Valtakunnallinen perinnebiotooppien inventointi 2019–2022

Perinnebiotoopit, eli kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet, ovat perinteisen karjatalouden muovaamia arvokkaita elinympäristöjä. Perinnebiotooppien säilyminen edellyttää oikeanlaista hoitoa laiduntamalla ja niittämällä. Koska Suomen perinnebiotooppien pinta-ala on vähentynyt yli 90 % viimeisen 50 vuoden aikana, on tärkeää sekä varmistaa jäljellä olevien kohteiden säilyminen ja hyvä hoito, että kunnostaa hoidon puutteessa jo umpeenkasvaneita ja lajistoltaan köyhtyneitä alueita. Tämän työn tueksi tarvitaan ajantasaista ja kattavaa tietoa perinnebiotooppien tilasta Suomessa. Arvokkaat perinnebiotoopit inventoidaan ja kunnostuskelpoisia kohteita etsitään koko Manner-Suomen alueelta v. 2019–2022.

Rautajärven monimuotoiset perinnebiotoopit kuuluvat Pälkäneen maalaismaisemien kohokohtiin. Niitä hoidetaan laiduntamalla. © Kuva: Tapio Heikkilä

Tietoa tarvitaan perinnebiotooppien turvaamiseen

Monet eri tahot ja toimijat tarvitsevat tietoa perinnebiotoopeista: niiden sijainnista, määrästä, laadusta tai hoidon kehityksestä. Ympäristö- ja maataloushallinto tarvitsevat tietoa tukitoimenpiteiden kohdentamiseen arvokkaimmille ja kiireellisimmin hoito tarvitseville kohteille, kohteiden hoitosuunnitelmiin, hoidon vaikutusten seurantaan sekä perinnebiotooppien luontotyyppien tilan arviointiin ja raportointiin. Tietoa tarvitaan myös maatalouden ympäristökorvauspäätöksiin: valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden hoidosta maksetaan suurempaa korvausta kuin paikallisesti arvokkaiden kohteiden tai ns. luonnonlaitumien hoidosta.

Manner-Suomen arvokkaimmat perinnebiotoopit pyrittiin inventoimaan ensimmäisen kerran 1990-luvulla. Silloisen inventoinnin ulkopuolelle jäi kuitenkin paljon sekä hoidettuja että kunnostuskelpoisia kohteita. Lisäksi useiden tuolloin inventoitujen perinnebiotooppikohteiden hoitotilanne ja kunto on sittemmin muuttunut. Kaikkia aikaisemmissa inventoinneissa kerättyjä tietoaineistoja ei myöskään ole koottu yhteen tietojärjestelmään. 

Perinnebiotooppitiedon vanhentuneisuus sekä hajanaisuus ovat vaikeuttaneet kohteiden säilyttämisen vaatimien tukitoimien suunnittelua ja ohjaamista, sekä ajantasaisen kuvan saamista perinnebiotooppien tilasta. Tiedon päivittämiseksi ja täydentämiseksi ympäristöministeriö päätti uusia valtakunnallisen inventoinnin. ELY-keskukset ja Metsähallitus toteuttavat päivitysinventoinnin vuosien 2019-2022 aikana. Ympäristöministeriön ohjaa ja Suomen ympäristökeskus koordinoi inventointia.

Pihlajaperhonen (Aporia crataegi) imemässä mettä mäkitervakosta (Viscaria vulgaris) kalliokedolla Suomussalmen Laukkalliolla. © Kuva: Katja Raatikainen

Perinnebiotooppitieto kokoon ja käyttöön

Kaikki maastosta kerätty tieto tallennetaan Metsähallituksen ylläpitämään ja ympäristöhallinnon käytössä olevaan paikkatietojärjestelmään, josta se on käytettävissä sekä yksittäisten kohteiden kunnostusten ja hoidon suunnitteluun että alueelliseen ja valtakunnalliseen raportointiin, kuten esimerkiksi lajien ja luontotyyppien uhanalaisarviointiin. Aineistoa voidaan myös jakaa edelleen muiden tahojen kuin ympäristöhallinnon käyttöön, mikä auttaa mm. huomioimaan kohteet maankäytössä.
Inventointi tuottaa mahdollisimman kattavat ja vertailukelpoiset tiedot Manner-Suomen perinnebiotoopeista. Inventoinnissa kerättään mm. tietoa kohteiden lajistosta (erityisesti putkilokasveista), kasvillisuustyypeistä ja niiden edustavuudesta sekä kohteen arvosta ja hoitotarpeen kiireellisyydestä. Inventoidut, arvokkaat kohteet luokitellaan kolmeen pääluokkaan: valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaiksi. Kunnostuskelpoisiksi luokitellaan jo pahoin heikentyneet kohteet, joilla kuitenkin on edelleen jäljellä perinnebiotooppien piirteitä ja lajistoa. Näitä kohteita voidaan kunnostaa Helmi-elinympäristöohjelmassa.

Aitatarpeet
Aitatarpeita matkalla kunnostettavalle ja hoitoon otettavalle laitumelle. © Kuva: Maarit Jokinen © Kuva: Maarit Jokinen

Inventoituja kohteita kunnostetaan Helmi-elinympäristöohjelmassa 2021–2030

Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteisiin kuuluu pysäyttää perinnebiotooppien luontotyyppien uhanalaistuminen. Pyrkimyksenä on kehittää laadukkaasti hoidettujen perinnebiotooppien muodostama verkosto niistä riippuvaiselle lajistolle. Hoidossa olevien perinnebiotooppien pinta-alaa pyritään siksi lisäämään nykyisestä noin 30 000 hehtaarista 52 000 hehtaariin. Metsähallituksen Luontopalvelut vastaa perinnebiotooppien inventoinneista ja kunnostusten järjestämisestä suojelualueilla ja alueelliset ELY-keskukset suojelualueiden ulkopuolella.

Helmi-ohjelman toteutus perustuu aina maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Tuettavat kunnostus- ja hoitokohteet valitaan inventoinnin perusteella. 

Lisätiedot

Maarit Jokinen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi

Julkaistu 26.6.2019 klo 9.56, päivitetty 9.7.2021 klo 12.42