytössä olevat tai siihen soveltuvat pohjavesialueet eli 1-, 1E-, 2- ja 2E-luokan pohjavesialueet. Osa pohjavesialueiden luokituksesta perustuu vielä vanhaan hallintokäytäntöön, jossa luokat ovat I, II ja III. ELY–keskus julkaisee kuulutuksen pohjavesialueiden määrittämisen ja luokituksen tarkistuksista ja valmisteluasiakirjojen nähtävillä olosta kuntien ilmoitustauluilla. Asiakirjat ovat tarpeellisilta osin nähtävillä alueen kunnissa ja ne julkaistaan myös sähköisesti. Pohjavesialueiden rajaukset on yleensä tehty käyttäen pohjakarttana 1:20 000 peruskarttaa. Tätä suurempi tarkennus kartalle ei siten anna tarkempaa informaatiota itse pohjavesialueen rajan osalta. Epäselvissä tapauksissa asiasta voi tiedustella paikallisesta ELY-keskuksesta.
Lisätietoja:
hajajatevesi (at) ymparisto.fi