Kestävän arjen rakennuspalikoita
Myös Suomessa kulttuuri on päätynyt korostamaan kilpailua ja yksilöllisyyttä, jota ilmaistaan kulutuksen avulla. Suuntaus on erkaannuttanut ihmisiä toisistaan ja luonnosta ja vaarantanut elämän aineellisen perustan.
Jokainen haluaa voida hyvin ja kokea, että omalla elämällä on merkitystä. Ihmisarvoisessa elämässä voimavarat eivät kulu jatkuvaan kamppailuun selviämisestä, vaan ihminen pääsee myös toteuttamaan itseään, kehittymään ja kokemaan arvostusta itselleen tärkeässä yhteisössä.
Arkinen valinta on kannanotto toivotun tulevaisuuden puolesta
Yksittäisen ihmisen arkisilla valinnoilla on merkitystä. Jokaista valintaa voi ajatella kannanottona toivotun tulevaisuuden puolesta.
Kotitalouksien kulutuksella on erittäin suuri merkitys myös Suomen päästöille, sillä se aiheuttaa moninkertaiset kasvihuonekaasupäästöt julkiseen kulutukseen ja investointeihin verrattuna.
Myös raaka-aineiden käyttö on sekä suhteessa bruttokansantuotteeseen että henkeä kohden huomattavan korkealla tasolla. Kotitalouksien kulutuksen tyydyttämiseksi raaka-aineita käytetään eniten rakentamisessa, energiantuotannossa ja ruoantuotannossa.
Älä anna markkinavoimien ja höttöisten ympäristöväittämien ohjata valintojasi
Arjen kestävyys voi lähteä siitä, että ottaa haltuun oman elämänsä, tunnistaa todelliset tarpeensa ja suhtautuu kriittisesti markkinavoimien ohjailuun. Elämän laatu ja merkityksellisyys syntyvät paljolti aineettomista asioista. Niiden kasvattamista eivät ekologiset reunaehdot rajoita.
Arjesta voi tehdä merkityksellisen, kun pyrkii toteuttamaan itseään, jakamaan omastaan ja edistämään yhteistä hyvää. Tavaroita ja palveluja valitessa voi suosia vaihtoehtoja, jotka vähentävät päästöjä, säästävät luonnonvaroja, torjuvat luontokatoa ja ovat sosiaalisesti vastuullisia.
Valintojen vaikutukset ovat moninaiset, eikä eri vaihtoehtojen vertailu ole aina helppoa edes ammattilaiselle. Medialukutaito ja tutkitun tiedon tunnistaminen kuitenkin auttavat suojautumaan esimerkiksi viherpesulta eli tuotteisiin liitetyiltä näennäisiltä ympäristöargumenteilta.
Tulotason ja kulutuksen kasvaessa myös päästöt kasvavat
Aina omat voimavarat eivät riitä painottamaan ympäristön tai toisten ihmisten hyvinvointia. Kestävämmät vaihtoehdot voivat olla liian kalliita omalle kukkarolle, tai vaihtoehtoja ei vain ole. Syyllisyyden kokemisen sijaan voi tarkastella omaa arkeaan realistisesti: millaiset hyvät valinnat ovat itselle mahdollisia.
Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan kotitalouden aiheuttamat päästöt kasvavat melko tasaisesti tulojen nousun myötä yhdeksänteen tulokymmenykseen asti, ja suurimman tulotason omaavilla on vielä selkeästi suuremmat päästöt. Mitä enemmän on rahaa kuluttamiseen, sitä suuremmaksi voi kasvaa ympäristöön kohdistuva rasitus. Siksi erityisesti varakkaiden ja keski- ja hyvätuloisten on tärkeää minimoida kulutuksensa haitat ja suunnata kulutusta palveluihin tai investointeihin, jotka säästävät luonnonvaroja ja energiaa. On myös tärkeää, että tavarat ja palvelut on tuotettu ihmisoikeuksia kunnioittaen ja tasa-arvoa edistäen.
Ympäristön tilaan liittyvän ahdistuksen keskellä on myös hyvä muistaa, että kestävän yhteiskunnan eteen tehdään joka puolella paljon töitä. Esimerkiksi kaupungit ja kunnat pystyvät omilla toimillaan vähentämään reippaasti asukkaidensa hiilijalanjälkeä. Suomessa jo liki 90 Hinku-kuntaa on sitoutunut tähän.
Lämpimän suihkun lyhentämisen kollektiivivaikutus
Suihkussa voi käydä energiaa ja päästöjä vähentäen.
Jos laskee lämmintä 37 asteen lämpöistä vettä viisi minuuttia täysillä, esimerkiksi 14 litraa minuutissa, niin päästö voi olla yli 0,8 kg CO2ekv. Testihenkilö kävi suihkussa pesten tukan ja ajaen parran niin, että 25 asteen lämpöistä vettä tuli 2,5 minuutin ajan virtaamalla 9 litraa minuutissa , jolloin päästö oli alle 0,2 kg CO2ekv. Virtaus oli saippuoinnin ja parran leikkauksen ajan suljettu. Päästö väheni alle neljäsosaan.
Olettaen, että suihkussa käydään joka toinen päivä, päästövähennys olisi vuositasolla yli 100 kg CO2ekv. Tämä tarkoittaisi noin prosentin vähennystä keskiarvopäästöihin. Tuntuu ehkä pieneltä mutta tämä havainnollistaa sitä, että tarvittava iso päästövähennys kerääntyy elämisen eri osa-alueilta, pienistä puroista lopulta isoksi virraksi.
Lisää päästövähennystä saadaan energiajärjestelmän muutoksilla, eli jos veden lämmityksen energialähde vaihdetaan fossiiliseen energiaan perustuvasta kaukolämmöstä vähäpäästöiseen lämmitysmuotoon.
Sopusointua ja kansalaisvaikuttamista
Elämän mielekkyys voi löytyä elämisestä sopusoinnussa itsensä, toisten ihmisten ja ympäröivän luonnon kanssa. Luontoon on kautta aikojen liitetty myös pyhyyden kokemuksia. Monia uskontoja yhdistävät samat hyveet: kohtuullisuuden tavoittelu ja toisista huolen pitäminen.
Kulutusvalintojen ohella kestävyyttä voi arjessa edistää myös esimerkiksi oman työn tai poliittisen vaikuttamisen ja luottamustehtävien kautta sekä osallistumalla kansalaistoimintaan ja vapaaehtoistyöhön. Jo tiedon jakamisella ja puhetavoilla on merkitystä. Arkiset keskustelut muovaavat pitkälti sitä, miten eri ihmisryhmiin suhtaudutaan, miten tärkeiksi teot ja valinnat koetaan ja kuinka luotettavina eri tietolähteitä pidetään.
Ilmastonmuutos, luonnonvarojen ylikulutus, luontokato, köyhyys, eriarvoistuminen ja muut kestävyyden ongelmat voidaan voittaa. Ne helpottavat, kun organisaatiot, yhteisöt ja ihmiset käyvät tietoisesti toimimaan ongelmien ratkaisemisen hyväksi. Tässä kansainvälinen yhteistyö, poliittiset ohjauskeinot ja sopimukset ovat avainasemassa.
Kirjallisuutta
- Assadouriane, Erik. Kestävä elämäntapa. Julkaisussa Maailman tila 2013 - Onko liian myöhäistä?
- Maailman tila 2010 - Kulutuskulttuurista kestävään elämäntapaan. Mm. avausta eri uskontojen näkökulmista s.53 alkaen.
- Laakso & Aro (toim.) 2022. Planeetan kokoinen arki. Gaudeamus.
- Joutsenvirta & Salonen 2020. Sivistys vaurautena - radikaalisti, mutta lempeästi kohti kestävää yhteiskuntaa.
- Puustinen 2008. Kuluttajamuotti. Kuluttajuuden tuottamisesta mainonnan instituutioissa. Gaudeamus.
- Martela, Frank 2020. Elämän tarkoitus – Suuntana merkityksellinen elämä
Julkaisija