Suurikuusikon kaivoksen tuotanto- ja varastointimäärän kasvattaminen, Kittilä

Arviointiohjelma

Hankekuvaus

Kittilän kaivos ja sen sijainti

Kittilän kultakaivos sijaitsee Pohjois-Suomessa, Kittilän kunnassa, noin 35 km Kittilän kuntakeskuksesta koilliseen. YVA-hankkeesta vastaava yhtiö on Agnico Eagle Finland Oy, jonka emoyhtiö on Agnico Eagle Mines Limited. Emoyhtiöllä on kaivoksia Kittilän lisäksi Kanadassa ja Meksikossa.

Kittilän kultaesiintymä löydettiin vuonna 1986. Kaivoksen rakentaminen aloitettiin vuonna 2006 ja varsinainen tuotanto käynnistyi vuonna 2009. Malmin louhinta aloitettiin avolouhintana toukokuussa 2008 ja maanalainen louhinta käynnistyi lokakuussa 2010. Marraskuussa 2012 louhinta siirtyi täysin maanalaiseen louhintaan avolouhostoiminnan päättyessä.

Tuotannon käynnistyessä tunnetut malmivarat olivat noin 15-16 Mt, mikä merkitsi noin 15 vuoden toiminta-aikaa tuotantokapasiteetilla 1,1 Mt/a. Kaivoksen tämän hetkisen tuotantoennusteen perusteella kaivoksen toiminta jatkuu vuoteen 2034. Todennetut malmivarat ovat tällä hetkellä noin 29 Mt. Todennäköistä on, että kaivoksen toiminnan jatkuessa ja mineraalivarantoarvioiden päivittyessä kaivoksen toiminta-aika tulee tästä pidentymään.

Kittilän kaivostoiminta koostuu avolouhoksesta ja maanalaisesta kaivoksesta, prosessilaitoksesta apulaitoksineen sekä rikastushiekan varastointialueesta. Prosessilaitos käsittää murskauksen, jauhatuksen, vaahdotuksen, painehapetuksen, neutraloinnin, CIL (Carbon in Leach) syanidiliuotuksen, syanidin tuhoamisprosessin, ladatun hiilen happopesun ja kullan talteenottoprosessin.

Syntyvä rikastushiekka varastoidaan kaivoksella nykyisellään kahteen altaaseen. Vaahdotuksen rikastushiekka ja neutralisointisakka varastoidaan NP3-altaaseen ja CIL-hiekkaa (Carbon in Leach) CIL2-altaaseen. Kaivosyhtiön malmiarvion päivityksen myötä vuonna 2014 päivitettiin laskelmat rikastushiekka-altaiden kapasiteetista todennettuihin malmivarantoihin nähden ja siinä yhteydessä todettiin, että nykyinen NP3-altaan tilavuus ei tule kattamaan arvioitua kaivoksen toiminta-aikaa vaan kaivos tarvitsee lisää allaskapasiteettia. Nykyisen mukaisella toiminnalla NP3-altaan varastointikapasiteetti ehtyy arviolta vuoden 2025 loppuun mennessä.

YVA-hanke

Kaivosyhtiö suunnittelee Kittilän kaivoksen rikastamon tuotantomäärän ja NP-rikastushiekan varastointikapasiteetin kasvattamista. Yhtiö on hakenut jo aiemmin ympäristöluvan muutosta tuotantomäärän nostolle nykyisestä 1,1 miljoonasta tonnista 1,6 Mt vuodessa. Lupa sen osalta sai lainvoimaisuuden toukokuussa 2016. Keväällä 2015 käynnistyneessä YVA-menettelyssä yhtiö suunnittelee edelleen tuotantomäärän nostoa 2 Mt:iin vuodessa. Tuotantomäärän nosto tullaan toteuttamaan syksyllä 2014 valmistuneen rikastamon prosessia sekä pastalaitoksen kapasiteettia kasvattamalla. Tuotantomäärän noston taustalla on kaivoksen mineraalivarantojen kasvaminen aiemmin arvioidusta.

Pastalaitos on otettu käyttöön 2012 ja uusi rikastamo syksyllä 2014. Rikastamolle syötettävän malmimäärän kasvattaminen vaatii nostokuiluinventoinnin. Nostokuilu tulee ulottumaan noin 1000 metrin syvyyteen. Sen maanpäällisen osan korkeus tulee olemaan noin 93 metriä. Kaivokselle on valmistumassa myös uusi sulfaatinpoistolaitos, joka on tarkoitus ottaa käyttöön viimeistään vuoden 2017 alussa. Em. investointien rahoitukset vaativat osaltaan rikastettavan malmimäärän lisäämistä.

Rikastettavan malmimäärän nosto kasvattaa prosessissa syntyvää rikastushiekan määrää. Rikastushiekan varastointikapasiteetin lisääminen tapahtuu rakentamalla mahdollisesti uusi NP4-allas nykyisen vaahdotuksen rikastushiekka- ja neutralointisakka-altaan (NP3-altaan) pohjoispuolelle. Lisäkapasiteettia tarvitaan arviolta vuodesta 2025 lähtien. NP4-allas rakennetaan asteittain lopulliseen kokoonsa niin, että koko allasalue ei ole heti käytössä. Altaan suuruus laajimmillaan tulee olemaan noin 170 ha. NP4-altaan osalta tarvitaan kaivoslupa Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (Tukes) nykyisen kaivosalueen laajentamiseksi.

Kaivosyhtiö on toteuttanut elinkaariselvityksen NP-hiekan varastoimiseksi Suurikuusikon avolouhokseen. Malmin louhinta siellä on päättynyt vuonna 2012. Suurikuusikon ja nykyisen NP3-altaan kokonaistilavuus riittäisi suunnitellulla 2 Mt:n syötemäärällä vuoteen 2034 saakka.

YVA-hankkeen merkittävimmiksi ympäristövaikutuksiksi on arvioitu vaikutukset pinta- ja pohjavesiin sekä meluvaikutukset.

YVA-menettelyssä tarkastellaan seuraavia kolmea päävaihtoehtoa:

1. VE0 Kittilän kultakaivoksen toiminta jatkuu nykyisellään ja kaivostoiminta loppuu NP-rikastushiekan varastointikapasiteetin ehtyessä.

2. VE1 Rikastamolle syötettävän malmin määrä nostetaan tasolle 2 Mt/a. Lisäksi rikastushiekan varastointikapasiteettia kasvatetaan aloittamalla NP-hiekan varastointi uuteen NP4-altaaseen.

3. VE2 Rikastamolle syötettävän malmin määrä nostetaan tasolle 2 Mt/a. Lisäksi rikastushiekan varastointikapasiteettia kasvatetaan aloittamalla NP-hiekan varastointi NP4-altaaseen. Vaihtoehtona tarkastellaan myös NP-hiekan varastoimista Suurikuusikon avolouhokseen.

Arviointiselostuksessa tarkastellaan lisäyksenä ohjelmavaiheessa esitettyyn purkuputken rakentamista Loukisen pääuomaan Sotkajoen yhtymäkohdan alapuolelle sekä prosessi- ja kuivatusvesien johtamista purkuputkea pitkin sinne.

Arviointiselostus

Arviointiselostus saapunut: 16.11.2016
Arviointiselostus nähtävillä: 30.11.2016 - 30.1.2017 välisenä aikana Kittilän kunnanvirastossa, Valtatie 15 ja Lapin ELY-keskuksen asiakaspalvelussa, Hallituskatu 3 B, Rovaniemi.

Julkaistu 29.11.2016 klo 15.00, päivitetty 18.6.2019 klo 12.52

Julkaisija: