Suot ovat olennainen osa suomalaista maisemaa ja luonnon monimuotoisuutta. Suomen kostea ja viileä ilmasto sekä tasainen korkokuva suosivat soistumista ja alun perin noin kolmannes, yli 10 miljoonaa ...

Merkittävimmäksi metsäluontotyyppien uhanalaistumisen syyksi arvioitiin kuolleen puun väheneminen (uhanalaistumisen syynä 79 %:lla metsäluontotyypeistä), vanhojen metsien ja vanhojen puuyksilöiden vä...

Suomen soiden käyttöhistoria ulottuu satojen vuosien taakse. Alkuperäinen biologinen suoala on ollut noin 10,4 miljoonaa hehtaaria. Osa soiden käyttömuodoista, kuten pellonraivaus, turpeenotto, vesir...

Tältä sivulta voit ladata CitobsDB tietosuojailmoitusten ja käyttöoikeussopimusten malliversiot.  PDF -muotoiset dokumentit ovat "tiedoksi" Ne ovat kaikille samanlaisia, ja ne määrittelevät......

Suunnitteletko vesistöjen kunnostamiseen liittyvää projektia? Tämän sivun tarkoituksena on auttaa löytämään Suomessa toimivia palveluntarjoajia.   Toiminta-alueet Koko su...

Erikoistutkijat Helena Valve Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) ja Sari Luostarinen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) avaavat lannan tehokkaampaan kierrätykseen perustuvan sinisen talouden mahdollisuuksia......

Fisu (Finnish Sustainable Communities) on edelläkävijäkuntien verkosto, joka tavoittelee hiilineutraalisuutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä. Verkoston jäsene......

Kalavesien hoidon keskeisinä tavoitteina ovat kalavarojen kestävä käyttö ja kalojen luontaisen lisääntymisen turvaaminen. Yleisimpiä hoitomenetelmiä ovat kalastuksen ohjaus- ja säätelytoimenpiteet, k...

Euroopan ympäristökeskus EEA julkaisee joulukuun alussa kuudennen Euroopan ympäristö – tila ja näkymät 2020 -raportin. Raportti tarkastelee viiden vuoden välein eurooppalaisen ympäristöpolitiikan ja y......

Metsätalouden osuus metsistä ja soilta tulevasta typen kokonaiskuormituksesta on uuden arvion mukaan 16 % (7300 tonnia/vuosi) ja fosforikuormituksesta 25 % (440 tonnia/vuosi). Metsätalouden uusissa k......

Aluehallinnon sähköinen asiointipalvelu Aluehallinnon asiointipalvelussa voit hoitaa asioita yrityksen/yhteisön nimissä tai yksityishenkilönä. Ympäristöasioiden asiointipalvelussa ves...

Vesistöjen kunnostuksen parissa toimii runsas joukko eri tahoja. Valtio on mukana laajoissa ja merkittävissä kunnostushankkeissa, jotka tukevat vesienhoidon suunnittelun tavoitteiden toteuttamista. T...

Maankohoamisen seurauksena syntyvät matalat ja sulkeutuneet merenlahdet eli fladat ja kluuvijärvet ovat yleisiä Merenkurkun ja Perämeren matalilla rannikkoalueilla, jossa maankohoaminen on erityisen ...

Yleisimpiä kunnostustarvetta aiheuttavia ongelmia Suomen järvissä ovat rehevöityminen , mataloituminen ja umpeenkasvu . Tehokkaillakaan kunnostustoimilla ei saada pysyviä vaikutuksia aikaiseks...

Vesistöjen kunnostamisen ja hoidon tavoitteena on parantaa vesistön ekologista tilaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia tai turvata hyvän tilan säilyminen.  Kunnostuksilla lisätään lähiympäristön...

Virtavesiä on padottu ja perattu uiton, maankuivatuksen, tulvasuojelun ja voimatalouden tarpeisiin. Toimenpiteet ovat muuttaneet purojen ja jokien hydrologiaa, heikentäneet veden laatua ja eliöstö...

Yleistä käyttöluvista, vastuukysymyksistä ja tietosuojasta Tältä sivulta voit tarkastella kansalaishavaintotoimintaan liittyvien henkilötietojen tietoturvailmoituksia ja havaintoilmoituksilla ke...

Suomen metsissä elää noin 250 kääpälajia, joista 46 arvioitiin uhanalaisiksi Suomen eliölajien uusimmassa uhanalaisuusarvioinnissa. Suurin osa Suomen käävistä tarvitsee kasvualustakseen kuolleita puit......

Vanhat varastot Tietyissä EU-maissa inventoidaan ja rekisteröidään uusien CITES-puulajien varastot, sekä raaka-ainevarastot että valmiit esineet (sopimuksen voimaantuloa edeltävä varasto, eli ns...

Ekologisessa kompensaatiossa esimerkiksi rakentamisen tai teollisuuden aiheuttama paikallinen haitta hyvitetään parantamalla luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Lähtökohtana on, että kompensoinnin mak......