Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelma 2003–2016

YMPARISTO.FI UUDISTUU

Uudistettu ymparisto.fi-palvelu julkaistaan maaliskuun loppuun mennessä

Uudistettu ymparisto.fi-verkkopalvelu julkaistaan maaliskuun viimeisellä viikolla, viikolla 13. Uudistuksen tärkeimmät muutokset koskevat sisältöä. Ymparisto.fi:hin on toteutettu käyttäjille uusia, käyttökokemusta parantavia toiminnallisuuksia. Myös sivuston ilme on uudistettu ja julkaisujärjestelmä vaihdettu. Valtaosa nykyisen ymparisto.fi:n osoitteista muuttuu, mutta tärkeät lyhytosoitteet toimivat jatkossakin. Lue lisää

Vaarantunut talvihiippo (Mycena tintinabulum). © Panu Halme

Ensimmäinen ympäristöministeriön rahoittama PUTTE-ohjelma toimi vuosina 2003–2016 ja oli nimeltään Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelma. Ohjelma oli osa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO). Ohjelman aikana rahoitettiin yhteensä 68 tutkimushanketta.

Luettelo ensimmäisen PUTTE-ohjelman hankkeista vuosilta 2003–2016 (pdf)

Lisääntynyt lajitieto parantaa mahdollisuuksia lajien turvaamiseen eri keinoin

Ensimmäinen PUTTE-ohjelma tuotti runsaasti tieteellisesti korkeatasoista, metsiensuojelua ja uhanalaisuusarviointeja tukevaa lajistotutkimusta. Hankkeissa selvitettiin puutteellisesti tunnettujen eliöryhmien lajistoa, levinneisyyttä, runsautta ja elinympäristövaatimuksia. Tämä kaikki lajitieto on välttämätöntä paitsi lajien uhanalaisuuden arvioinnissa myös lajisuojelun käytännön työssä ja toimenpiteiden tehokkaassa suuntaamisessa.

Suomen biodiversiteettistrategian ja toimintaohjelman 2012–2020 toteutuksen ja vaikutusten arvioinnin mukaan PUTTE-ohjelman vaikuttavuus oli suuri, koska ohjelmalla oli huomattava lajitietoa lisäävä ja viestinnällinen merkitys.

Runsaasti Suomelle ja tieteelle uusia lajeja

PUTTE-ohjelman tutkimushankkeissa löydettiin yhteensä 1 969 Suomelle uutta lajia, joista peräti 556 oli tieteelle uusia lajeja. Suomelle uusia lajeja löytyi eniten kaksisiipisistä hyönteisistä ja kantasienistä, mutta myös monista muista lajiryhmistä.

Uhanalaisuusarviointien kattavuus parani huimasti

Erittäin uhanalainen vyökultiainen (Chrysis equestris). © Ika Österblad

PUTTE-ohjelman tutkimuksissa tuotetun tiedon ansiosta on voitu arvioida tuhansien, sellaisten lajien uhanalaisuutta, jotka aiemmin tunnettiin niin puutteellisesti, ettei niiden uhanalaisuutta voitu arvioida. Vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnissa arvioitiin noin 3 000–4 000 sellaisen lajin uhanalaisuutta, joita ei aikaisemmin ole arvioitu tiedon puutteiden takia. Vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnin kattavuus parani PUTTE-ohjelman ansiosta vielä yli tuhannella uudella lajilla.

Suuri määrä tieteellisiä julkaisuja

PUTTE-ohjelman rahoitus mahdollisti suuren määrän tieteellistä tutkimusta. Vuonna 2018 päivitetyn julkaisuluettelon mukaan yhteensä yli 500 PUTTE-ohjelman rahoitukseen perustuvasta julkaisusta peräti puolet oli tieteellisiä julkaisuja. Luettelo pohjautuu PUTTE-hankkeiden vetäjiltä ja hankkeissa työskennelleiltä saatuihin tietoihin. Julkaisu katsottiin PUTTE-hankkeen tuloksiin pohjautuviksi, jos tehty työ (esim. aineistonkeruu) oli pääosin toteutettu hankkeen rahoituksen turvin.

Luettelo PUTTE-hankkeiden tuloksiin pohjautuvista julkaisuista (pdf, päivitetty v. 2018)

Tutkimushankkeissa kouluttautui suuri määrä uusia lajisto-osaajia ja -tutkijoita

Tutkimushankkeissa sai oppinsa ja kehittyi uusia lajisto-osaajia ja -tutkijoita, mikä oli yksi ensimmäisen PUTTE-ohjelman tavoitteista. Vuoteen 2018 mennessä PUTTE-ohjelman tuloksiin perustuvia opinnäytteitä oli valmistunut yhteensä 35, joista kymmenen oli väitöskirjoja.

Vaarantuneen lahotyynyjäkälän (Micarea elachista) mikroskooppisia lajituntomerkkejä. © Annina Launis

Uudet määritysoppaat ovat tie lajitiedon parantumiseen

Luontoharrastajat ovat maassamme keskeisessä roolissa lajien esiintymätiedon tuottamisessa, ja lajiharrastuksen kannalta laadukas määrityskirjallisuus on tärkeää. Ensimmäisen PUTTE-tutkimusohjelman tuloksista tunnetaankin ehkä laajimmin eri lajiryhmien määritysoppaat, joita valmistui 18 opasta. Suomen jäkäläopas palkittiin Tieto-Finlandia-palkinnolla vuonna 2011. Suomen luteet -kirja sai vuonna 2010 Vuoden tiedekirjan kunniamaininnan. Korkeatoiset lajioppaat innostavat luontoharrastukseen ja ovat edellytys sille, että tieto lajien esiintymisestä tarkentuu.

PUTTE-ohjelman määritysoppaat

Ahola M. & Silvonen, K. 2005. Pohjoisen Euroopan yökkösten toukat. Osa 1. KuvaSeppälä -yhtiöt Oy. Vaasa. 657 s.
Ahola M. & Silvonen, K. 2008. Pohjoisen Euroopan yökkösten toukat. Osa 2. Viestipaino Oy. Tampere. 672 s.
von Bonsdorff, T., Kytövuori, I., Vauras, J., Huhtinen, S., Halme, P., Rämä, T., Kosonen, L. & Jakobsson, S. 2014. Sienet ja metsien luontoarvot. Norrlinia 27. 272 s.
Haarto, A. & Kerppola, S. 2007. Suomen kukkakärpäset ja lähialueiden lajeja. Otava. Keuruu. 647 s.
Heliövaara, K., Mannerkoski, I., Muona, J., Siitonen, J. & Silfverberg, H. 2014. Hyppivät ja hohtavat - Suomen sepät, sepikät, rikkasepät ja jalokuoriaiset. Metsäkustannus. Helsinki. 343 s.
Härkönen, M. & Sivonen, E. 2011. Limasienet. Norrlinia 22. 223 s.
Koivunen, A., Malinen, P., Ormio, H., Terhivuo, J. & Valovirta, I. 2014. Suomen kotilot ja etanat – Opas maanilviäisten maailmaan. Hyönteistarvike TIBIALE Oy. Helsinki. 376 s.
Kotiranta, H., Saarenoksa, R. & Kytövuori, I. 2009. Suomen kääväkkäiden ekologia, levinneisyys ja uhanalaisuus. Norrlinia 19. 223 s.
Niemelä, T. 2005. Käävät, puiden sienet. Norrlinia 13. 320 s.
Rintala, T., Kumpulainen, T. & Ahlroth, P. 2014. Suomen verkkosiipiset. Suomen ja Euroopan ensimmäinen kuvitettu määritysopas verkkosiipisistä. Hyönteistarvike TIBIALE Oy, Helsinki. 184 s.
Rintala, T. & Rinne, V. 2010. Suomen luteet. Hyönteistarvike TIBIALE Oy. Helsinki. 352 s. (Vuoden tiedekirja 2010, kunniamaininta)
Salo, P., Niemelä, T., Nummela-Salo, U. & Ohenoja, E. (toim.) 2005. Suomen helttasienten ja tattien ekologia, levinneisyys ja uhanalaisuus. – Suomen ympäristö 769, luonto- ja luonnonvarat. 526 s.
Salo, P., Niemelä, T. & Salo, U. 2009. Suomen sieniopas. WS Bookwell Oy. Porvoo. 512 s.
Stenroos, S. Ahti, T. & Salo, V. (toim.) 2020. Härmät, noet, ruosteet. Norrlinia 35: 1–392.
Stenroos, S., Ahti, T., Lohtander, K. & Myllys, L. (toim.) 2011. Suomen jäkäläopas. Norrlinia 21. 534 s. (Tieto-Finlandia 2011)
Stenroos, S., Velmala, S., Pykälä, J. & Ahti, T. (toim.) 2015. Suomen rupijäkälät. Norrlinia 28. 454 s.
Stenroos, S., Velmala, S., Pykälä, J. & Ahti, T. (eds.) 2016. Lichens of Finland. Norrlinia 30. 896 s.
Uddström, A. & Rinne, V. 2016. Suomen lukit ja valeskorpionit. Hyönteistarvike TIBIALE Oy. Helsinki. 223 s.