Iijoen vesistöalue

Alueen kuvaus

Iijoen valuma-alueIijoki on yksi Pohjanmaan suurimmista joista ja kuudenneksi suurin jokivesistö koko Suomessa. Sivujokineen se virtaa Kuusamon, Posion, Ranuan, Taivalkosken, Suomussalmen, Pudasjärven, Yli-Iin ja Iin kuntien alueilla.

Iijoen vesistö-alueen kokonaispinta-ala on 14 191 km2. Joen keskivirtaama on vuosien 1961–1990 välillä ollut 174 m3/s. Pääuoman kokonaispituus on 340 km ja korkeusero latvaosien ja merenpinnan välillä 250 m. Järvisyysprosentti vesistöalueella on 5,7 %. Suurimpia sivujokia ovat Iijoen alajuoksulta lukien Siuruanjoki, Livojoki, Korpijoki ja Kostonjoki. 

Valuma-alueen suurimpia järviä ovat Iijärvi (20,5 km2), Kostonjärvi (43,7 km2), Jongunjärvi (25,9 km2), Puhosjärvi (23,7 km2), Tyräjärvi (24,5 km2), Irnijärvi (32,4 km2) ja Livojärvi (33 km2).

Iijoki on menneinä aikoina toiminut merkittävänä puutavaran kuljetusreittinä ja sen koskia on perattu voimakkaasti. Uittoperinne loppui Iijoella vasta vuonna 1988. Uiton loppumisen jälkeen koskien kunnostus aloitettiin heti ja kunnostusten jälkeen koskiala on kasvanut 90 %:iin ennen perkauksia vallinneesta tilanteesta.

Iijoen siirtyminen voimatalouskäyttöön tapahtui vuonna 1956. Joen alaosa on rakennettu 70 km:n matkalta ja joessa on viisi voimalaitosta. Vesistön keski- ja yläosat on suojeltu koskiensuojelulailla.

Järvien lukumäärä Iijoen vesistöalueella (tietolähde ympäristöhallinnon järvirekisteri). 

Pinta-ala Järvien lukumäärä
alle 10 ha 1732
10 - 50 ha 491
50 - 100 ha 90
100 - 1000 ha 119
yli 1000 ha 13
yhteensä 2445

 

Ekologinen tila

Vesien ekologinen ja kemiallinen luokittelu kuvaa vesiemme tilaa. Aikaisemmista vesien käyttökelpoisuusluokituksista poiketen ekologisen luokituksen pääpaino on vesien biologiassa eli siinä miten vesiluonto reagoi ihmistoiminnan aiheuttamiin muutoksiin.

Ekologisessa luokittelussa järvet, joet ja rannikkoalue luokitellaan viiteen luokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Luokittelu on tehty pääosin vuosien 2000-2007 seurantatulosten perusteella. Mikäli biologista aineistoa ei ole ollut käytettävissä, on tilasta tehty asiantuntija-arvio veden laadun perusteella.

Kemiallisessa luokittelussa arvioidaan haitallisten aineiden pitoisuuuksia pintavesissä. Kemiallisessa luokittelussa vedet jaetaan kahteen luokkaan: hyvä tila ja hyvää huonompi tila.

Iijoen alaosalla noin 90 kilometrin osuus rannikolta Kipinänkoskeen saakka on nimetty voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi, jonka ekologinen tila arvioidaan suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Iijoen alaosan ekologinen tila on tyydyttävä. Muilta osin Iijoen pääuoman ekologinen tila on hyvä. 

Iijoen sivu-uomista Livojoki on luokiteltu erinomaiseksi. Siuruanjoen ekologinen tila on tyydyttävä. Kostonjoen tila on hyvä. Korpijoki-Korvuanjoen ekologinen tila on alaosalla tyydyttävä ja yläosalla erinomainen. Pienemmistä sivu-uomista Martimonjoen tila on hyvä ja Kivarinjoen tyydyttävä. Iinattijoki-Hirvasjoki-Naamanganjoki luokiteltiin ekologiselta tilaltaan hyväksi.

Iijoen vesistöalueen suurista järvistä erinomaisia olivat mm. Livojärvi, Jongunjärvi, Puhosjärvi ja Iijärvi. Tyräjärven tila oli hyvä.

Iijoen vesistöalueella voimakkaasti muutettuja vesimuodostumia ovat Iijoen alaosan lisäksi Kostonjärvi, Irnijärvi, Kerojärvet ja Polojärvi. Näissä vesistöissä ekologinen tila suhteutetaan parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Iijoen alaosa luokiteltiin tyydyttäväksi. Kostonjärven, Irnijärven, Kerojärvien ja Polojärven tila oli hyvä.

Lisätietoa pintavesien ekologisesta luokituksesta löytyy sivun oikean reunan linkistä Pohjois-Pohjanmaan pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila.

Tarkkailuohjelmat

Julkaistu 29.11.2013 klo 12.41, päivitetty 12.7.2016 klo 10.38