Kaivoveden laatua voidaan yleensä parantaa huomattavasti pelkästään kunnostamalla kaivo. Etenkin rakenteiden kuntoon, saumojen tiivistykseen, tuuletukseen ja pintavesien poisohjaamiseen on kiinnitettävä huomiota.
Jos kaivo on hyväkuntoinen, veden laatua voidaan pyrkiä parantamaan käsittelemällä vesi. Yleisimpiä ongelmia, joihin löytyy yksityiskäyttöön sopivia käsittelymenetelmiä, ovat veden korkea rauta-, mangaani-, fluoridi-, arseeni- tai radonpitoisuus ja veden happamuus.
Ennen vedenkäsittelyyn ryhtymistä on teetettävä laboratoriossa riittävän laaja vesianalyysi. Analyysin tulosten sekä kohteen vedenkulutusmäärän ja teknisten tietojen perusteella laitetoimittaja antaa ehdotuksen menetelmäksi ja tarjouksen laitteesta. Vastuulliset laitetoimittajat arvioivat veden esikäsittelytarpeen sekä antavat riittävän takuun laitteen toiminnasta. Käsittelylaitteita on monenlaisia ja niiden huoltotarve, kapasiteetti jne. vaihtelevat, joten eri vaihtoehtoihin kannattaa tutustua hyvin. Laitetta valitessa on syytä huomioida myös se, missä laitteen mahdollisen suodatusmassan "elvytyksestä" aika ajoin syntyvä jätevesi ja mahdolliset massan ja suodatinkalvojen vaihdosta syntyvät jätteet käsitellään. On hyvä muistaa, että yhdellä laitteella ei välttämättä pystytä ratkaisemaan kaikkia ongelmia.
Käsittelymenetelmät
Kaivoveden käsittelemiseksi on olemassa useita menetelmiä, joiden hyödynnettävyys riippuu kaivoveden ominaisuuksista. Mikäli vesi sisältää useita poistettavia aineita tai muutettavia ominaisuuksia, joudutaan eri menetelmiä yhdistelemään. Tällöin on syytä miettiä sopiva käsittelymenetelmä yhdessä laitetoimittajan kanssa.
Eri käsittelymenetelmiä ovat:
-
Ilmastus
-
Massasuodattimet
-
Ioninvaihto
-
Kalvosuodattimet
-
Desinfiointi
Käsittelylaitteet
Vedenkäsittelylaite voi olla poistettavasta aineesta ja valmistajasta riippuen esimerkiksi massasuodatin, patruunasuodatin, kalvosuodatin, ioninvaihdin, hapettaja, ilmastin tai desinfiointilaite.
Laitteet tulee sijoittaa lämpimään tilaan ( > 0°C), jossa on viemäröinti ja mahdollisesti myös sähköliitäntä. Laitteen sijoitus riippuu putkistosta ja laitteesta. Laitteen sijoittamiseen vaikuttaa esimerkiksi mahdollinen painesäiliö, joten sijoitus on aina varmistettava valmistajalta tai maahantuojalta. Jotkut laitteet vaativat veden laadusta riippuvaa esikäsittelyä. Esimerkiksi kalvosuodattimiin ei saa johtaa rautapitoista (rautapit. yli 0,2 mg/l) vettä.
Muistilista laitteen valintaan
- Vaadi vähintään vuoden takuu laite- ja valmistusvikojen varalle sekä toimivuus- ja kapasiteettitakuu.
- Tarkista, että laitteen kapasiteetti on riittävä. Ota huomioon, että veden laadun parantuessa myös veden käyttö saattaa nousta.
- Myös muun vesijärjestelmän riittävyys on tarkistettava. Esimerkiksi suodattimen huuhtelu saattaa vaatia tehokkaamman pumpun.
- Suodatinmassojen vaihtoväli ei saisi olla pienempi kuin kuusi kuukautta.
- Teetä käsiteltävästä vedestä riittävän perusteellinen vesianalyysi ja käsitellystä vedestä toistuvat määritykset. Jos poistettava aine on terveydelle vahingollista, teetä analyysi vähintään vuoden välein, muut tarpeen mukaan.
- Jos kaivovesi sisältää useita poistettavia aineita, käänny asiantuntijan puoleen veden käsittelytarpeen määrittämiseksi.
- Unohda sellaiset laitteet, joilla yksistään väitetään poistettavan kaikki veden laatuongelmat.
- Älä tuijota pelkästään laitteen hankintahintaan, vaan vaadi selvitys käyttökustannuksista. Esim. halvan laitteen jatkuva suodatinpatruunan vaihto voi käydä yllättävän kalliiksi.
- Muista, että kaikki käsittelylaitteet vaativat jatkuvaa toimivuuden tarkkailua ja ylläpitohuoltoa.
- Vertaile eri laitteita ja laitetoimittajia, tutustu verkkosivuihin. Pyydä testaustuloksia ja tietoa käytännön kokemuksista.
- Keskustele kokemuksista myös muiden kaivon omistajien kanssa, joilla on vastaavia ongelmia tai ko. laite käytössä.
- Kaikkea vettä ei tarvitse käsitellä talousvedeksi, jos se kelpaa käsittelemättä esim. pesuvedeksi. Tällöin voi saada huomattavia kustannussäästöjä.