Suomen markkinoille toimitettiin vuonna 2020 kannettavia paristoja ja akkuja sellaisenaan tai laitteiden sisällä 3 626 tonnia ja niitä kerättiin kuluttajilta ja muilta toimijoilta yhteensä 1 748 tonnia.
Valtioneuvoston asetuksen (520/2014) mukaan kannettavista akuista ja paristoista tulee kerätä vuoteen 2016 mennessä vähintään 45 %. Suomi on saavuttanut kannettavien keräykselle asetetut tavoitteet joka vuosi.
Valtaosa akuista ja paristoista on edelleen lyijyakkuja, vaikka litiumakkujen määrä onkin noussut viime vuosina. Vuonna 2020 kierrätyslaitoksissa käsiteltiin 19 700 tonnia lyijyakkuja ja niiden kierrätystehokkuus oli noin 86 %. Lyijyakkujen sisältämästä lyijystä kierrätetään jopa 97 %. Nikkelikadmiumakkujen kierrätysmäärät ovat olleet suhteellisen pieniä muutaman vuoden ajan, ja esimerkiksi kerätyt käytöstä poistetut kannettavat Ni-Cd-akut ja -paristot odottavat varastoissa kierrätykseen toimittamista.
Muiden akkujen ja paristojen kuten litiumakkujen, alkaliparistojen ja nikkelimetallihydridiakkujen kierrätystehokkuus täytti 50 % minimitavoitteen. Kierrätystehokkuus vastaa edellisen vuoden kierrätystehokkuutta.
Vaikka keräysasteet voivat vaikuttaa alhaisilta, ne eivät tarkoita sitä, että kaikki loput päätyisivät sekajätteeseen. Pieni osa toki päätyy, mutta osa kulkeutuu sähkölaitteiden mukana uudelleenkäyttöön ulkomaille. Keräysasteen laskentakaava ei myöskään huomioi sitä, että toisten akkujen elinikä on pidempi kuin toisten.
Raportointi Euroopan komissiolle
Pirkanmaan ELY-keskus lähettää paristoja ja akkuja koskevat tilastot Euroopan komissiolle vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Ensimmäisen kerran tilastot toimitettiin kesällä 2013. Vuoden 2018 seurantatiedoista lähtien tiedot Euroopan komissiolle lähetetään 18 kuukautta seurantavuoden loppumisen jälkeen.