Kelluvaa rautasakkaa ja kasvilauttoja sekä kalateitä ja kunnostettuja uomia

Uutinen 29.6.2018 klo 11.31
jääli
Kalamäen kosteikölla. © Sanna Vienonen

Maastoretkellä numero yksi tutustuttiin Jäälinjärven haasteisiin ja Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen rautasakka-ongelmaan Kalamäen kosteikolla, kuultiin kasvilauttatutkimuksesta sekä Kalimenjoella tehtävästä Kalivesi-tutkimushankkeesta. Uiskarin kalatiellä Iissä tutustuttiin Raasakan vanhan uoman kehittämishankkeeseen, Raasakan voimalaitoksella perehdyttiin alueelle rakennettavaan kalatiehen, ja Simojoen varrella kuultiin joen kunnostushankkeista.

Rautasakkaa ja kelluvia kasvilauttoja

Maastoretkellä numero yksi tutustuttiin ensimmäisenä Birger Ylisaukko-ojan johdolla Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen rautasakka-ongelmaan Kalamäen kosteikolla, josta lisää Rantapohjan tästä maastoretkestä tekemässä uutisessa. Jäälissä on omat haasteensa ja paljon on vielä edessä, mutta yhdistys on kamppaillut niiden voittamiseksi ahkeran talkootyön voimin, lue lisää yhdistyksen nettisivuilta.

Jääli rauta
Rautasakkaa Kalamäen kosteikolta.
© Sanna Vienonen

Jäälin asukkaat osallistuvat talkoisiin, koululaiset vierailevat kosteikolla ja jopa K-Supermarket Jäälin kauppias Mika Härkönen tukee yhdistyksen toimintaa aktiivisesti. Kaupassa on myös piste, jossa kerrotaan Jäälinjärven tilasta ja sen kehityksestä. Kauppiaalle yhteistyö on tärkeää, ja hän haluaa olla aidosti mukana. Muutenkin luontoarvot ovat lähellä kauppiaan sydäntä; kaupassa ei esimerkiksi myydä kestämättömästi pyydettyä kalaa ja kaupan sähköntuotannossa hyödynnetään tuulienergiaa.

Birger Ylisaukko-oja kertoi myös Irmeli Ruokasen (Suomen Metsäkeskus) puolesta Kalamäen KEMERA-rahoitteisesta kosteikosta, jolla on tehty myös paljon talkootyötä. Kalamäen kosteikko on valmistunut kesällä 2015, ja se on suunniteltu monivaikutteiseksi. Kosteikon tarkoituksena on pidättää valumavesien kiintoainetta ja ravinteita. Kosteikon pinta-ala on kuusi hehtaaria. Kosteikko sisältää erityisen lietteenpoistojärjestelmän, pintavalutusalueen, syvänteiden ja matalikkojen yhdistelmän sekä tulvajuoksutusjärjestelyt. Kosteikon suunnittelussa on otettu huomioon luonnon monimuotoisuus ja aivan erityisesti vesilintujen viihtyvyys. Kosteikko sijaitsee Jäälin taajaman välittömässä läheisyydessä. Vesienhoidon ohella hanke monipuolistaa vesiympäristöä ja lisää virkistyskäyttöä alueella, jonka kautta johtaa reitti Jäälinjärven ympäri.

Jääli kasvilautta
Kasvilauttatutkimusta Kalamäen kosteikolla.
© Sanna Vienonen

Jukka Pekkanen esitteli Kalamäen kosteikkoalueella tehtävää kasvilauttatutkimusta. Lautalla tutkitaan osmankäämin, järviruokon ja suovehkan kykyä ottaa ravinteita suoraan vedestä.

Kalimenjoella tehtävästä Kalivesi-tutkimushankkeesta kertoi Hannu Marttila Oulun yliopistosta. Kalimenjoella on havaittu muutoksia vedenlaadussa, kasvillisuudessa ja vesieliöstössä. Kalivesi-hankkeessa tehdään vedenlaatukartoituksia joen latvoilta ja sivuojilla suulle saakka. Yleismuuttujien lisäksi tutkitaan mm. raskasmetallien pitoisuuksia, tarvittaessa myös raudan eri hapetusasteita. Hankkeessa hyödynnetään laajasti paikkatietoa. Tuloksia verrataan paikkatietoon mm. toimintojen sijoittumisesta ja valuma-alueen ominaisuuksista. Lisäksi Kalimenojan valuma-alueelle tehdään valuma-alue-malli, millä voidaan mallintaa hydrologiaa ja vedenlaatua alueella.

Iijoki ja Simojoki

Uiskarin kalatie
Uiskarin kalatie Iijoella. © Sanna Vienonen

K-Supermarket Jäälin tarjoaman lounaan jälkeen maastobussi suuntasi Ii- ja Simojoelle. Uiskarin kalatiellä Iissä tutustuttiin Raasakan vanhan uoman kehittämishankkeeseen Pohjois- ja Etelä-Iin jakokuntien puheenjohtajan Risto Tolosen johdolla. Mirko Laakkonen Pohjois-Pohjanmaan liitosta kertoi Iijoen vaelluskalakärkihankkeesta ja alueelle rakennettavasta kalatiestä Raasakan voimalaitoksen pihalla. Kärkihanke on valmisteltu osana Pohjois-Pohjanmaan liiton hallinnoimaa Iijoen otva -hanketta.

Päivän lopuksi vierailtiin vielä Simojoella, jossa Marko Kangas Lapin ELY-keskuksesta kertoi Simojoella 1970-luvulla tehdyistä velvoitekunnostuksista uittorakenteiden poistamiseksi ja osittaiseksi kiveämiseksi. Vuosituhannen alussa pääuoman koskia on lisäksi kunnostettu nykymenetelmin. Nykyiset laajat virtavesikunnostukset täydentävät aiempia kunnostuksia ja keskittyvät erityisesti kutu- ja poikasalueiden lisäämiseen ja parantamiseen. Simojokea on kunnostettu mm. suomalais-ruotsalaisessa Interreg-hankkeessa jo kolmatta vuotta Hankkeessa on tutkittu myös happamia sulfaattimaita sekä niiden ominaisuuksia Pohjois-Perämeren rannikkoalueella.

Teksti:

Suunnittelija Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus