Hyppää sisältöön


Siirry sivulle 1 Siirry edelliselle hakutulossivulle
1
2
3
4
5
...
10
Siirry seuraavalle hakutulossivulle Siirry viimeiselle hakutulossivulle

Tervatalous
Sisältösivu | Julkaistu: 23.10.2019

Ympäristön tilaan vaikuttanut elinkeino Pohjois-Pohjanmaan huomattavimmat kaupallista merkitystä omanneet taloudelliset intressit olivat 1700-luvulta lähtien tervantuotannossa, joka on ollut ...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Maa- ja metsätalous > Tervatalous
Tervatulli ensimmäinen sosiaalinen yritys
Sisältösivu | Julkaistu: 23.10.2019

Ympäristöpajakokeilu Uudenlainen ympäristönsuojelun ja jätehuollon kehittämisesimerkki oli vuosina 1994–1997 toteutettu Pohjois-Pohjanmaan hyötyjäteprojekti ja ympäristöpajakokeilu Oulun vesi...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Ympäristönsuojelu > Jätehuollon yhteistyö ja kaatopaikat > Tervatulli ensimmäinen sosiaalinen yritys
Uittotoiminta ja jokien kunnostaminen
Sisältösivu | Julkaistu: 23.10.2019

    Myllykosken vanha uittopato Naamanganjoen vesistössä Pudasjärvellä 1980-luvulla. Lautatavara oli laskettu vanhastaan samalla tavalla kuin tervatynnyritkin puula...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Maa- ja metsätalous > Uittotoiminta ja jokien kunnostaminen
Viemäreistä saastuneisiin maa-alueisiin
Sisältösivu | Julkaistu: 23.10.2019

Viemärilaitosten piirissä olleen väestön osuus Jätevesipuhdistamojen rakentaminen Jätekertymän kehitys Alueellista yhteistyötä Oulun Jätehuolto Kysymys jätteenpoltt...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Ympäristönsuojelu > Viemäreistä saastuneisiin maa-alueisiin
Ympäristönsuojelu
Sisältösivu | Julkaistu: 23.10.2019

Yksi keskeisistä ympäristövaikutusten hoitoon liittyvistä asioista on ollut jätehuolto. Jo vanhaksi katsottavat totuus on, että paras jäte on syntymätön jäte, mutta pohjoispohjalaisissa yhdyskunni...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Ympäristönsuojelu
Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelma
Sisältösivu | Julkaistu: 22.10.2019

Vuonna 2009 valmistui myös ensimmäinen vesipolitiikan puitedirektiivin mukainen Oulujoen–Iijoen vesienhoitosuunnitelma, jonka aikajänne ulottui vuoteen 2015 saakka. Valtioneuvosto hyväksyi suunnit...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Vesistöjen tilan kehitys > Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelma
Vesistöjen käyttökelpoisuusluokitukset
Sisältösivu | Julkaistu: 22.10.2019

Suomessa on tehty vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksia 1970-luvulta alkaen. Käyttökelpoisuusluokitus kuvaa vesistöjen keskimääräistä laatua sekä soveltuvuutta vedenhankintaan, kalavedeksi ja vir...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Vesistöjen tilan kehitys > Vesistöjen käyttökelpoisuusluokitukset
Vesistöjä muuttavat ja rehevöittävät tekijät
Sisältösivu | Julkaistu: 22.10.2019

Suomen vesistöjen pieni vesitilavuus ja mataluus, luontainen korkea orgaanisen aineen pitoisuus ja pitkä jääpeitteinen kausi tekevät vesistöistä herkkiä ulkoiselle kuormitukselle. Varsinkin happit...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Vesistöjen tilan kehitys > Vesistöjä muuttavat ja rehevöittävät tekijät
Vesistöjen tilan kehitys
Sisältösivu | Julkaistu: 8.10.2019

Pohjois-Pohjanmaan vesistöjen tilaa kuvaavia indikaattoreita on käytettävissä vielä 1900-luvun alkupuolelta vähän, vaikka hydrologisia mittauksia alettiinkin tehdä jo vuosisadan alussa. ...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Vesistöjen tilan kehitys
Joenperkauskomitea
Sisältösivu | Julkaistu: 7.10.2019

Komitean tehtävä Piiritason jatkuvasta suunnittelutyöstä huolimatta ei valtiojohdossa ollut selvää käsitystä siitä, miten perkaustöitä koko maan tasolla toteutettiin. Niinpä hallitus asetti 1...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Jokien perkaukset > Joenperkauskomitea
Jokien perkaukset
Sisältösivu | Julkaistu: 7.10.2019

Vesistöjen liikenneyhteyksien parantaminen Venet- ja Makkaraojan perkausta Haapaveden ja Kärsämäen alueella tehtiin 1957–1959 jo konevoimalla. Kun Suomi siirtyi autonomiseksi Venä...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Jokien perkaukset
Kalajokilaakson vesihuollon järjestäminen
Sisältösivu | Julkaistu: 7.10.2019

Kalajokilaaksossa oli vesihuollon järjestäminen tullut ajankohtaiseksi asiaksi jo 1960-luvulla, sillä jokilaaksossa on suhteellisen vähän vesistöjä, jokivesistö on laadultaan humuspitoista ja vars...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Vesihuollon vaiheet > Kalajokilaakson vesihuollon järjestäminen
Livojärvi
Sisältösivu | Julkaistu: 7.10.2019

Koodi   FI1301103 Kunta   Posio, Kuusamo Pinta-ala   3433 ha Aluetyyppi   SAC ......

Luonto > Suojelualueet > Natura 2000 -alueet > Livojärvi
Malisjoen ja Settijoen perkaukset
Sisältösivu | Julkaistu: 7.10.2019

Malisjoen perkaaminen Nivalan Malisjokeen oli Oulun tie- ja vesirakennuspiiri tehnyt vuonna 1916 perkaussuunnitelman, jota Oulun maanviljelysinsinööripiirissä tarkistettiin 1920-luvulla. Tavo...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Jokien perkaukset > Malisjoen ja Settijoen perkaukset
Oulujoen vesistön perkaukset
Sisältösivu | Julkaistu: 7.10.2019

Kosket kulkua haittaamassa Valtiovallan toimesta käynnistettiin Oulujärveen laskevissa vesistöissä mittavat perkaustyöt liikenneyhteyksien parantamiseksi. Oulun Wiikko-Sanomissa kuvailtiin hu...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Jokien perkaukset > Oulujoen vesistön perkaukset
Pyhäjoen perkaukset
Sisältösivu | Julkaistu: 7.10.2019

Vihanninjoen perkaukset Pyhäjoen vesistöalue oli mittavien perkausten kohteena 1900-luvun alkupuolella. Vihanninjoelle laadittiin Oulun maanviljelysinsinööripiirissä 1920-luvun lopulla perkau...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Jokien perkaukset > Pyhäjoen perkaukset
Siikajokivesistön laajat perkaukset
Sisältösivu | Julkaistu: 7.10.2019

Suunnitelmat Jo vuonna 1917 oli viisi Siikajokilaakson kuntaa nostanut esille mahdollisuudet toteuttaa perkaukset valtion varoilla, mutta vielä tuolloin kuntien toiveet eivät toteutuneet. Vuo...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Jokien perkaukset > Siikajokivesistön laajat perkaukset
Siiponjoen perkaukset
Sisältösivu | Julkaistu: 7.10.2019

Suojeltu jokialue Siiponjoki on Vääräjoen eteläinen haara, joka on nykyisin Natura-aluetta. Dyynialue kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan, kaksi lehtoaluetta on lehtojensuojeluo...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Jokien perkaukset > Siiponjoen perkaukset
Siuruan ja Kollajan allashankkeet
Sisältösivu | Julkaistu: 7.10.2019

Ensimmäiset suunnitelmat Tekoallas uudelleen esille Kollajan esilletulo Edullinen aiesopimus Koskiensuojelulakia kompensoivat toimet Kollajan rakentamine...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Tekoaltaista tulvasuojelua > Siuruan ja Kollajan allashankkeet
Tekoaltaista tulvasuojelua
Sisältösivu | Julkaistu: 7.10.2019

Uljuan tekoallas ja Revon Sähkö Oy:n voimalaitos 1970-luvun alussa. Joenperkausasioiden yhteydessä 1930-luvulla keskusteltiin näkyvästi myös tulvien vaikutuksista ja arvioitiin, olivat...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Tekoaltaista tulvasuojelua

Siirry sivulle 1 Siirry edelliselle hakutulossivulle
1
2
3
4
5
...
10
Siirry seuraavalle hakutulossivulle Siirry viimeiselle hakutulossivulle