Puiden polttaminen varaavassa takassa on järkevää sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta. Sähkölämmittäjä voi säästää satoja euroja vuodessa puuta polttamalla. Säästöä kertyy, koska puilla tuotettu lämpö on ostopuilla noin 40 prosenttia halvempaa kuin sähköllä tehty lämpö. Jos puita on omasta takaa, säästöt ovat vielä suuremmat. Lisäksi puulämmitys vähentää sähkölämmittäjän hiilidioksidipäästöjä.
Kuiva puu palaa parhaiten
Tärkeintä on polttaa kuivaa puuta. Jos puu on kosteaa, kuluu suuri osa lämpöenergiasta veden haihduttamiseen. Yleensä puu kuivuu polttokuntoon huhti-elokuun aikana. Jos polttopuut pilkkoo itse, työ kannattaa siis ajoittaa kevättalvelle. Sateinen kesä hidastaa kuivumista.
Jos mahdollista, polttopuut kannattaa varastoida katettuun tilaan. Talvella takkapuut on hyvä tuoda sisälle viimeistään vuorokautta ennen polttamista, koska huoneenlämmössä kylmän puun pinnalle tiivistyy kosteutta.
Tehokasta palamista
Useimpiin tulipesiin sopii päältäsytytystekniikka. Sen avulla puista saadaan irti enemmän lämpöä. Samalla polton päästöt pienenevät. Puut ladotaan vaakasuoraan ja sytykkeet laitetaan puiden päälle. Tekniikka perustuu siihen, että puista haihtuvat palokaasut nousevat suoraan liekkeihin ja palavat tehokkaasti.
Kuivat puut ja hyvät sytykkeet edesauttavat päältä sytyttämistä. Kaikkiin uusiin takkoihin menetelmä ei kuitenkaan sovi. Asia selviää takan käyttöohjeesta.
Ensimmäiseen pesälliseen asetellaan melko väljästi halkaisijaltaan noin viiden sentin pilkkeitä. Puiden päälle jätetään tilaa vähintään kolmannes pesän tilavuudesta. Toisen pesällisen vuoro on, kun ensimmäinen on palanut melkein hiillokselle. Nyt kannattaa käyttää isompia, halkaisijaltaan noin 10 sentin polttopuita. Puut asetellaan tiiviisti toisiaan vasten. Se estää liian nopean kaasuuntumisen.
Kirkas liekki palaa puhtaasti
Puut palavat tehokkaasti, kun liekki on kirkas ja piipusta tulee lähinnä valkoista savua. Huonosti palava tulipesä tuottaa mustaa savua, joka sisältää runsaasti palamattomia kaasuja ja terveydelle haitallisia pienhiukkasia.
Hiillosvaiheessa hormipeltiä kannattaa säätää pienemmälle. Pelti suljetaan kokonaan vasta kun hiillos on sammunut.
Hyvää palamista edistävät riittävä ilmansaanti ja säännöllinen tuhkan poistaminen. Hormi on nuohottava kerran vuodessa, jos tulipesä on jatkuvassa käytössä ja joka kolmas vuosi, jos käyttö on satunnaista.
Ei jätteitä takkaan
Uutta takkaa ostaessa kannattaa kiinnittää huomiota kaasu- ja pienhiukkaspäästöihin. On hyvä merkki, jos valmistaja on mittauttanut päästöt puolueettomissa testeissä. Yleensä pienet päästöt tarkoittavat myös energiatehokkaampaa takkaa. Päästöjen vuoksi jätteiden polttaminen ei ole suositeltavaa.
Uuden tulisijan luvanvaraisuus tulee selvittää paikalliselta rakennusvalvontaviranomaiselta. Tulisijan ja siihen liittyvän hormin tulee täyttää niille asetetut paloturvallisuusvaatimukset.