Hyppää pääsisältöön

Finest Bay Area Development Oy:n rautatietunneli Suomen ja Viron välillä

Hankkeen tila
Tila: Vireillä
Alue: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Vantaa
Aihealue: Liikenne, Rautatiet

Hankkeen kuvaus

Hankkeen tarkoituksena on rakentaa Suomen ja Viron välille noin 100 kilometriä pitkä merenalainen rautatietunneli. Suomen puolella ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan hankkeen vaikutuksia Uudenmaan alueella, Suomen aluevesillä ja Suomen talousvyöhykkeellä Viron talousvyöhykkeen rajaan saakka. Viron puolelle sijoittuvan reitin osalta Viro toteuttaa ympäristövaikutusten arvioinnin oman kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Molemmissa maissa arvioidaan lisäksi rajat ylittävät vaikutukset.

Hankkeen vaihtoehdot

YVA-menettelyssä tarkastellaan Suomen puolella kolmea eri reittivaihtoehtoa (VE1a, VE1b ja VE2) ja Viron puolella neljää reittivaihtoehtoa (VE1a, VE1b, VE1c ja VE2). Tässä YVA-menettelyssä tarkastellaan hankkeen vaikutuksia Suomen puolella Viron talousvyöhykkeen rajaan saakka. Viron puolelle sijoittuvat tunnelilinjauksen, aseman ja huoltoyhteyssaarien sijaintivaihtoehdot arvioidaan Viron YVA-menettelyssä. Lisäksi arvioidaan rajat ylittävät vaikutukset molemmissa maissa.

Vaihtoehdossa VE1a tarkastellaan rautatietunnelin reittiä Helsinki-Vantaa lentoasemalta Otaniemen kautta Hramtsowin matalan alueelle sijoitettavalle keinosaarelle ja siitä Tallinnan suuntaan.

Vaihtoehdossa VE1b tarkastellaan rautatietunnelin reittiä Helsinki-Vantaa lentoasemalta Ilmalan ja Otaniemen kautta Ulkomatalan alueelle sijoitettavalle keinosaarelle ja siitä Tallinnan suuntaan. Vaihtoehdon VE1b osalta huomioidaan mahdollinen liikenteellinen kytkeytyminen Pasilaan. Lisäksi arvioinnissa huomioidaan huoltoyhteys, joka tulisi sijoittumaan Koirasaaren alueelle. Varsinainen ratatunnelilinjaus ei kuitenkaan kulje Koirasaaren kautta, vaan sivuttaa sen muutaman sadan metrin etäisyydeltä.

Vaihtoehtona VE2 tarkastellaan rautatietunnelin reittiä Helsinki-Vantaa lentoasemalta Pasilan ja Helsingin keskustan kautta Tallinnan suuntaan. Vaihtoehtoon VE2 ei kuulu varsinaisen asutun keinosaaren rakentamista. Huoltoyhteys tulisi Uppoluodon alueelle, missä olemassa olevaa luotoa laajennettaisiin tarvittavilta osin.

Finest Bay Area -hankevaihtoehdoissa (vaihtoehdot VE1a ja VE1b) ratatunnelin linjaus kulkee Espoon kautta, kun taas FinEst Link -hankevaihtoehdossa (VE2) linjaus kulkee Helsingin keskustan päärautatieaseman kautta. Espoon sijaintivaihtoehdossa yhteys ratatunnelista tulee Otaniemen metroaseman alta olemassa olevaan liikenneverkkoon. Helsingin rautatieaseman kautta kulkevassa linjausvaihtoehdossa yhteys nousee rullaportailla tai hissillä päärautatieaseman alta. Nousu asemalle on Espoon kautta kulkevassa linjauksessa selvästi lyhyempi kuin Helsingin päärautatieaseman alle sijoittuvassa vaihtoehdossa. Hankevaihtoehdoissa VE1a ja VE1b Otakeilan asema sijaitsee noin 15–20 metriä Länsimetron Keilaniemen aseman alapuolella. FinEst Link -vaihtoehdossa (VE2) Helsingin keskustan asemalla linjaus sijaitsee noin 70 metrin syvyydessä.

Kaikkiin hankevaihtoehtoihin liittyy lisäksi rahtiterminaalin rakentaminen Helsinki-Vantaa lentoaseman pohjoispuolelle ja rautatieyhteys sinne. Reitti lentoasemalta rahtiterminaaliin on yhtenevä kaikissa vaihtoehdoissa. Erona vaihtoehtojen välillä on se, että hankevaihtoehdoissa VE1a ja VE1b ratatunneli sijaitsee lentoasemalta alkaen aluksi maanalaisena raiteena ja nousee pintaan Tuusulan Myllykylän koillispuolella noin 300 metriä Tuusulanjoesta itään. Hankevaihtoehdossa VE2 linjaus puolestaan sijaitsee lentoasemalta alkaen aluksi maanalaisena raiteena ja nousee maanpäälle Tuusulan Maantiekylässä heti lentoaseman pohjoispuolella.

Rautatietunnelin pituus Helsingin ja Tallinnan välillä on noin 100 kilometriä. Suomessa tarkastellut vaihtoehdot sijoittuvat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien alueille. Näiden lisäksi arvioinnissa tarkastellaan mahdollisen rahtiterminaalin sijoittumista Tuusulan ja Nurmijärven kuntien rajalle. Vaihtoehdot kulkevat Suomen aluevesillä ja Suomen talousvyöhykkeellä sekä Viron talousvyöhykkeellä ja aluevesillä. Tässä YVA-menettelyssä tarkastellaan hankkeen vaikutuksia Suomen puolella Viron talousvyöhykkeen rajaan saakka.

YVA-menettelyssä tarkastellaan lisäksi seuraavia liitännäishankkeita:

– Rahtiterminaali Helsinki-Vantaa lentoaseman pohjoispuolelle ja rautatieyhteys sinne

YVA-menettelyn ulkopuolelle rajataan seuraavat toiminnot:

– Ratalinjaus rahtiterminaalilta eteenpäin valtakunnan rataverkkoon

– Keinosaarille mahdollisesti tulevaisuudessa sijoittuva rakennuskanta ja elinkeinoelämä

– Hankkeen tulevaisuudessa mahdollistama yhdyskuntarakenteen sekä infrastruktuurin kehitys asemien ympäristössä, kuten uusien kiinteistöjen, toimintojen sekä liikenneyhteyksien rakentuminen

Nollavaihtoehto Suomessa

(VE0+) Hankevaihtoehtojen lisäksi YVA-menettelyssä tarkastellaan nollavaihtoehtoa eli hankkeen toteuttamatta jättämistä. Nollavaihtoehdon arvioinnissa huomioidaan kuitenkin mm. ympäröivän liikennejärjestelmän kehittäminen ja mahdolliset kysynnän kasvun edellyttämät parantamistoimenpiteet, minkä vuoksi käytetään ilmausta VE0+. VE0+ vaihtoehto perustuu pääosin FinEst Link -hankkeen yhteydessä tehtyihin skenaarioihin ja liikenne-ennusteisiin (FinEst Link 2018), mutta tässä YVA-menettelyssä VE0+ ei ole aivan identtinen FinEst Link hankkeessa arvioidun kanssa.

Selvitysten perusteella nykyistä lauttaliikenteen kapasiteettiä voidaan kasvattaa, mikäli kysyntä kasvaa. On kuitenkin otettava huomioon, että kapasiteetin kasvua rajoittaa olemassa oleva lauttakannan rajallinen koko sekä liikenteen ruuhkautuminen satamien lähialueilla. Lauttamatkan nopeutta on mahdollista lyhentää tulevaisuudessa  modernisoimalla kalustoa. VE0+ vaihtoehto tässä YVA-menettelyssä perustuu nykyisiin satamiin Länsisatamaan, Eteläsatamaan ja Katajanokan satamaan sekä Vuosaaren satamaan. Lauttojen kävijämääräennusteena käytetään VE0+ vaihtoehdossa 14,1 miljoonaa matkustajaa per vuosi (edestakainen matka) ja rahtiliikenteen ennusteena Liikenneviraston valtakunnallista meriliikenne-ennustetta, joka julkaistaan loppuvuodesta 2018. Nykyisen lauttakapasiteetin on arvioitu vastaavan edellä mainitun kävijämääräskenaarion tarpeita. Kapasiteettiä voidaan kasvattaa kasvattamalla kalustokokoa tai lisäämällä vuoroja. Rahtiliikenteen osalta on arvioitu, että ennustettu liikenteen kasvu ei edellytä merkittäviä uusinvestointeja (FinEst Link 2018).

Arviointiohjelma

Arviointiohjelman paperiversio on 1.4.2019 - 24.5.2019 luettavissa:

  • Helsingin kaupungintalo, kirjaamo, Pohjoisesplanadi 11 - 13, 00170 Helsinki
  • Helsingin kaupunginkirjasto, Pasilan kirjasto, Rautatieläisenkatu 8, 00520 Helsinki
  • Espoon kaupunki, kirjaamo, Siltakatu 11, 02770 Espoo
  • Espoon kaupunginkirjasto, Sellon kirjasto, Leppävaarankatu 9, 02600 Espoo
  • Kauniaisten kaupunki, Kaupungintalo, Kauniaistentie 10, 02700 Kauniainen
  • Keravan kaupunki, kirjaamo, Kauppakaari 11, 04200 Kerava
  • Vantaan kaupunki, Maankäytön asiakaspalvelu, Kielotie 13, 01300 Vantaa
  • Vantaa-info Myyrmäki, Paalutori 3, 01600 Vantaa
  • Tuusulan kunnantalon kirjaamo, Hyryläntie 16, 04300 Tuusula
  • Tuusulan kunnankirjasto, Autoasemankatu 2, 04300 Tuusula
  • Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, Hyrylänkatu 8 C, 04300 Tuusula
  • Nurmijärven kunnantalon kirjaamo, Keskustie 2b, 01900 Nurmijärvi
  • Nurmijärven kunnankirjasto, Punamullantie 1, 01900 Nurmijärvi
  • Uudenmaan ELY-keskus, Opastinsilta 12 B, 5. krs, 00520 Helsinki

Yleisötilaisuus

Hankkeen esittelytilaisuus pidetään torstaina 4.4.2019 klo 17.30 - 19.30 A Grid auditoriossa, osoitteessa, Otakaari 5, 02150 Espoo.

Mielipiteen esittäminen

Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta voi ohjelman nähtävilläoloaikana (1.4.2019 - 24.5.2019) esittää mielipiteitä ja antaa lausuntoja kirjallisesti toimittamalla ne Uudenmaan ELY-keskukseen viimeistään 24.5.2019. Viitteeksi tulee laittaa Tallinna-tunneliYVA/Leena Eerola

Käyntiosoite: Opastinsilta 12 B, 5. krs, Itä‑Pasila, Helsinki.
Postiosoite: Uudenmaan ELY-keskus, PL 36, 00521 Helsinki.
Sähköpostiosoite: kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi

 

 

Hankkeen yhteystiedot
Hankkeesta vastaava: Finest Bay Area Development Oy, Kustaa Valtonen, kustaa(at)live.com, p. +358 504 155 300
Konsultti: Pöyry Finland Oy, Karoliina Jaatinen, karoliina.jaatinen(at)poyry.com
Yhteysviranomainen: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Leena Eerola, leena.eerola(at)ely-keskus.fi, +358 295 021 380
Diaarinumero: UUDELY/13748/2018

Julkaisija

Takaisin ylös