Usein kysytyt kysymykset siirtoasiakirjasta ja SIIRTO-rekisteristä

Siirtoasiakirja sisältää tiedot siitä, mitä jätettä kuljetetaan, mistä ja minne. Vaatimus siirtoasiakirjan käytöstä tiettyjen jätteiden kuljetuksessa perustuu jätelakiin (646/2011). Siirtoasiakirja on laadittava pääsääntöisesti sähköisenä.  

Siirtoasiakirjaa on käytettävä seuraavien jätteiden kuljetuksessa:

• vaaralliset jätteet
• pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältävät jätteet (POP-jäte)
• saostus- ja umpisäiliölietteet (entinen sako- ja umpikaivoliete)
• hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteet
• rakennus- ja purkujätteet (pois lukien pilaantumattomat maa-ainekset)
• pilaantuneet maa-ainekset

Siirtoasiakirjan tulee sisältää jäteasetuksen (978/2021) 40 §:n mukaiset tiedot. Jätteen haltijan on vahvistettava siirtoasiakirjassa annettujen tietojen oikeellisuus, jätteen kuljettajan jätteen kuljetettavaksi ottaminen ja vastaanottajan jätteen vastaanotto allekirjoituksella, sähköisellä allekirjoituksella, sähköisellä leimalla tai muulla luotettavalla sähköisellä todentamismenetelmällä.

Siirtoasiakirjan tulee olla esitettävissä valvovalle viranomaiselle luettavassa muodossa jätteen siirron aikana. Lisäksi siirtoasiakirjan tietojen tulee olla saatavissa kaikille siirtoon osallistuville osapuolille. Siirtoasiakirjan tiedot tulee toimittaa Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään ns. SIIRTO-rekisteriin (jätelain 142 § 1 mom. 4 kohta) 1.9.2022 alkaen laadituista siirtoasiakirjoista jätelain 121 b §:n mukaisesti.

Siirtoasiakirjalle ei ole määrämuotoista lomaketta, joten sen ulkoasu voidaan muokata tarpeisiin sopivaksi. Siirtoasiakirjan tiedot voidaan tarvittaessa yhdistää esimerkiksi rahtikirjaan tai muuhun käytössä olevaan kuljetusasiakirjaan. Asiakirjasta on kuitenkin voitava siirtää tarvittavat tiedot SIIRTO-rekisteriin.

Siirrettäessä mitä tahansa jätettä Suomesta toiseen maahan tai toisesta maasta Suomeen tai Suomen alueen kautta on jätteen siirron mukana oltava jätteiden siirroista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteen IB tai liitteen VII mukainen siirtoasiakirja. Tämä korvaa jätelain 121 §:ssä tarkoitetun siirtoasiakirjan. Tietoja kansainvälisistä jätesiirroista ei toimiteta SIIRTO-rekisteriin. 

Siirtoasiakirjaa on käytettävä seuraavien jätteiden kuljetuksessa

• Vaaralliset jätteet
  
  Jäte, jolla on jokin vaarallinen ominaisuus (vaaraominaisuus). Vaaralliset jätteet on merkitty jäteasetuksen (978/2021) liitteenä 3 olevaan jäteluetteloon tähdellä (*). Lisätietoja: Jätteen luokittelu vaaralliseksi jätteeksi – päivitetty opas (ympäristöministeriö) 
• Pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältävät jätteet (POP-jäte)
  
  Jäte, joka sisältää pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021 liitteessä IV lueteltuja yhdisteitä vähintään mainitussa liitteessä säädetyn mukaisina pitoisuuksina (jätelain 6 §:n 1 mom. 8 kohta). 
• Saostus- ja umpisäiliölietteet (entinen sako- ja umpikaivoliete)
  
  Talousjätevedestä saostussäiliössä, umpisäiliössä, pienpuhdistamossa tai muussa vastaavassa käsittelyjärjestelmässä muodostuva liete (jätelain 6 §:n 1 mom. 3 kohta). Saostus- ja umpisäiliölietteestä käytetään jätenimikettä 200304.
• Hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteet
  
  Hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietettä syntyy mm. katuviemärien ja sadevesikaivojen puhdistuksessa, ravintoloissa ja elintarvikkeiden valmistuksessa, ja siitä käytetään mm. jätenimikkeitä 020204, 020502, 020603, 190802, 200125, 200303 ja 200306.
• Rakennus- ja purkujätteet (pois lukien pilaantumattomat maa-ainekset)
  
  Rakennuksen tai muun kiinteän rakennelman uudis- ja korjausra-kentamisessa ja purkamisessa, maa- ja vesirakentamisessa sekä muissa rakennus- ja purkutoiminnoissa syntyvä jäte (jätelain 6 §:n 1 mom. 5 kohta)
• Pilaantuneet maa-ainekset
  
  Pilaantunut maa-aines sisältää haitallisia aineita PIMA-asetuksen 214/2007 alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina ja siitä käytetään mm. jätenimikkeitä 170503* (vaarallinen jäte) ja 170504 (vaaraton jäte).

Ei ole.

Jätteen luokitteluun liittyvissä asioissa ohjeita antavat kuntien ja ELY-keskusten toimivaltaiset viranomaiset. Ota yhteyttä kuntasi ympäristönsuojelu- tai jätehuoltoviranomaiseen tai yrityksesi ympäristölupaa valvovaan ELY-keskukseen.

Vastuualuetaulukosta näet minkä kunnan ympäristöviranomainen ja jätehuoltoviranomainen vastaa oman kuntasi jätehuoltoasioista.

Katso myös: Minkä jätteen kuljetuksesta vaaditaan siirtoasiakirja?

Siirtoasiakirjan muodosta ei ole annettu määräyksiä laissa. Periaatteessa tiedot voi koota yhteenkin siirtoasiakirjaan, mutta jokaiselta jätteen luovuttajalta/haltijalta pitää olla kuittaus ja kaikki jätteen haltijan ja noutopisteen tiedot jokaisen noutopisteen osalta. 

SIIRTO-rekisteriin on toimitettava tiedot jokaisen noutopisteen osalta kuten ne tulisi toimitettua, vaikka noutopisteitä olisi vain yksi. Siirtoasiakirjasovellukset voivat mahdollistaa esimerkiksi aiemman siirtoasiakirjan tietojen kopioinnin uuden siirtoasiakirjan pohjaksi, jolloin jätteen kuljettajan ja vastaanottajan tiedot siirtyvät siirtoasiakirjalle valmiiksi. Siirtorekisterin käyttöliittymässä (siirtorekisteri.fi) on mahdollista kopioida aiemmin täytetty siirtoasiakirja uuden asiakirjan pohjaksi.

Silloin kuin yhtä jätelajia (esim. betonimursketta) ajetaan yhden kuljetusyrityksen toimesta yhdestä paikasta useita kuormia yhteen vastaanottopisteeseen, voidaan kuormat koota päiväkohtaisesti yhdelle siirtoasiakirjalle. Jos jätettä kuljettaneita ajoneuvoja on useita, siirtorekisteriin voi merkitä kaikkien siirtoon osallistuneiden ajoneuvojen rekisterinumerot.

Eri kuljetusyritysten ajamia kuormia ei voi yhdistää samalle siirtoasiakirjalle.

Jos jätesiirrot jatkuvat useita päiviä, tulee jokaiselle päivälle laatia oma siirtoasiakirja. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa yksittäinen siirto venyy toisen vuorokauden puolelle.

Siirtoasiakirjaan merkitään mahdollisimman tarkka tieto jätteen määrästä. Tietoa voidaan tarkentaa jätteen vastaanotossa tehdyn punnituksen jälkeen. 

SIIRTO-rekisteriin toimitetaan aina mittaukseen perustuva tieto. Jätteen määrä tulee merkitä ensisijaisesti tonneina (t), mutta pienen erän ollessa kyseessä voidaan käyttää myös kilogrammoja (kg). Mikäli paino ei ole tiedossa, voi määrän merkitä tilavuutena (m³). 

Siirtoasiakirjan laatimisesta vastaa pääsääntöisesti jätteen haltija. Jätteen haltijalla tarkoitetaan jätteen tuottajaa, kiinteistön haltijaa tai muuta, jonka hallussa jäte on (jätelain 6 §:n 1 mom. 11 kohta). 

Joissakin tapauksissa jätteen haltijaksi voidaan katsoa myös toimija, jolla on määräysvalta jätteeseen, vaikka tällä ei ole fyysisesti jätettä hallussa. Jätteen haltijuus voi siis määräytyä tapauskohtaisesti. Esimerkiksi rakennus- tai purkutyömailla velvollisuus siirtoasiakirjan laatimiseen kohdistuu  

• yleensä joko pääurakoitsijaan, jonka toiminnassa jäte syntyy ja jonka hallussa jäte tosiasiallisesti on, tai 
• rakennus- tai purkuhankkeen tilaajaan (rakennushankkeeseen ryhtyvään), jolla on määräysvalta jätteeseen.

Tilaajan ja pääurakoitsijan välisessä sopimuksessa tai yleisesti käytössä olevissa alan sopimusehdoissa on yleensä sovittu jätehuollon järjestämisvastuusta.

Käytännössä jätteen siirtoon osallistuvat osapuolet voivat keskinäisellä sopimuksella sopia, että siirtoasiakirjan laatii esimerkiksi kuljettaja jätteen haltijan puolesta. Jätteen haltija on kuitenkin tällaisessakin tapauksessa viime kädessä vastuussa jätteen haltijaan kohdistuvista lain velvoitteista. 

Velvollisuus siirtoasiakirjan laatimiseen tai allekirjoittamiseen ei koske kotitalouksia, jos jäte kuljetetaan kotitalouden toimesta. Jos kysymys on kotitaloudesta noudettavasta jätteestä, jätteen kuljettaja vastaa siirtoasiakirjasta jätteen haltijan tavoin.

Kyllä. Tämä tehdään toimijoiden välisellä sopimuksella. Lopullinen vastuu tietojen oikeellisuudesta on kuitenkin aina jätteen tuottajalla, pois lukien jätteitä kotitaloudesta noudettaessa, jolloin vastuu on jätteiden kuljettajalla.

Siirtoasiakirjaan merkitään alkuperäisen jätteen haltijan eli valtuuttajan tiedot.

Siirtoasiakirjaan merkitään aliurakoitsijan tiedot. Alkuperäinen kuljetusyritys saa oikeuden katsoa SIIRTO-rekisteriin vietyjä kuljetusten tietoja pyytämällä aliurakoitsijalta suomi.fi-palvelussa valtuuden ”Suomen sisäisten jäte-erien tietojen katselu”.

Tietojen toimittamisesta SIIRTO-rekisteriin huolehtii siirtoasiakirjan laatinut jätteen haltija tai kotitaloudesta jätettä noudettaessa jätteen kuljettaja.

Jätettä tuottavan organisaation on myös mahdollista ostaa siirtoasiakirjapalvelunsa esimerkiksi kuljetusyritykseltä tai siirtoasiakirjapalvelun tarjoajalta. Lopulta jätteen haltija on kuitenkin vastuussa tietojen oikeellisuudesta ja toimittamisesta rekisteriin. Poikkeuksen muodostavat jätesiirrot kotitalouksista, jolloin jätteen kuljettaja on vastuussa tietojen oikeellisuudesta ja toimittamisesta rekisteriin.

Yritys tai organisaatio on velvollinen tekemään seuraavista jätteistä siirtoasiakirjan:

• vaarallisista jätteistä
• pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältävistä jätteistä (POP-jäte)
• saostus- ja umpisäiliölietteestä (entinen sako- ja umpikaivoliete)
• hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteestä
• rakennus- ja purkujätteistä (pois lukien pilaantumattomat maa-ainekset)
• pilaantuneesta maa-aineksesta

Kaikista yllä olevista jätteistä tehdyistä siirtoasiakirjoista on tuotava tiedot SIIRTO-rekisteriin.

Ette. Tietojen lähettäminen rekisteriin ei poista organisaation omaa velvollisuutta säilyttää siirtoasiakirjoja, sillä rekisteri ei sisällä kaikkia siirtoasiakirjan tietoja (kuten allekirjoituksia). 

Jätteen haltijan (tai kotitalouksista noudetun jätteen osalta jätteen kuljettajan) ja vastaanottajan on säilytettävä vahvistamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. Jos yrityksen jätelain 118 §:n mukainen kirjanpito perustuu siirtoasiakirjoihin, on siirtoasiakirjoja säilytettävä vähintään 6 vuotta. Säilytettävän siirtoasiakirjan ei tarvitse olla paperinen.

ELY-keskukset valvovat jätteen kuljettajien toimintaa sekä aluehallintoviraston myöntämää lupaa edellyttävän jätteen haltijan ja jätteen vastaanottajan toimintaa. Muilta osin valvonta kuuluu kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Siirtoasiakirjan laatimisen tai tietojen rekisteriin tuottamisen laiminlyömisestä voidaan 1.1.2023 lähtien määrätä laiminlyöntimaksu.

Jätehuoltoviranomainen seuraa jätehuoltovelvollisuuksien täyttymistä, kuten kiinteistöjen jätevesilietteiden tyhjennyksiä niiden kiinteistöjen osalta, jotka kuuluvat kunnalliseen jätehuoltoon.

SIIRTO-rekisteri on Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä Suomen sisäisten jätesiirtojen siirtoasiakirjojen tallennus- ja tietojärjestelmä. 

SIIRTO-rekisteriin tulee toimittaa tiedot 1.9.2022 alkaen laadituista siirtoasiakirjoista. 

Rekisterin tavoitteena on varmistaa, että jätteet luovutetaan asianmukaiseen käsittelyyn sekä parantaa ja tehostaa jätevirtojen seurantaa ja valvontaa. 

SIIRTO-rekisterin käyttöliittymä

SIIRTO-rekisteriin tulee toimittaa vähintään seuraavat jäteasetuksen (978/2021) 40 § mukaiset siirtoasiakirjassa vaaditut tiedot: 

1. jätteen tuottajan tai muun jätteen haltijan, kuljettajan ja vastaanottajan tunnistetiedot eli nimi, y-tunnus tai sitä vastaava ulkomainen tunnus ja yhteystiedot
   
   -yhteystietoja ovat postiosoite sekä yhteyshenkilön nimi, puhelinnumero ja tarvittaessa sähköpostiosoite
   
   - noudettaessa jätettä kotitaloudesta tunnistetiedoiksi riittää jätteen haltijan nimi ja postiosoite
2.  jätteen siirron ajankohta sekä alkamis- ja päättymispaikka 
   
   - päivämäärä(t), jolloin jätteen siirto on alkanut ja päättynyt
   
   - osoite tai koordinaatti, josta jätteen siirto on alkanut ja johon siirto on päättynyt
   
   - paikka voidaan lisäksi ilmaista rakennus- tai kiinteistötunnuksen avulla
3. jätenimike sekä kuvaus jätelajista
   
   - jäteasetuksen (978/2021) liitteessä 3 säädetyn jäteluettelon mukainen jätenimike ja sen 6-numeroinen tunnistenumero
   
   - vapaamuotoinen sanallinen kuvaus esim. koostumuksesta, olomuodosta ja muista oleellisista ominaisuuksista
4. jätteen määrä
   
   - massa tonneina tai kilogrammoina tai tilavuus kuutioina
5. jätteen tyyppi 
   
   - vaaraton jäte
   
   - vaarallinen jäte
   
   - POP-jäte
   
   - pysyvä jäte (vain kaatopaikalle sijoitettavasta jätteestä)
   
   - huomioi, että sama jäte voi olla useaa eri tyyppiä ‒ esim. POP-jäte voi olla joko vaarallista tai vaaratonta jätettä, ja vaaraton jäte voi olla myös pysyvää jätettä
6. toiminta, jossa jäte on syntynyt
   
   - maa-, metsä- ja kalatalous
   
   - teollisuus
   
   - rakentaminen (sisältää uudisrakentamisen, korjausrakentamisen ja purkamisen)
   
   - yhdyskunnat (asuminen, hallinto, kauppa ja palvelut)
   
   - kaivannaistoiminta
   
   - energiahuolto
   
   - jätehuolto ja kierrätys
   
   - muu, mikä?
7. mahdollisuuksien mukaan ajoneuvon rekisteritunnus
8. jätteen käsittelytapa toimituspaikassa
   
   - käytetään jäteasetuksen liitteen 1 ja 2 koodistoja Hyödyntämistoimet ja Loppukäsittelytoimet, esim. R 12.2, sekä kuvataan käsittely vapaamuotoisesti, esim. jäteöljyn varastointi ennen hyödyntämistä
9. vaarallisesta jätteestä jätteen koostumus, olomuoto ja vaaraominaisuudet sekä jätteen pakkaus- ja kuljetustapa
   
   - olomuoto: pulveri/jauhemainen, kiinteä, pasta/tahnamainen, lietemäinen, nestemäinen, kaasumainen, muu - mikä?
   
   - vaarallisen jätteen jätedirektiivin liitteen III mukaiset pääasialliset vaaraominaisuudet siten kuin niistä säädetään 3 §:ssä tarkoitetuissa Euroopan unionin säädöksissä
   
   - pakkaustapa: tynnyri, puinen tynnyri, kanisteri, laatikko, säkki, yhdistelmäpakkaus, paineastia, irtotavara, muu - mikä?
   
   - kuljetustapa: maantie, rautatie, meri/laiva, lentokone, sisävesi/laiva, muu - mikä?
10. POP-jätteestä jätteen sisältämät pysyvät orgaaniset yhdisteet sekä jätteen pakkaus- ja kuljetustapa
    
    - POP-asetuksen liitteessä IV luetellut yhdisteet
11. jäteöljystä jäteöljyn tyyppi
    
    - moottori- ja vaihteistoöljyjäte
    
    - teollisuusöljyjäte
    
    - käytöstä poistetut teollisuusemulsiot
    
    - liitteessä 3 säädetyn jäteluettelon nimikkeeseen 19 02 07* kuuluvat öljynerotuksessa syntyvät öljyt ja konsentraatit
12. saostus- ja umpisäiliölietteestä kiinteistön haltijan (jos eri kuin jätteen tuottaja) nimi ja yhteystiedot, kiinteistön osoite, kiinteistö- tai rakennustunnus sekä tieto lietesäiliön tyypistä
    
    Lietesäiliön tyyppi:
    
    - saostussäiliö tai pienpuhdistamo, joka sisältää vain pesuvettä
    
    - saostussäiliö tai pienpuhdistamo, joka sisältää käymäläjätevettä ja pesuvettä
    
    - umpisäiliö, joka sisältää käymäläjätevettä ja pesuvettä
    
    - umpisäiliö, joka sisältää käymäläjätevettä
    
    - muu, mikä?

SIIRTO-rekisteriin voi toimittaa tietoja sähköisistä siirtoasiakirjoista rajapinnan kautta. Poikkeustapauksissa tehtävien paperisten siirtoasiakirjojen tiedot viedään SIIRTO-rekisteriin asiointikäyttöliittymän kautta. Sähköisten siirtoasiakirjojen tiedot on toimitettava rekisteriin viivytyksettä siirron päätyttyä. 

Sähköisen asiakirjan laatimista varten on markkinoilla saatavissa useita palveluja, ja sähköistä siirtoasiakirjaa voidaan tarjota jätteen haltijalle osana jätehuoltopalvelua. Jos tiedonsiirrosta on sovittu palveluntarjoajan kanssa, tietojen toimittaminen ei vaadi jätteen haltijalta tai kuljettajalta muita toimenpiteitä. 

Jos käytössä on paperinen siirtoasiakirja, tulee jätteen haltijan tai kuljettajan viedä siirtoasiakirjan tiedot rekisteriin käyttöliittymän kautta mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siirron päättymisestä.

SIIRTO-rekisterin käyttöliittymä

SIIRTO-rekisterin asiointikäyttöliittymään kirjaudutaan suomi.fi-tunnistautumisen eli esimerkiksi pankkitunnusten avulla. Lisäksi käyttäjällä tulee olla joltain siirron osapuolelta suomi.fi-palvelussa annettu valtuutus ”Suomen sisäisten jäte-erien tietojen ilmoittaminen”.  Katso lisätietoja tältä sivulta kohdasta "Valtuudet ja kirjautuminen".

SIIRTO-rekisterin käyttöliittymä

Jätelain 646/2011 mukaan:

"Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, siirtoasiakirja voidaan laatia paperisena asiakirjana, jos sähköisen asiakirjan laatimiselle ei ole edellytyksiä. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että paperinen siirtoasiakirja on mukana jätteen siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Paperiseen siirtoasiakirjaan on tehtävä 1 momentissa tarkoitetut vahvistukset allekirjoituksilla tai muilla järjestelyillä, jos tämä ei heikennä vahvistuksen luotettavuutta." (JL 121 a §)

Näin ollen, jos sähköistä asiakirjaa ei ole mahdollista käyttää, esimerkiksi järjestelmän toimimattomuuden vuoksi, voidaan käyttää paperista siirtoasiakirjaa. Myös pienimuotoinen toiminta, jossa syntyy pois kuljetettavaa jätettä vain harvoin, esimerkiksi muutamia kertoja vuodessa, voi olla peruste tehdä siirtoasiakirja paperisena varsinkin, jos sähköisen siirtoasiakirjan hankkimisesta aiheutuisi kuljetusmääriin nähden kohtuuttomia kustannuksia. Näistäkin siirroista on tuotava tiedot SIIRTO-rekisteriin rekisterin asiointikäyttöliittymän kautta (siirtorekisteri.fi).

 

Sähköisten siirtoasiakirjojen tiedot on lähetettävä SIIRTO-rekisteriin viivytyksettä siirron päätyttyä. Siirtoasiakirjan tietoja on kuitenkin mahdollista täydentää, ennen kuin ne lähetetään SIIRTO-rekisteriin. Esimerkiksi parin päivän viive, mikäli se on olennaista tietojen täydentämisen kannalta tai lähetyksen helpottamiseksi, on hyväksyttävää.

Paperisen siirtoasiakirjan tiedot tulee toimittaa SIIRTO-rekisteriin kolmen kuukauden kuluessa siirron päättymisestä.

Tiedon toimittaminen on jätteen haltijan tai kuljettajan vastuulla, joten jätteen vastaanottajan ei tule toimittaa tietoja rekisteriin, ellei ole siitä erikseen sopinut jätteen haltijan tai kuljettajan kanssa. Koska ainoastaan yhdellä taholla on vastuu viedä jätesiirron tiedot SIIRTO-rekisteriin, toivotaan, ettei tietoja vietäisi sinne ylimääräisiä kertoja. Pääsääntöisesti siirtoasiakirjan tiedot siirretään rekisteriin vain alkuperäisestä järjestelmästä, jossa siirtoasiakirja on laadittu. Näin ehkäistään samojen tietojen toimittaminen useaan kertaan, siinäkin tapauksessa, että tiedot on tallennettu useamman toimijan tietojärjestelmiin. 

Sähköisten siirtoasiakirjojen tiedot on lähetettävä SIIRTO-rekisteriin viivytyksettä siirron päätyttyä. Siirtoasiakirjan tietoja on kuitenkin mahdollista täydentää ennen kuin ne lähetetään SIIRTO-rekisteriin. Esimerkiksi parin päivän viive, mikäli se on olennaista tietojen täydentämisen kannalta tai lähetyksen helpottamiseksi, on hyväksyttävää.

Paperisen siirtoasiakirjan tiedot tulee toimittaa SIIRTO-rekisteriin kolmen kuukauden kuluessa siirron päättymisestä.

Ota huomioon, että tietojen tallentaminen SIIRTO-rekisteriin on mahdollista vain, jos kaikki pakolliseksi merkityt tiedot on annettu, joten tietoja ei voi toimittaa rekisteriin puutteellisina. SIIRTO-rekisteriin vietyjä tietoja on mahdollista muokata rekisterin käyttöliittymän (siirtorekisteri.fi) kautta kolmen kuukauden ajan siirron päättymisen jälkeen.

Katso myös kysymykset:

• Mistä saan selville jätteen käsittelytavan?
• Mistä saan selville kiinteistö- tai rakennustunnuksen?
• SIIRTO-rekisteriin lähettämissäni tiedoissa on virhe - mitä teen?

Jätteen vastaanottajan tiedoista ruksitaan kohta “Jätteen vastaanottaja on yksityishenkilö”, jolloin Y-tunnusta ei tarvitse ilmoittaa. Jos jäte kuljetetaan MARA-rekisteröidylle yksityishenkilölle (jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa), merkitään MARA-ilmoituksen kohde-ID sille varattuun kenttään.

Jätteen käsittelytapa toimituspaikassa merkitään siirtoasiakirjaan käyttäen jäteasetuksen (978/2021) liitteiden 1 ja 2 koodistoja Hyödyntämistoimet ja Loppukäsittelytoimet sekä kuvaamalla käsittely vapaamuotoisesti.  

Jätteen käsittelytapaa kannattaa tiedustella jätteen vastaanottajalta.

Valtioneuvoston asetus jätteistä 978/2021 (Finlex.fi)

Asetuksen liitteet 1-5 (pdf)

POP-jätteitä ovat jätteet, jotka sisältävät nk. POP-yhdisteitä (Persistent Organic Pollutants, pysyvät orgaaniset yhdisteet) yli sallitun rajan. 

POP-yhdisteitä on mm. palonsuoja-aineissa, muovin ja kumin pehmentimissä, eristeaineissa, jäähdytysnesteissä, hydrauliikkaöljyissä, voiteluaineissa sekä eräissä tekstiileissä, romuajoneuvojen ja sähkö- ja elektroniikkalaitteiden osissa ja purkujätteissä (mm. PCB:tä, SCCP:tä tai HBCDD:tä sisältävät betonielementit, eristeet ja pinnoitteet).

POP-jätteen tunnistusopas (valtioneuvosto.fi)

Kiinteistö- tai rakennustunnuksen voi selvittää esimerkiksi Maanmittauslaitoksen karttakäyttöliittymän avulla.

Siirtorekisterin käyttöliittymässä (siirtorekisteri.fi) on mahdollista kopioida aiemmin tallennettu siirtoasiakirja uuden asiakirjan pohjaksi. Kopioiminen tehdään painamalla valitun siirtoasiakirjarivin lopussa olevaa "Kopioi dokumentti" kuvaketta.

SIIRTO-rekisterin sähköisen rajapinnan testiversion avulla yritys voi kehittää oman rajapintasovelluksensa. Testitunnukset rajapintaan saa ottamalla yhteyttä siirtorekisteritukeen siirtorekisteri-tuki@syke.fi. Kun yrityksen tekemä sovellus on valmis, avaimet varsinaiseen rajapintaan saa allekirjoittamalla Syken kanssa sopimuksen rajapinnan käytöstä. 

Valvontaoikeutetut viranomaiset ja jätteen siirtoketjun osalliset voivat tarkastella rekisterin tietoja rekisterin käyttöliittymän kautta.

SIIRTO-rekisterin käyttöliittymä

SIIRTO-rekisteriin toimitetut tiedot on mahdollista nähdä SIIRTO-rekisteristä kirjautumalla sen käyttöliittymään. Rekisteriin tallennettuja tietoja voi muokata kolmen kuukauden ajan siirron jälkeen.

SIIRTO-rekisterin käyttöliittymään kirjaudutaan suomi.fi-tunnistautumisen eli esimerkiksi pankkitunnusten avulla. Lisäksi käyttäjällä tulee olla joltain siirron osapuolelta suomi.fi-palvelussa annettu valtuutus ”Suomen sisäisten jäte-erien tietojen katselu”. 

SIIRTO-rekisterin käyttöliittymä

Rekisteriin tallennettuja tietoja voi muokata kolmen kuukauden ajan siirron jälkeen. Tietojen muokkaaminen tehdään SIIRTO-rekisterin asiointikäyttöliittymässä (siirtorekisteri.fi) painamalla kunkin asiakirjarivin lopussa olevaa kynän kuvaa, jolloin asiakirja avautuu muokattavaksi. Tietojen muokkaaminen edellyttää valtuutta ”Suomen sisäisten jäte-erien tietojen ilmoittaminen”. 

Jos korjauksia tarvitaan yli kolme kuukautta vanhan jätesiirron tietoihin tai korjattavia tietoja tai asiakirjoja on paljon, ota yhteyttä SIIRTO-rekisteritukeen (siirtorekisteri-tuki@syke.fi).

SIIRTO-rekisterin käyttöliittymään kirjaudutaan suomi.fi-tunnistautumisen eli esimerkiksi pankkitunnusten avulla. Lisäksi käyttäjällä tulee olla joltakin siirron osapuolelta suomi.fi-palvelussa annettu valtuutus tietojen ilmoittamiseen tai katselemiseen. Yrityksen toimitusjohtajalla ja nimenkirjoitusoikeudellisella henkilöllä sekä ykistyisellä elinkeinonharjoittajalla (toiminimen omistaja) on suoraan käyttöoikeudet SIIRTO-rekisteriin, eivätkä he tarvitse erillistä valtuutusta oman yrityksen tietojen katseluun.

Katso lisätietoja valtuuttamisesta ja valtuuden pyytämisestä: ”Miten henkilö valtuutetaan toimimaan SIIRTO-rekisterissä”

 

Valtuuksia on neljää eri tyyppiä. Valtuuksien nimet, kohderyhmät ja kuvaukset voi tarkistaa alla olevasta taulukosta.

Ympäristönsuojelun ja jätehuoltoviranomaisen vastuukunnan voi tarkistaa SIIRTO-rekisterin käyttöliittymän (siirtorekisteri.fi) etusivulta löytyvän ”Tarkista vastuukunta”-painikkeen avulla.

Voit tarkistaa saamasi valtuudet kirjautumalla suomi.fi-palveluun. 

Kun olet valinnut asiointirooliksi "Henkilökohtaiset valtuudet", näet "Saadut valtuudet" -sivulla kaikki, joilta olet saanut valtuuksia. Kun klikkaat valtuuttajan nimeä, näet kaikki tältä saadut valtuudet.

Suomi.fi-valtuuksien ohjeet - Mistä näen saadut valtuudet? 

Näet organisaatiosi muilta saamat valtuudet, kun olet valinnut asiointirooliksi "Yrityksen valtuudet" ja sinulla on rekisteritietoihin perustuva oikeus valtuuttaa suomi.fi-valtuuksissa.

Suomi.fi-valtuuksien ohjeet - Mistä näen organisaation saamat valtuudet? 

 

Henkilön valtuuttaminen tapahtuu suomi.fi-sivustolla (tarvitset valtuutettavan henkilön nimen ja henkilötunnuksen). Organisaation nimenkirjoitusoikeudellinen henkilö voi valtuuttaa muita henkilöitä toimimaan yrityksensä puolesta. Tietojen ilmoittamiseen tarvittava valtuus on ”Suomen sisäisten jäte-erien tietojen ilmoittaminen”. Pelkät katseluoikeudet saa valtuutuksella ”Suomen sisäisten jäte-erien tietojen katselu”.

1. Tunnistaudu suomi.fi-sivustolla.
2. Valitse ylävalikosta Valtuudet
3. Valitse Yrityksen valtuudet
4. Valitse listasta organisaatio, jonka valtuudet haluat antaa henkilölle
5. Klikkaa kohtaa Anna valtuuksia (vasemmalla olevassa listassa ylimpänä)
6. Valtuustyyppi (1/7): Valitse Asiointivaltuus
7. Osapuolet (2/7): Valitse Lisää henkilö, mikäli haluat valtuuttaa henkilön organisaatiosi sisältä
8. Valtuusasiat (3/7): Kirjoita hakukenttään Suomen sisäisten jäte-erien tietojen ilmoittaminen (tai Suomen sisäisten jäte-erien tietojen katselu)
9. Valitut valtuusasiat (4/7): Valitse Seuraava
10. Valtuuden vahvistajat (5/7): Valitse Seuraava
11. Voimassaolo (6/7): Valitse haluamasi pituinen voimassaolo
12. Yhteenveto ja vahvistus (7/7): Tarkista tiedot ja valitse Vahvista

Lisää tietoa ja ohjeita valtuuksien antamisesta on suomi.fi-palvelussa.

Valtuuden pyytäminen

Henkilö tai toinen organisaatio voi myös pyytää yritykseltä, yhdistykseltä tai yhteisöltä asiointivaltuuden, jolloin valtuus annetaan hyväksymällä valtuuspyyntö.

• Valtuuspyynnön tekeminen organisaationa (suomi.fi)
• Valtuuspyynnön tekeminen henkilönä (suomi.fi)

Edelleen valtuuttaminen

Henkilö, jolla on oikeus antaa valtuuksia organisaation puolesta voi myös antaa työntekijälle valtuutusoikeusvaltuuden. Valtuutusoikeusvaltuuden omaava työntekijä voi antaa asiakkaiden edustamisvaltuuksia toisille tyontekijöille ja pyytää asiointivaltuuksia toisilta organisaatioilta tai henkilöiltä.

Katso lisätietoa eri valtuutustyypeistä suomi.fi palvelusta.

Ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviä hoitava henkilö ei tarvitse valtuuksia SIIRTO-rekisteriin jokaiselta valvonta-alueensa kunnalta erikseen, vaan vastuukunnan antama valtuutus "Suomen sisäisten jäte-erien viranomaisvalvonta" riittää koko valvonta-alueen siirtoasiakirjatietojen näkemiseen. Ympäristönsuojeluviranomainen ei näe SIIRTO-rekisterissä siirtoasiakirjojen tietoja, jos valtuuden on myöntänyt jokin muu taho kuin vastuukunta.

Valtuuttaminen tehdään suomi.fi-sivustolla, jossa kunnan nimenkirjoitusoikeudellinen henkilö voi valtuuttaa itsensä tai muita henkilöitä tai organisaatioita asioimaan SIIRTO-rekisterissä kuntansa puolesta (ns. asiointivaltuus). Valtuuttamista varten tarvitaan valtuutettavan henkilön nimi ja henkilötunnus. 

1. Tunnistaudu suomi.fi-sivustolla.
2. Valitse ylävalikosta Valtuudet
3. Valitse Yrityksen valtuudet
4. Valitse listasta organisaatio (kunta), jonka valtuudet haluat antaa henkilölle
5. Klikkaa kohtaa Anna valtuuksia (vasemmalla olevassa listassa ylimpänä)
6. Valtuustyyppi (1/7): Valitse Asiointivaltuus
7. Osapuolet (2/7): Valitse Lisää henkilö
8. Valtuusasiat (3/7): Kirjoita hakukenttään Suomen sisäisten jäte-erien viranomaisvalvonta ja valitse Seuraava 
9. Valitut valtuusasiat (4/7): Valitse Seuraava
10. Valtuuden vahvistajat (5/7): Valitse Seuraava
11. Voimassaolo (6/7): Valitse haluamasi pituinen voimassaolo
12. Yhteenveto ja vahvistus (7/7): Tarkista tiedot ja valitse Vahvista

Lisää tietoa ja ohjeita valtuusten antamisesta on suomi.fi-palvelussa.

Valtuuden pyytäminen

Henkilö tai toinen organisaatio voi myös pyytää yritykseltä, yhdistykseltä tai yhteisöltä asiointivaltuuden, jolloin valtuus annetaan hyväksymällä valtuuspyyntö.

• Valtuuspyynnön tekeminen organisaationa (suomi.fi)
• Valtuuspyynnön tekeminen henkilönä (suomi.fi)

Edelleen valtuuttaminen

Henkilö, jolla on oikeus antaa valtuuksia organisaation puolesta voi myös antaa työntekijälle valtuutusoikeusvaltuuden. Valtuutusoikeusvaltuuden omaava työntekijä voi antaa asiakkaiden edustamisvaltuuksia toisille tyontekijöille ja pyytää asiointivaltuuksia toisilta organisaatioilta tai henkilöiltä.

Katso lisätietoa eri valtuutustyypeistä suomi.fi palvelusta.

Jätehuoltoviranomaisen tehtäviä hoitava henkilö ei tarvitse valtuuksia SIIRTO-rekisteriin jokaiselta valvonta-alueensa kunnalta erikseen, vaan vastuukunnan antama valtuutus "Suomen sisäisten saostus- ja umpisäiliöliete-erien tietojen katselu" riittää koko valvonta-alueen siirtoasiakirjatietojen näkemiseen. Jätehuoltoviranomainen ei näe SIIRTO-rekisterissä siirtoasiakirjojen tietoja, jos valtuuden on myöntänyt jokin muu taho kuin vastuukunta.

Valtuuttaminen tehdään suomi.fi-sivustolla, jossa kunnan nimenkirjoitusoikeudellinen henkilö voi valtuuttaa itsensä tai muita henkilöitä tai organisaatioita asioimaan SIIRTO-rekisterissä kuntansa puolesta (ns. asiointivaltuus). Valtuuttamista varten tarvitaan valtuutettavan henkilön nimi ja henkilötunnus. 

1. Tunnistaudu suomi.fi-sivustolla.
2. Valitse ylävalikosta Valtuudet
3. Valitse Yrityksen valtuudet
4. Valitse listasta organisaatio (kunta), jonka valtuudet haluat antaa henkilölle
5. Klikkaa kohtaa Anna valtuuksia (vasemmalla olevassa listassa ylimpänä)
6. Valtuustyyppi (1/7): Valitse Asiointivaltuus
7. Osapuolet (2/7): Valitse Lisää henkilö
8. Valtuusasiat (3/7): Kirjoita hakukenttään Suomen sisäisten saostus- ja umpisäiliöliete-erien tietojen katselu ja valitse Seuraava 
9. Valitut valtuusasiat (4/7): Valitse Seuraava
10. Valtuuden vahvistajat (5/7): Valitse Seuraava
11. Voimassaolo (6/7): Valitse haluamasi pituinen voimassaolo
12. Yhteenveto ja vahvistus (7/7): Tarkista tiedot ja valitse Vahvista

Lisää tietoa ja ohjeita valtuusten antamisesta on suomi.fi-palvelussa.

Valtuuden pyytäminen

Henkilö tai toinen organisaatio voi myös pyytää yritykseltä, yhdistykseltä tai yhteisöltä asiointivaltuuden, jolloin valtuus annetaan hyväksymällä valtuuspyyntö.

• Valtuuspyynnön tekeminen organisaationa (suomi.fi)
• Valtuuspyynnön tekeminen henkilönä (suomi.fi)

Edelleen valtuuttaminen

Henkilö, jolla on oikeus antaa valtuuksia organisaation puolesta voi myös antaa työntekijälle valtuutusoikeusvaltuuden. Valtuutusoikeusvaltuuden omaava työntekijä voi antaa asiakkaiden edustamisvaltuuksia toisille tyontekijöille ja pyytää asiointivaltuuksia toisilta organisaatioilta tai henkilöiltä.

Katso lisätietoa eri valtuutustyypeistä suomi.fi palvelusta.

Ympäristöluvallisten laitosten valvojilla ELY-keskuksissa on oikeus tarkastella valvomiensa laitosten jätesiirtojen tietoja Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä SIIRTO-rekisterissä. Rekisterin käyttämiseksi laitosten valvojat tulee liittää SIIRTO-rekisterin lukukäyttäjien käyttöoikeusrooliin. Rooliin liittämisen tekee Valtori ympäristönsuojelun valvontapäällikön puollosta. 

1. Ympäristöluvallisten laitosten valvojat lähettävät valvontapäällikölle viestin, mikäli he tarvitsevat työssään pääsyn SIIRTO-rekisteriin.
2. Valvontapäällikkö pyytää Valtoria myöntämään jätesiirtojen katseluvaltuutta tarvitseville henkilöille valtuuden SIIRTOASIAKIRJA_ELY_READER (jos valvottavat laitokset sijaitsevat yhden ELY-keskuksen alueella) tai valtuuden SIIRTOASIAKIRJA_ELY_WHOLE_FINLAND_READER (jos valvonta-alue on koko Suomen laajuinen).

Kun oikeus on myönnetty, kirjautuminen tapahtuu VIRTUn avulla osoitteessa siirtorekisteri.fi.

Mikäli henkilön tehtävä muuttuu siten, ettei hän enää valvo em. laitoksia, on Valtoria pyydettävä poistamaan SIIRTO-rekisterin lukukäyttäjien käyttöoikeusroolin jäsenyys ensi tilassa.