Ensimmäinen Edellinen
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
Seuraava Viimeinen

Vaelluskalafoorumin opintomatka 29. - 30.8.2019, Lieksanjoki ja Pielisjoki
Sisältösivu | Julkaistu: 1.10.2019

Opintomatkan ohjelma Vaelluskalat hallitusohjelmassa Sateenvarjo III, Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteet - Pauliina Louhi, Luke ...

Vesistökunnostusverkosto > Apua vesistön kunnostamiseen > Kalavesien kunnostus ja hoito > Vaelluskalafoorumi > Vaelluskalafoorumin opintomatka 29. - 30.8.2019, Lieksanjoki ja Pielisjoki
Vetsijoen suistolehto
Sisältösivu | Julkaistu: 1.10.2019

Koodi FI1302008 Kunta Utsjoki Pinta-ala 14 ha ......

Luonto > Suojelualueet > Natura 2000 -alueet > Vetsijoen suistolehto
Välimaan kenttä
Sisältösivu | Julkaistu: 1.10.2019

Koodi FI1302011 Kunta Utsjoki Pinta-ala 2 ha ......

Luonto > Suojelualueet > Natura 2000 -alueet > Välimaan kenttä
Ympäristöministeriö arvioi keinoja suitsia kertakäyttömuovien aiheuttamaa roskaamista
Tiedote | Julkaistu: 1.10.2019

Ympäristöministeriön tilaamassa selvityksessä esitetään vaihtoehtoja, miten EU:n kertakäyttömuovien kulutusta rajoittavan direktiivin* voisi toteuttaa Suomessa. Merenrannoilta löytyvistä roskista noin......

Sama sisältö löytyy useasta paikasta:
Kulutus ja tuotanto > Ympäristöministeriö arvioi keinoja suitsia kertakäyttömuovien aiheuttamaa roskaamista
Meri > Ympäristöministeriö arvioi keinoja suitsia kertakäyttömuovien aiheuttamaa roskaamista
Brundtlandin kestävän kehityksen komissio
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

Gro Harlem Brundtlandin johtama ympäristön ja kehityksen maailmankomission yksi oleellinen kysymys liittyi siihen, kuinka kansainvälistä monenkeskistä yhteistyötä olisi tullut tehostaa ympäristöky...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Hallinto ja lainsäädäntö > Maailmanlaajuiset ohjausjärjestelmät > Brundtlandin kestävän kehityksen komissio
Järvenlaskujen määrä 1800-luvulla
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

Järvenlaskujen vilkkain vaihe Suomessa oli 1850-luvulla, mutta Pohjois-Suomessa järvenlaskuja tehtiin eniten 1860–1880-luvuilla eli koko maahan nähden jonkin verran myöhemmin. Ne myös hajaantuivat...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Järvenlaskut > Järvenlaskujen määrä 1800-luvulla
Järvenlaskut
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

Innostus herää 1700-luvulla Piipsjärvi kuivatettiin 1800-luvun lopulla, mutta sen uudelleenvesittäminen aloitettiin 1970-luvulla. Järvenlaskuja alettiin toteuttaa 1700-luvun puoli...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Järvenlaskut
Karsilonmaa
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

Koodi FI1301908 Kunta Tornio Pinta-ala 15 ha ......

Luonto > Suojelualueet > Natura 2000 -alueet > Karsilonmaa
Kusiaiskorpi, Palo-Isokummun jänkä, Alkumaa
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

Koodi FI1301903 Kunta Tornio Pinta-ala 441 ha Aluetyyppi SAC ......

Luonto > Suojelualueet > Natura 2000 -alueet > Kusiaiskorpi, Palo-Isokummun jänkä, Alkumaa
Natura 2000 -verkoston muodostaminen
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

Kansallisia luonnonsuojeluohjelmia Natura-verkostoon liittyen Suomen valtio on toteuttanut niin sanottuja vanhoja suojeluohjelmia kaikkiaan seitsemän erillisen ohjelman avulla. Ne on kohdenne...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Hallinto ja lainsäädäntö > Normittava lainsäädäntö > Natura 2000 -verkoston muodostaminen
Normittava lainsäädäntö
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

Ruotsin ajan lait Autonomisen Suomen lainsäädäntötyö Vesistötoimikunnasta ympäristölupavirasto Kansallis- ja luonnonpuistot Asutus- ja yhdyskuntarakentamisen lait ...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Hallinto ja lainsäädäntö > Normittava lainsäädäntö
Pajukari - Uksei - Alkunkarinlahti
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

Koodi FI1301911 Kunta Tornio Pinta-ala 440 ha ......

Luonto > Suojelualueet > Natura 2000 -alueet > Pajukari - Uksei - Alkunkarinlahti
Pelson kuivatus
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

Suomen suurin suonkuivatushanke Muhoksen ja entisen Säräisniemen pitäjän rajaseudulla sijaitseva Pelso oli Suomen suurin suonkuivatushanke, joka oli käynnistynyt vuonna 1833 hätäaputyönä ja s...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Soiden kuivatukset ja peruskuivatushankkeet > Pelson kuivatus
Peruskuivatusten hyötyala ja kustannukset
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

Peruskuivatustoiminta oli määrällisesti vähenevä 1960-luvulta lähtien. Oheisista kuvioista näkyy, kuinka hankkeiden lukumäärä oli 1970-luvulla enää kymmenesosa kahta vuosikymmentä aiemmasta tilant...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Soiden kuivatukset ja peruskuivatushankkeet > Peruskuivatusten hyötyala ja kustannukset
Pohjois-Pohjanmaan suuret järvenkuivatushankkeet
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

Pohjois-Pohjanmaan järvenlaskujen suuret hankkeet ajoittuivat pääasiassa 1800-luvun jälkipuolelle. Merijärvi ja  Tähkijärvi Reisjärven Kalajanjärvi Kuonanjärvi Sie...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Järvenlaskut > Pohjois-Pohjanmaan suuret järvenkuivatushankkeet
Rakanjänkkä
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

Koodi FI1301904 Kunta Tornio Pinta-ala 83 ha ......

Luonto > Suojelualueet > Natura 2000 -alueet > Rakanjänkkä
Rion julistuksesta Kiotoon ja Kööpenhaminaan
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

Keskeinen periaate vuoden 1992 Rio de Janeiron julistuksessa oli kestävä kehitys, jota varten laadittiin Agenda 21 eri yhteiskuntasektorien ja toimijoiden näkökulmasta tarkasteltuna. Rion jul...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Hallinto ja lainsäädäntö > Maailmanlaajuiset ohjausjärjestelmät > Rion julistuksesta Kiotoon ja Kööpenhaminaan
Runtelin lehto
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

Koodi FI1301907 Kunta Tornio Pinta-ala 19 ha ......

Luonto > Suojelualueet > Natura 2000 -alueet > Runtelin lehto
Soiden kuivatukset ja peruskuivatushankkeet
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

  Valtion johdolla Suonkuivatusten hyötyala 1910 - 1930-luvuilla Siirtyminen peruskuivatuksiin Kuivatustarve pelloille ja turvetuotantoon Niukasti ...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Soiden kuivatukset ja peruskuivatushankkeet
Suuret suonkuivatuskohteet 1800-luvulla
Sisältösivu | Julkaistu: 30.9.2019

Kohteet 1800-luvun lopulla Pelson lisäksi suuria suonkuivatuskohteita oli Pohjois-Pohjanmaalla 1800-luvun lopulla muutamia muitakin. Harjurimmin ja Hirvirimmin nevamaitten kuivatus Kesti...

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Vesistöhaittojen vähentäminen ja vesivarojen käyttö > Soiden kuivatukset ja peruskuivatushankkeet > Suuret suonkuivatuskohteet 1800-luvulla

Ensimmäinen Edellinen
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
Seuraava Viimeinen