Luontodirektiivin luontotyyppiraportit

YMPARISTO.FI UUDISTUU

Uudistettu ymparisto.fi-palvelu julkaistaan maaliskuun loppuun mennessä

Uudistettu ymparisto.fi-verkkopalvelu julkaistaan maaliskuun viimeisellä viikolla, viikolla 13. Uudistuksen tärkeimmät muutokset koskevat sisältöä. Ymparisto.fi:hin on toteutettu käyttäjille uusia, käyttökokemusta parantavia toiminnallisuuksia. Myös sivuston ilme on uudistettu ja julkaisujärjestelmä vaihdettu. Valtaosa nykyisen ymparisto.fi:n osoitteista muuttuu, mutta tärkeät lyhytosoitteet toimivat jatkossakin. Lue lisää

Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat komissiolle kuuden vuoden välein luontodirektiivin toimeenpanosta. Raportti sisältää arvioinnin kaikkien direktiivin tarkoittamien luontotyyppien ja lajien suojelutasosta. Suojelutason arviointi raportointikaudelta 2001–2006 tehtiin vuonna 2007, kaudelta 2007–2012 vuonna 2013 ja kaudelta 2013–2018 vuonna 2019. Suojelutason kehityksestä voidaan päätellä muun muassa, kuinka tehokkaita toteutetut suojelutoimet ovat olleet.

Pähkinäpuulehto
Keväinen pähkinäpuulehto. © Riku Lumiaro.

Raportti sisältää kunkin luontotyypin osalta tiedot arviointikriteereistä, joiden perusteella kokonaisarvio suojelun tasosta on laadittu. Arviointikriteerejä ovat levinneisyys, esiintymisalue, rakenne ja toiminta sekä suojelutason odotettavissa oleva kehitys. Vuodesta 2013 lähtien on raportoitu myös luontotyypin pinta-ala Natura 2000 -alueilla.

Suojelutaso on luokiteltu neljään luokkaan

Suojelutaso Luokka

suotuisa

FV_vihreä

epäsuotuisa riittämätön

U1_keltainen

epäsuotuisa huono

U2_punainen

ei tiedossa, jätetty arvioimatta

XX_harmaa

Lisäksi on ollut käytössä kehityssuuntaa kuvaava määrite heikkenevä (–), vakaa (=), paraneva (+) tai tilanne ei tiedossa (x).

Yhteenvetotaulukko luontotyyppien suojelutason arviointien tuloksista

Luontodirektiivin 2019 raportointi jäsenmaiden raportit ja EU:n yhteenvedot

Lukuisat asiantuntijat osallistuivat työhön

Suomen raportointeihin on osallistunut ympäristöministeriön johdolla laaja asiantuntijajoukko useista eri organisaatioista. Keskeisimmät vastuutahot olivat Suomen ympäristökeskus, Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus.

Tärkeitä yhteistyötahoja aineistojen kokoamisessa, tuottamisessa ja arvioinnissa olivat myös Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset, Geologian tutkimuskeskus ja Ahvenanmaan maakunnan hallitus.

 

Julkaistu 5.2.2014 klo 15.07, päivitetty 5.6.2020 klo 14.03