Esimerkkitekoja vesistöjen hyväksi

Vesistöt ovat tärkeä osa suomalaisuutta ja meitä kaikkia tarvitaan pitämään niistä huolta. Vesistöjen tilan vaaliminen perustuu vapaaehtoiseen yhteistyöhömme, jossa jokainen teko on tärkeä.

Tälle sivulle on koottu esimerkkejä vesistöteoista, joita on tehty eri puolilla Suomea.

Puuttuuko oma tekosi täältä? Lähetä ehdotus tämän sivun alareunasta löytyvän "palaute sivun vastuuhenkilölle" -linkin kautta.

verkosto_viiva_kampanjasivulle

 

Evijärven kunnostus

2016-2019

Evijärven kunnostushankkeen tavoitteena on parantaa Evijärven tilaa erilaisin valuma-alueella ja järvessä tehtävin toimenpitein. Toteutettavilla kunnostustoimenpiteillä pyritään vähentämään järveen tulevaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta sekä parantamaan vedenlaatua. Ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi perustetaan kosteikkoja peltoalueilta tulevien ojien ja purojen valuma-alueille sekä kunnostetaan laskeutusaltaita metsäojitusalueilla. Järven runsasta vesikasvillisuutta niitetään suunnitelmallisesti koko järven alueella lahtien ja salmien veden vaihtuvuuden ja vedenlaadun parantamiseksi. Lisäksi tullaan toteuttamaan ruoppauksia alueille, joissa veden virtausta ei voida vesikasvillisuutta niittämällä edistää. Yle Pohjanmaan TV:ssä ja radiossa uutisoitiin Evijärven kunnostushankkeesta 2.8.2017.

Lisätietoa:
Evijärven kunnostus (Facebook)

Eeva-Maija Savola, Evijärven kunta

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Haja-asutusalueen käymälä- ja pesuvedet –tiedotusvideo

Tiedottaminen, kevät 2017

Haja-asutusalueen käymälä ja –pesuvedet –tiedotusvideo, tekijät Asko Särkelä ja Pasi Ylirisku.

Pesu- ja käymälävesien koostumus, määrä ja erilliskäsittely -video, jossa havainnollisesti kerrotaan kotitalouksien veden kulutuksesta, jätevesien (pesu- ja käymälävesien) muodostumisesta ja koostumuksesta. Videolla tavoiteltiin tietoisuuden lisäämistä jätevesien synnystä ja erillisviemäröinnin mahdollisuudesta. Video on havainnollinen ja ajatuksia herättävä ja se kannustaa jätevesien synnyn minimointiin ja kierrätykseen. Teolle olisi hyvä saada mediajulkisuutta, jotta se leviäisi mahdollisimman laajalle.

Pia Tynys

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Honkalanrannan luonnonsuojelualue

2015 alkaen

100 suomalaista vesistötekoa, Honkalanrannan luonnonsuojelualue 2
© Kuva: Petri Hirva

Yksityinen Honkalanrannan luonnnonsuojelualue Katumajärven ja Myllyjoen rannassa, jossa talkoovoimin Kanta-Hämeen lintumiesten hankkeena rakennettu pitkospuut, lintutorni, luontopolku, retkeilylaavu ja nuotiopaikka sekä lato. Rantalaitumia entistetään lampaita laiduntamalla. Alue muodostaa merkittävän virkistysalueen lähialueelle, esittelee rantaluhdan luontoa ja linnustoa sekä perinteistä laiduntamista, mistä syystä sitä on tuettu myös vesistöapurahalla.

100 suomalaista vesistötekoa, Honkalanrannan luonnonsuojelualue
© Kuva: Petri Hirva

Alueesta on muodostunut harvinainen ihmisten yhteistyön kohde, talkootyötä on tehty tuhansia tunteja ja iso joukko ihmisiä kokee alueen omaksi luontokohteekseen. Mukana on virkistysretkeilijöitä, lintuharrastajia, talkoorakentajia, talkoolampureita ja nuotiokokkeja. Lähialueen koulut, päiväkodit ja partiolaiset ovat löytäneet alueen. Ekologisesti alue on monimuotoinen puronranta, suisto, rantaruovikko ja rantalaidun.

Lisätietoa:
Honkalanranta
Honkalanrannan luonnonsuojelualue (Facebook)
Honkalanrannan lampaat (Facebook)

Satu Elo, Hämeenlinna

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Hormajärven kunnostus

Vesistön kunnostaminen, Lohja

Hormajärvi on kirkasvetinen latvajärvi, jollä on merkittävä virkistys- ja hyötykäyttöarvo Lohjan alueen asukkaille, virkistyskalastajille  ja mökkiläisille.  Hormajärvi-yhdistys on toiminut kokoavana kanavana järven kunnostukselle jo yli 25 vuoden ajan. Järven tila huononi merkittävästi 80-luvulla ja  sinileväkukinnot piinasivat kesäisin. Ranta-asukkaiden sitoutuminen toiminnan rahoitukseen, talkootyöhön ja omaehtoiseen suojelutyöhön on ollut merkittävää 

Ulkoista kuormitusta on vähennetty rakentamalla kosteikkoja ja hidasteita. Hoitokalastus aloitettiin v. 2006. Sisäistä kuormitusta on hillitty hapettamalla vuodesta 2008. Yli 85% järven ympäristön kiinteistöistä on liittynyt runkoviemäriin ja vesiosuusukuntiin. Työn tulokset ovat nyt nähtävissä: Järven happi- ja ravinnetilanne on selkeästi  parantunut ja sinileväkukinnot ovat nykyään harvinaisia. Hormajärvi yhdistys on toteuttanut vuonna 2012 uusittua hoitosuunnitelmaa ja työ jatkuu edelleen tämän huoltokirjan mukaisesti.

Lisätietoa:
Hormajärven huoltokirja - katsaus järven tilaan aj hoitosuunnitelmaan vuosille 2012-2016 (.pdf)
Hormajärven tila ja hoidon vaikutukset - Esitys Hormajärven tilasta ja hoidon vaikutuksista

Hormajarvi.fi
Hormajärviyhdistys ry (Facebook)

Anna-Stiina Heiskanen, Hormajärven yhdistys ry.

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Hupisaarten purojen kunnostus

Vesistöjen kunnostaminen, Oulu 2017-2018

100 suomalaista vesistötekoa, Hupisaarten purojen kunnostus
© Kuva: Heikki Pulkkinen

Hupisaarten alue sijaitsee Oulujoen suistossa kaupungin keskustassa. Hupisaaret on Oulun tärkein kaupunginpuisto – "kaupungin vihreä sydän ja Oulujoen suiston helmi”. Alueella on mm. museotoimintaa, kesäteatteri, hotelli, keskusleikkipuisto ja kesäkahvila. Alueen kautta kulkee eräs Oulun pääpyörätiereiteistä.

Hupisaarten alueella risteilee noin 2 km pieniä puroja, jotka saavat vetensä Oulujoesta Lasaretinväylän säännöstelypadon kautta. Hupisaarten purojen kunnostushankkeen tavoitteena on kunnostaa pienillä, ympäristöä mahdollisimman vähän muuttavilla toimenpiteillä alueen puroja vaelluskaloille soveltuviksi sekä palauttaa niihin luonnonvaraisesti lisääntyvät vaelluskalakannat, ensisijaisesti meritaimen. Tavoitteena on myös parantaa purojen maisemallista arvoa kaupunkiympäristössä. Hankkeeseen sisältyy kalataloudellinen tutkimus ja seuranta useamman vuoden ajan kunnostuksen jälkeen.

Purojen kunnostukset alkavat syksyllä 2017 ja työt valmistuvat vuoden 2018 aikana.

Tapio Siikaluoma, Oulun kaupunki, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Isojoen kunnostus, Liimattala, Äänekoski

Vesistöjen kunnostaminen, aloitus 2017

 100 suomalaista vesistötekoa, Isojoen kunnostus
 

Isojoki on Keiteleeseen laskeva joki. Joessa on luotaisesti järvitaimenta ja harjusta. Valuma-alueen hiekkakankaat pitävät veden viileänä ja virtauksen riittävänä koko kesän.

Isojoella kunnostus tähtää kutualueiden parantamiseen ja lisäämiseen. Kohteella on myös uoman kiveämistä perkuiden jäljiltä. Uittossäännön kumoamisen jälkeen osa kohteista on jo kivetty. Kunnostuskohteita on parisen kymmentä ja koeluontoisesti kohteella kokeillaan mahdollisuuksien mukaan myös turotusta. Hankkeella pyritään lisäämään järvivaeltavien taimenien määrää. Hanke on lähtenyt liikkeelle Liimattalan osakaskunnan toimesta. Suunnitteluun ovat osallistuneet myös ELY-keskus ja Ala- ja Keski-Keiteleen kalastusalue. Hankkeesta on ollut lehtiartikkeli Sisä-Suomen lehdessä, mutta kyllä, mediahuomiota kaivataan ympäristötietoisuuden lisäämiseksi ja loppurahoituksen saamiseksi. Talkootkin kohteella järjestetään.

Matti Havumäki, Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Jamalinlahden niittotalkoot

Vesistöjen kunnostaminen, alkaen 9.3.2008

100 suomalaista vesistötekoa, Jamalinlahden niittotalkoot, ennen
Ennen
100 suomalaista vesistötekoa, Jamalinlahden niittotalkoot, jälkeen
ja jälkeen niittotalkoiden.
100 suomalaista vesistötekoa, Jamalinlahden niittotalkoot, niitto
 

Tavoitteena on edistää Jamalinlahden virkistys- ja vapaa-ajan käyttöä sekä maisemanhoitoa Pielisellä Jamalinlahti nimisellä alueella Lieksan Kaupungissa. Veden laadun parantaminen sellaiseksi, että se kaikkina vuodenaikoina soveltuu käytettäväksi uima- ja saunavetenä. Leväkukintojen ja muiden veden käyttökelpoisuutta vähentävien ilmiöiden poistaminen. Järven säilyttäminen kauniina maiseman osana ja yleinen viihtyvyyden lisääminen järven vaikutusalueella seuraavilla hoitokeinoilla: Hajakuormituksen vähentäminen, vesikasvillisuuden niitto, ja järveä koskevan tiedon jakaminen. Järvellä on onnistuttu vesikasvillisuuden niitossa, jamalinlahti on säilynyt kauniina maiseman osana ja varsinkin kesäuintimahdollisuus on parantunut. Median kiinnostus on ollut vähäistä, joskin paikallinen Lieksan Lehti on ollut aktiivisin pyydettäessä. Mediajulkisuutta toivotaan, koska se lisää kiinnostusta varsinkin mökkiläisten tahtoa "avata" rantojaan kaisloista vapaaksi. Hankkeemme toteutui Leader Hankkeena.

Maija Riikonen, Jamalinlahden hoitoyhdistys ry.

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Jyväskylän ensimmäinen kaupunkikosteikko

2016

100 suomalaista vesistötekoa, Jyväskylän ensimmäinen kaupunkikosteikko
© Kuva: Vapo Clean Waters Oy

Vapo Clean Waters Oy ja Jyväskylän kaupunki toteuttivat yhteistyöllä Jyväskylän ensimmäisen kaupunkikosteikon, Eerolanpuron kosteikon, Jyväskylään Kortesuon kaupunginosaan vuosina 2015-2016. Kaupunkikosteikon tavoitteena on vähentää Tuomiojärveen kohdistuvaa hulevesikuormitusta.Hulevedet ovat merkittävä taajama-alueiden vesistökuormituslähde. Järven veden laadun ylläpitäminen on tärkeää, koska vettä hyödynnetään kaupungin raakavesitarpeisiin.  Kosteikkoalueelle istutettiin runsaasti kosteikkokasvillisuutta, jolla on merkitystä veden puhdistuksessa. Kohde on mukana Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tutkimushankkeessa, jossa seurataan eri kosteikkolajien menestymistä ja vedenpuhdistuskykyä. Kosteikko on saanut runsaasti positiivista palautetta kaupunkilaisilta. Se on lisännyt alueen virkistyskäyttöä ja luonnon monimuotoisuutta.

Lehdistötiedote:
Lehdistötiedote 25.8.2016 (Pdf)
Kohteen esittely (cleanwaters.fi)

Kaisa Hytönen, Vapo Clean Waters Oy

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Jäälinjärven talkookunnostukset

Vesistöjen kunnostaminen, Jäälinjärvi Oulu

100 suomalaista vesistötekoa, Jaalinjärven talkookunnostukset
Kalamäen kosteikon pääpato © Kuva: Birger Ylisaukko-Oja

Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys perustettiin 2011 parantamaan Jäälin vesien tilaa. Jäälinjärven ongelmia olivat löyhä pohjasedimentti, vinoutunut kalasto sekä lima- ja sinilevä. Yhdistys on toteuttanut valuma-alueella yhdeksän vesienhoitorakennetta, mm. kosteikoita. Kutusärkiä pyydetään joka kevät. Kaava-alueen ulkopuolelle valmistui viemäri yhdistyksen myötävaikutuksella. Vesien laatua ja toimien vaikuttavuutta on tutkittu alusta pitäen. Kaikki työt tehdään talkoilla.

Jäälinjärven tila on kohentunut. Kalaston rakenne on terve. Sinilevää tai limalevähaittoja ei juuri esiinny. Veden väri ja näkösyvyys ovat parantuneet. Huomattava osa tulovesien kiintoaineesta pidättyy lietteenpoistojärjestelmiin, mistä se pumpataan pois.

Yhdistys on julkaissut Vesienhoidon käsikirjan. Nettisivuilta on avattu 30 000 näyttöä. Alueellinen ja paikallinen media ovat tehneet useita juttuja vuosittain. Oulun seudun ympäristötoimi on myöntänyt yhdistykselle kestävän kehityksen palkinnon 2016.

Lisätietoa:
Kalamäen monimuotoisen kosteikon yleisjärjestelykartta (pdf)
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry.

Birger Ylisaukko-Oja, Kiimingin - Jäälin vesienhoitoyhdistys ry.

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Kalarunoilu

Marraskuun 2017 loppuun mennessä

Aion kirjoittaa hauskan runon jokaisesta Suomen vakituisesta kalalajista. Tarkoitus on tutustuttaa lapsia ja nuoria vedenalaiseen elämään ja sanataiteeseen. Ainakin jotkut aikuisetkin taitavat kalarunoista tykätä. Olen vieraillut kirjastossa ja Lettukahvila Kalliolinnassa Savonlinnassa esittämässä runoja, ja vastaanotto on ollut ilahtunut. Kirjastovierailuilla lapset toivoivat runoja uusistakin aiheista.

Runoyhdistys Nihil Interit ry:n kautta olen vieraillut keväällä kahdessa koulussa yhteensä neljässä eri ryhmässä näiden runojen kanssa. Etenkin alakoululaiset olivat innoissaan vierailusta, mutta yläkoululaisetkin suhtautuivat suopeasti runojen käsittelyyn äidinkielen tunnilla.

Tarkoitus on selvittää, onko runoille ja kalarunoesityksille kysyntää. Runoja on hauska kirjoittaa, etenkin jos tietää, että joku haluaa niistä nauttia. Parikymmentä kalalajia odottaa vielä omaa runoaan, viitisenkymmentä on joko valmiina tai kypsyttelyn alla.

Lisätietoa:
Kalarunoilu - runoja, joita on esitetty kesällä 2017 Savonlinnan Kallionlinnan Lettukahvilassa.

Sanna Vainikainen, Lapinlahti

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Karhejärven alueen kunnostus Ylöjärvellä

Vesistöjen kunnostaminen, 2014 - 2016 ja jatkuu edelleen

Karhejärven alueen kunnostusta on toteutettu vesikasvillisuutta niittäen ja poistaen. Ravinnekuormaa on pienennetty kelluslehtisten juurien routimisella ja poistamisella veneväylältä. Tavoittena on ravinnekuorman pienentäminen ja virkistyskäytön parantaminen. Kunnostuksen seurauksena veneväylä on pysynyt avoimena, vesi kirkastunut ja virkistyskäyttö parantunut.

Karhejärvellä vuosittain järjestetty onkikilpailut ja jätevesi-info tapahtumassa heinäkuussa paikalla asiantuntijoita kaupungilta ja KVVY:ltä. Tuleva vuosi mahdollisesti yhdistetään Kolmen helmen joet projektiin yhtenä toimijana. Toimenpiteet aloitettiin 2014, kun Jarmo Erkkilä kiersi kesämökkejä "ovelta ovelle hattu kourassa" toimenpidevaroja keräten ja näin perusti yhdistyksen, jonka tarkoituksena on parantaa Ruonanjokeen tulevan veden laatua.

Karhejärven_alue_ylöjärvellä_0767
© Kuva: Jarmo Erkkilä
Karhejärven_alue_ylöjärvellä_0732
© Kuva: Jarmo Erkkilä
Karhejärven_alue_ylöjärvellä_0420
© Kuva: Jarmo Erkkilä
Karhejärven_alue_ylöjärvellä_0257
© Kuva: Jarmo Erkkilä

Jarmo Erkkilä, Karhejärven vesistöalueen hoito ry.

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Koko Simojoen vesistön kunnostaminen

Vesistöjen kunnostaminen, suunnitteilla 2017-2030

Tavoitteena on kunnostaa koko Simojoen vesistö, alkaen Simöjärven yläpuolisista järvistä. Laitetaan ojat umpeen sekä tehdään kosteikkoja. Imuruopataan jokien suvannot humuksesta ja kunnostetaan kutusorakot. Imuruopataan järvien kutukarikot, lahdet sekä niitetään ne. Aloitetaan mätirasia ja muut istutukset. Järvien syvänteiden imuruoppaus jatkuu vuosittain. Simojoki on valjastamaton joki, johon lohi nousee ja Simojärveen laskevassa korvajoessa on raakkua. Kaikki laitetaan entiseen loistoonsa.

Petri Manninen, Vesistöt Kuntoon Ry

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Laukanlahden niittotalkoot

Vesistöjen kunnostaminen, vuosittaiset niittotalkoot

100 suomalaista vesistötekoa, Laukanlahden niittotalkoot
© Kuva: Helen Oksanen

Laukanlahti on Saaristomereen kuuluva lahti, joka sijaitsee Salon kaupungin eteläosassa entisten Perniön ja Särkisalon kuntien rajalla. Lahti on Natura 2000 -kohteena suojeltu merenlahti. Laukanlahden suojeluyhdistys ry on yli kymmenen vuoden ajan toteuttanut erilaisia vesistönsuojelutoimia Laukanlahdella ja sen valuma-alueella. Yhteisöllisesti tärkeintä toimintaa ovat vuosittaiset vesikasvillisuuden niittotalkoot, jotka kosteikkojen ja niiden hoidon ohella edesauttavat omalta pieneltä osaltaan Itämeren suojelussa.

Vesikasvillisuuden niittotalkoot kokoavat lahden asukkaat ja kyläläiset tekemään yhdessä työtä Laukanlahden säilyttämiseksi toimivana merenlahtena. Niittotalkoilla pidetään auki veneväylä merelle ja huolehditaan siitä, että muuttolinnuilla on avointa vesialuetta mihin laskeutua.

Yhdistys on niittotalkoisiin liittyen rakentanut talkoovoimin niittolautan ja niittojätteen korjaamiseen tarkoitettuja lauttoja sekä niihin kiinnitettyjä haravia. Talkoilla kerätty niittojäte on kierrätetty kompostoitavaksi maatilalle, joka on hyödyntänyt jätteen peltojen ravinteena. Keskeistä on lahden tilan ylläpito, jossa on myös onnistuttu. Toiminnalle (ml. Kosteikkotoiminta) on saatu mediajulkisuutta ja siten kasvatettu tietoisuutta alueen vesistönsuojelutoimista ajatuksella pienilläkin teoilla on merkitystä Itämerelle ja jokainen voi osallistua kykyjensä mukaan.

Kirsi Oksanen, Laukanlahden suojeluyhdistys ry.

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Longinoja_banneri
© Kuva: Sakke Yrjölä

Longinojan lähiluonnosta tiedottaminen

 

Lähiluonnosta tiedottaminen laajemmin ja monipuolisemmin 12/2016 avatuilla verkkosivuilla

Tervetuloa tutustumaan näiden sivujen kautta yhteen Suomen tunnetuimmista puroista. Sivuja ylläpitävät puroaktiivit, joille Longinoja on enemmän kuin vain puro.

Puroa on lisäksi kunnostettu vuodesta 2001 alkaen Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran toimesta ja taitaa olla pisimmin yhtäjaksoisesti Suomessa talkoilla kunnostettu purokohde.

Juha Salonen, Longinoja.fi

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Läntisen Pien-Saimaan kalastusalueen hoitotoimenpiteet

Vesistöjen kunnostaminen

100 suomalaista vesistötekoa, Läntisen Pien-Saimaan kalastusalueen hoitotoimenpiteet

Läntisen Pien-Saimaan kalastusalueella on pitkä historia kalavesien hoidossa. Esim. Vuosina 2015, 2016 ja 2017 kalastusalue on toteuttanut alueella yhteistyössä osakaskuntien kanssa suunnitelmallista hoitokalastusta/ravintoverkkokunnostusta sekä veden virtausta parantavaa vesikasvillisuuden niittoa. Rahallinen panostus hankkeisiin on arviolta (2015-2017) noin 140 000 €. Hankkeille on saatu myös julkisuutta paikallisessa mediassa.

Toimenpiteet tähtäävät alueella toimivien vesialueiden omistajien ympäristötietouden lisäämiseen sekä kalavesien vedenlaadun parantamiseen. Tulevaisuuden haasteiksi on asetettu ravintoverkkokunnostuksessa poistuvan kalamassan hyötykäytön tehostaminen. Toimenpiteet ovat yksi tervetullut lisä tukemaan Läntisen Pien-Saimaan vedenlaadun parantamista.

Mikko Lösönen, Läntisen Pien-Saimaan kalastusalue

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Meritaimenten poikasten istutus

Merenkurkku, Mustasaari

100 suomalaista vesistötekoa, Meritaimenen poikasten istutus
© Kuva: Merenkurkun meritaimen ry

Kunnostustoiminnan tarkoituksena on tukea meritaimenkantaa sekä kehittää kestävää vapaa-ajankalastusta. Merenkurkun alueella meritaimenkanta on täysin riippuvainen vaelluspoikasten vuosittaisista istutuksista, mihin yhdistyksen toiminta tähtää.  Vuosittain poikasia istutetaan n. 3000kpl. Pidemmän aikavälin tavoitteena on selvittää lähialueen pienvesistöjen soveltuminen oman taimenkannan luomiseen.

Talkootoimintaa tehdään innokkaasti kutupurojen kunnostuksin, mädinhaudontaan, kotiutusistutuksiin, tutkimusavustamiseen että muuhun tiedon jakamiseen liittyvään toimintaan. Toimintaa ovat myös kilpailut, tietoiskut ja osallistuminen erilaisiin tapahtumiin. Yleistavoitteena on vapaa-ajankalastuksen, urheilukalastuksen sekä kalastusmatkailun edistäminen. Toimintaan on tavoitteena saada lisää nuoria mukaan.

Lisätietoa:
Merenkurkun taimen ry

Merenkurkun meritaimen ry

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Miniroskis

100 suomalaista vesistötekoa, miniroskis
© Kuva: Jari Peltoranta

Suomalaisten kalojen sisältä löytyy maailman yleisintä ja myrkyllistä roskaa, tupakantumppeja, samoin myös lintujen. Tumppihan niin "kätevästi" sammuu veteen, seurauksista piittaamatta.  Jokainen tupakoiva ja myös purkkaa pureva  voi ottaa käyttöönsä  ilmaisen Roskaliikkeen innovaation, miniroskiksen.

Miniroskis tuunataan ilmatiiviistä kierrätyspurkista,kaunistetaan omaa/ vastaanottajan silmää viehättäväksi  ja kestää käytössä vuosikausia. Mini kulkee kätevästi  taskussa mukana ja tumppi sammuu palavana purkkiin, jonka sisältö tyhjennettään sekaroskiin. "Fiksu keksintö!" on ehdottomasti yleisin käyttäjäpalaute. 

Lisätietoa:
Roska päivässä -liike

Tuula-Maria Ahonen, Roska päivässä -liike

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Mäyhäjärven kaunis luonto

Varainhankinta lokakuussa 2016

Mäyhäjärven suojeluyhdistys keräsi varoja järven kunnostustoimenpiteisiin tekemällä "Mäyhäjärven luontokirja"-vihkosen, jossa oli suojeluyhdistyksen jäsenen ottamia upeita kuvia Mäyhäjärven luonnosta, maisemista ja eläimistä. Tavoitteena on, että ihmiset havahtuvat huomaamaan, kuinka upea järvi ja luonto sen ympärillä on, ja haluavat suojella sitä.

Mäyhäjärven kaunis luonto - vihko (pdf 4442 Kt)
Jos haluat tukea Mäyhäjärven suojeluyhdistyksen toimintaa ostamalla vihkosen, ota yhteyttä osoitteeseen sari.lintunen(at)gmail.com.

Sari Lintunen, Mäyhäjärven suojeluyhdistys.

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Perhonjoen kalastusyhteisön toiminta

Vesistöjen kunnostaminen, Kokkola

100 suomalaista vesistötekoa, Perhonjoen kalastusyhteisön toiminta 2
© Kuva: Perhonjoen alaosan osakas-/kalastuskunta

Perhonjoen alaosan osakas/kalastuskunnat ovat tehneet pítkään työtä Perhonjoen kalakantojen elvyttämiseksi ja virkistyskalastusmahdollisuuksien parantamiseksi. Joessa lisääntyvät luontaisesti kymmenien vuosien jälkeen sekä vaellussiika että meritaimen.

Vuonna 2003 perustetun yhteislupa-alueen lupamyynti toteutettiin vuonna 2017 mobiilisovelluksella. Joen kalastussääntöjen tavoitteena on alkuperäisten kalakantojen luontaiseen lisääntymiseen perustuva
tuotanto ja kestävä kalastus. Kalastuksenvalvonta on järjestetty esimerkillisellä tavalla.
Kalastuskuntien oman kalankasvattamon ansiosta meritaimen- ja vaellussiikakannan poikaset voidaan kasvattaa Perhonjoen vedessä, jolloin ne leimautuvat ja sopeutuvat entistä paremmin kotivesistöönsä. 
Kutupaikkojen kartoituksia on tehty, meritaimenen ja vaellussiian poikastuotantoalueita kunnostettu sekä vaellusesteiden poistamista ja kalateiden rakentamista edistetty. Yhteistyö viranomaisten ja kaupungin kanssa on ollut pitkäjänteistä.

Lisätietoa:
Osallistuminen paras pohjalainen vesistöteko -kilpailuun (.pdf)
Video

Perhonjoen kalastusyhteisöt ry.

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Pitkäniitun kosteikko, Ojakkala, Vihti

Vesistön kunnostaminen, 11.5.2017

 100 suomalaista vesistötekoa, Pitkäniitun kosteikko, Ojakkala, Vihti 2
© Kuva: Ekaterina Ikonen

Poikkipuoliaisen, Tervalammen ja Huhmarjärven suojeluyhdistys Potehu sekä LUVY istuttivat Ojakkalan koulun 5-luokkalaisten sekä paikallisen metsästysseuran kanssa kasveja Pitkäniitun kosteikolla Vihdissä. Kosteikolle istutettiin puita, pensaita ja ruohovartisia kosteikkokasveja, joiden on tarkoitus tehostaa vesien puhdistumista, tarjota elinympäristöjä linnuille ja hyönteisille sekä kaunistaa maisemaa. Työ toteutettiin Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkosto -hankkeessa. Runsas 200 kasvia saatiin maahan tehokkaan tiimin voimin.

Ekaterina Ikonen, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
Pete Pihko, Potehu ry

 

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Porraslammen kunnostus

1994 alkaen, Kuortane

Porraslampi Seura ry:n hankeideana on ollut pitkäjänteinen, suunnitelmallinen ja kokonaisvaltainen, kaikki osa-alueet huomioiva mm. valuma-aluekunnostus, suunnitelmallinen vesikasvillisuuden poisto, koekalastuksiin perustuva hoitokalastus, happikadon uhatessa koneellinen hapetus, jatkuva tiedotus- ja valistus niin sähköisessä mediassa kuin perinteisellä ilmoitustaululla vesistönkunnostustoiminta yhteistyössä eri tahojen kanssa.Porraslampi Seura ry on toiminnallaan pyrkinyt edistämään lammen kesäasukkaiden ja rannanomistajien yhteisiä virkistystapaamisia.

Vedenpinnan nostohankkeen jälkeen Porraslampi Seura ry on laa-tinut tutkimustuloksiin (mm. kaksi kertaa suoritettuun koeverkkoka-lastukseen sekä vesikasvillisuuskartoitukseen perustuen) järvelle hoitosuunnitelman, jota on aktiivisesti toteutettu. Hoitosuunnitelma sisältää vesikasviillisuuden ja vähempiarvoisen kalaston poistoa sekä järven tilan seurantaa. Kalakuolemien torjuntaa varten seuralla on oma polttomoottorikäyttöinen hapetin.

Lisätietoa:
Osallistuminen paras pohjalainen vesistöteko -kilpailuun (.pdf)
Porraslammen tarina (.pdf)
Porraslampi.fi
Porraslampi Seura Ry (Facebook)

Porraslampi Seura Ry.

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Projektet Kalkestenar i Harrströms å / Harrströminjoen kalkitus

100 suomalaista vesistötekoa, Harrströminjoen kalkitus

Harrströms fiskargille har satt ut kalksten i Harrströms ås två forsar med 4-5 års mellanrum för att skydda faunan från surt vatten. Genom att placera ut kalkstenarna i forsarna har det sura vattnet neutraliserats då det strömmat över den basiska stenen. Eftersom kalkstenen förbrukas har man fyllt på med sten då den tagit slut. Man planerar att sätta ut mer sten följande sommar och då även i en tredje fors och även fiskeleden till Hinjärv sjö planeras. I Harrströms å lever både bäcköring och flodkräftor vilket inte vore möjligt om vattnet hade surhetstoppar liknande övriga österbottniska vattendrag som rinner genom alunjordar.

Harrströmin kalastajaseura on torjunut Harrsröminjoen happamuutta levittämällä kalkkikiveä kahteen koskeen 4 – 5 vuoden välein. Hankkeen tarkoituksena on suojella joessa esiintyviä purotaimenia ja jokirapua, joita alunamailta ajoittain huuhtoutuva happamuus uhkaa. Kalastajainseuran suunnitelmissa on myös Hinjärven luusuassa  sijaitsevan kalatien kunnostus.

Kenth Norrdahl, Harrströmin kalastajaseura

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Pro Puruvesi kirkastamassa Puruvettä

Puruvesi, Savonlinna - Kitee

100 suomalaista vesistötekoa, Pro Purujärvi kirkastamassa Puruvettä
© Kuva: Pro Puruvesi ry

Pro Puruvesi perustettiin vuonna 2010 herättämään niin paikalliset, alueelliset kuin valtakunnallisetkin tahot ymmärtämään vesiensuojelun tarpeellisuus myös puhtaudestaan tunnetulla Puruvedellä. Ennen yhdistyksen perustamista Puruveden vesiensuojelu oli lapsenkengissä. Tilanne on muuttunut aivan toiseksi. Pro Puruvedellä on nyt lähes 1400 jäsentä, Puruveden vesiensuojelutyö on tiiviisti esillä alueellisissa medioissa, kaikki sidosryhmät kahden maakunnan alueelta ovat vahvasti mukana yhteistyössä puhtaamman Puruveden puolesta, koko järven ja sen valuma-alueet kattava vesiensuojelun yleissuunnitelma on laadittu, konkreettisiin vesienkunnostustöihin on päästy käsiksi, ja Puruvesi on myös vahvasti mukana FRESHABIT LIFE IP -hankkeessa yhtenä Suomen kahdeksasta kohdealueesta. Pro Puruvesi osallistuu FRESHABIT LIFE IP Puruvesi -hankkeeseen hankekumppanina, puhtaasti vapaaehtoistyöhön tukeutuen. Kotisivuilla on toiminnastamme kattavasti lisätietoa.

Lisätietoa:
Pro Puruvesi ry

Reijo Jantunen, Pro Puruvesi ry

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Pro Tuusulanjärvi-hanke hankki rahoituksen Tuusulanjärvi-projektille

1997 lähtien

Tuusulanjärvi oli erittäin pahoin rehevöitynyt ja sinilevän riivaama. Pro Tuusulanjärvi teki kesän 1998 hartiavoimin töitä, että kalastuskunnat, päättäjät, kansalaiset ja elinkeinoelämä havahtuisivat Tuusulanjärven kunnostuksen tärkeyteen.

Järjestimme kymmeniä tapahtumia ja keräsimme tuhansia nimiä kunnostuksen puolesta. Syksyllä 1998 sitten valtio antoi järven kunnostukseen 2 miljoonaa markkaa sekä Tuusulan kunta ja Järvenpään kaupunki päättivät 18,2 miljoonan markan määrärahasta järven kunnostukseen. Nyt järveä on kunnostettu parikymmentä vuotta ja sen tila on parantunut huomattavasti. Ennen se oli ensimmäisten joukossa, joille sinilevää ilmaantui. Nyt sinilevää ei enää ole ollut useina vuosina lainkaan tai hyvin vähän. Järven kunnostustyö jatkuu ja Pro Tuusulanjärvi osallistuu siihen.

Leena Joensuu, Pro Tuusulanjärvi

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Pukalajärven kunnostus

100 suomalaista vesistötekoa, Pukalajärven kunnostus
Maisema Pukalajärveltä
© Kuva: Leena Hyttinen

Vesistöjen kunnostaminen, suunnitteilla kevät-syksy 2018

Pukalajärvi  on pieni järvi, joka kuuluu Vesijärven valuma-alueeseen.  Järven rannat ovat osin ojitettua suota, minkä seurauksena järveen on tullut paljon orgaanista ainesta sekä humusta.

Pro Pukalanjärvi ry on toiminut järven puolesta  jo 20 vuotta. Järveä on  hapetettu ja  hoitokalastusta on tehty.  Pukalajärvessä tehtiin ohranolkikunnostus vuonna 2006. Järveen laskettiin keväällä olkipaaleja, jotka myöhään syksyllä nostettiin ylös. Toimenpide näkyi veden kirkastumisena ja levien vähenemisenä.  Nyt  uusimme  tämän kunnostustoimenpiteen. Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus on lupautunut suorittamaan kunnostuksen.  Yhdistyksemme jäsenet ovat mukana  talkoopohjalla.

Ohranolkikunnostuksia on tehty Isossa-Britanniassa 1990-luvulta lähtien. Ohranoljen on havaittu ehkäisevän levien kasvua, vaikka mekanismia ei tarkasti tunneta. Aiheesta on kuitenkin tehty tutkimuksia Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Esimerkiksi Carole A. Lembi, Purdue University - Aquatic Plant Management (pdf)

Leena Hyttinen, Pro Pukalanjärvi ry

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Punkanjoen kunnostaminen

100 suomalaista vesistötekoa, Punkanjoen kunnostaminen
© Kuva: Juha Puustinen

2/2017 alkaen, Punkanjoki, Ryttylä, Hausjärven kunnassa

Punkanjoki laskee Hausjärven Ryttylän kylän läpi. Joen pohjaan ja rannoille on levinnyt isosorsimoa, haitallista vieraskasvia. Ryttylän kyläyhdistys ry on kartoittanut kyläläisten näkemyksiä Punkanjoen kunnostamisesta.

Yhteistyötahokseen kyläyhdistys on saanut Vanajavesikeskuksen, jonka vesistöasiantuntijat laativat hyväksytyn hankesuunnitelman Hämeen ELY-keskukselle. Suunnittelun ohjausryhmässä on jäsenet myös seuraavista tahoista: Hausjärven kunta, Hämeen ELY-keskus ja Punkanjoen perkausyhtiö. Tavoitteena on n. 2 kilometriltä poistaa isosorsimo. Hankeaika on 2/2017-1/2019.

Kyläyhdistyksen aloitteesta järjestetään Ryttylän koulussa ”Punkanjoen tarina” -aiheisten piirustusten teko. Koulu sijaitsee Punkanjoen rannassa. Marras-joulukuussa koululaisten työt ovat kyläkirjastossa ”Punkanjoen tarina” -näyttelyssä, jonka avajaisista suunnitellaan omaa mediatapahtumaa. Jo v. 2015 kyläyhdistys järjesti Punkanjoki kuvina -valokuvakilpailun, jotta joen tila tulisi kirjaimellisesti näkyviin.

Lisätietoa:
Ryttyla.net -> Punkanjoen kunnostaminen -osio, jossa lisätietoa hankkeen suunnittelusta sekä Punkanjoki kuvina -valokuvauskilpailun kuvat ja kilpailun säännöt.

Eeva-Liisa Niinioja, Ryttylän kyläyhdistys ry

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Pyhäjärvi, Satiaissaaren ympäristö, Pirkkala

Vesistön kunnostaminen, Tammikuu 2016

100 suomalaista vesistötekoa, Pyhäjärvi, Satiaissaaren ympäristö, Pirkkala
Kunnostustöiden viimeistelyn aikana
© Kuva: Vesa Vanninen
100 suomalaista vesistötekoa, Pyhäjärvi, Satiaissaaren ympäristö, Pirkkala 2
Tilannekuva kunnostuksen jälkeen
© Kuva: Vesa Vanninen

Satiaissaari on Pirkkalan Pyhäjärvessä sijaitseva pieni saari. Saaren omistaja Jorma Miettinen poisti omalla kustannuksellaan saaren ympäristöön levinneen laajan isosorsimokasvuston ja syvensi vesialuetta saaren ympäristössä noin 1 metrin syvyyteen. Toimenpide tehtiin ruoppaamalla kaivinkoneella jään päältä talvella 2016. Ruopattava massamäärä oli kaikkiaan 1600 m3 ja se sijoitettiin läheiselle pellolle. Toimenpiteellä oli vesilain mukainen lupa.

Isosorsimokasvuston poisto tehtiin perusteellisesti ja siististi, eikä kasvustoa ole ainakaan vielä levinnyt takaisin ruopatulle alueelle Toimenpiteellä parannettiin vedenvaihtuvuutta sekä linnuston ja kalojen elinoloja alueella. Samalla parannettiin alueen virkistyskäyttöarvoa ja vähennettiin haitallisen vieraslajin leviämisen mahdollisuutta esim. läheiseen linnustollisesti arvokkaaseen Sikojokeen.

Vesa Vanninen, Pirkkalan kunta

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Pälkäneen Pitkäjärven kunnostustoimet

Vesistön kunnostaminen, 12.7 - 25.8.2017

Pitkäjärven rehevöityminen on saatu pysäytetyksi ja siten järven virkistyskäyttömahdollisuuksia parannetuksi vuonna 2012 perustetun kunnostusyhdistyksen jäsenistön säännöllisellä talkootyöllä sekä yhdistyksen hankkiman rahoitustuen avulla. Näkyvimpänä toimintamuotona  vuotuiset, tehokkaaksi kehitetyt vesikasvillisuuden poistotoimet sekä valistustoiminta (internet-sivut, jäsenkirjeet, yhdistysjulkaisu). Kunnostustoimien priorisoimiseksi laadittiin Pitkäjärven kunnostustarveselvitys HAMK:n opinnäytetyönä.
Kunnostusyhdistys on luonut seudulle myös aivan uudenlaista yhteisöllisyyttä ja lisännyt siten jäsenten keskeistä sosiaalista kanssakäymistä, minkä ansiosta ranta-asukkaiden hyvinvoinnille on luotu suotuisat kehittymismahdollisuudet.

Yhteistyössä paikallisen kyläyhdistyksen, Vuolijoen VPK:n kanssa järjestetään Suomi 100v-teemalla perinteiset wanhan ajan iltamat, jossa monipuolisen ohjelman kohokohtana on Pitkäjärven seudun historiaa ja nykypäivää esittelevä videokooste.

Lisätietoa:
Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys - Ajankohtaista

Veikko Hoppula, Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Suomen luonnonsuojeluliiton vesistöopas

100 suomalaista vesistötekoa, SLL:n vesistöopas
 

Vesistöopas on Suomen luonnonsuojeluliiton julkaisema kirja vesiluonnon tarkkailuun ja suojeluun.

Vesistöopas on sukellus suomalaisiin vesistöihin. Opas tutustuttaa sinut veden eliöihin pikkuruisista levistä rantakivellä makoilevaan saimaannorppaan. Kirjan avulla opit tulkitsemaan vedenlaatua kuvaavia mittareita sekä tekemään itse yksinkertaisia mittauksia. Kirja auttaa ymmärtämään, kuinka ihmisen toiminta vaikuttaa vesistöihin ja miten lähivesistön tilaan voi vaikuttaa. Yleistajuinen Vesistöopas antaa tukea oman lähijärvensä tai -jokensa puolesta toimiville. Opas soveltuu etenkin ranta-asukkaiden, maanomistajien, kalaveden osakaskuntien ja järviyhdistysten käyttöön.

Vesistöopas on osa Freshabit LIFE IP –hanketta. Opasta levitetään jatkossa vapaasti kaikkien saataville sähköisesti Suomen luonnonsuojeluliiton internet-sivuilla.

Teksti Helena Haakana, Graafinen suunnittelu Marika Eerola, Piirrokset Tupu Vuorinen

Helena Haakana, Suomen luonnonsuojeluliitto ry

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Sylvöjärven kosteikko

Vesistöjen kunnostaminen, syystalvi 2017,

100 suomalaista vesistötekoa, Sylvöjärven kosteikko

Lahden Sylvöjärven ulkoista ravinnekuormitusta pyritään vähentämään Sammalsillansuon kosteikon avulla. Kosteikon rakennustyöt on suurelta osin tehty vuonna 2015, mutta kosteikon viimeistelyvaihe tehdään tämän vuoden loppupuolella sääolosuhteiden salliessa.
Sammalsillansuon kosteikon pinta-ala tulee olemaan yli 2 hehtaaria ja se puhdistaa Sylvöjärven lähivaluma-alueen suurimpien ojien vesiä.

Lisätietoa:
Tiedote kosteikkohankkeen ensimmäisestä vaiheesta.

Matti Kotakorpi, Lahden kaupunki

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Söderfjärdenin maatalousmaiden Säätösalaojitushanke

Vesistöjen kunnostaminen, happamien sulfaattimaiden kuivatusvesien haittojen pienentäminen, 1990 alkaen

100 suomalaista vesistötekoa, Söderfjärdenin maatalousmaiden säätösalaojitushanke 2
© Kuva: Rainer Rosendahl

Pohjanmaan rannikon jokivesien tilan kannalta suurimpia haasteita ovat happamien sulfaattimaiden eli alunamaiden kuivatuksesta johtuvat huuhtoutumat, jotka tietyissä hydrologisissa olosuhteissa kuormittavat jokia ja rannikkovesiä. Säätösalaojituksen ja altakastelun avulla viljelymaiden pohjaveden pinta saadaan pysymään mahdollisimman korkealla ja haitalliset huuhtoutumat mahdollisimman pieninä.

Vaasan eteläpuolella sijaitsevan Söderfjärdenin lakeuden sekä Laihianjoen ja Sulvanjoen valuma-alueiden viljelijät ovat ProAgria ÖSL:n johdolla ja erityisympäristötuen turvin toteuttaneet omaehtoisesti laajan yhteishankkeen, jonka ansiosta 4 200 ha alunamaiden peltoja on säätösalaojitettu. Hankkeen tavoitteena on vähentää viljelyalueilta tulevaa happamuutta ja sen aiheuttamaa metallikuormitusta sekä typpi- ja fosforikuormitusta, kehittää mm viljelijöiden, viranomaisten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä sekä edistää seurantaa ja tiedotusta.

Lisätietoa:
Projektet Kontrollerad dränering för Söderfjärdens jordbruksmarker. (.pdf)
Söderfjärden (sundom.fi)

Rainer Rosendahl, ÖSL

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Tervasen kunnostushanke

Vesistöjen kunnostaminen, 1996 alkaen, Lestijärvi

100 suomalaista vesistötekoa, Tervasen kunnostushanke 2
© Kuva: Esko Torvikoski

Tervasen kunnostus on pitkäaikainen hanke Kinnulan-Lestijärven pohjavesiharjun ja Mustikankylän kyljessä Lestijärven kunnassa. Tervasenjärvi (40 ha) kuivattiin 1800-luvun lopulla heinämaaksi ja tämän käytön loputtua se soistui nevaksi. Järven kunnostus alkoi pienellä vedennostolla 1997—1998, mikä aikaansaatiin laskupuroa patoamalla. Vuosi noston jälkeen järven pohjaan jäänyt pintaturve nousi kuitenkin lautoiksi laajoilla pinta-aloilla ja kunnostukseen tarvittiin näin järeämpiä menetelmiä. Jatkokunnostukselle hankittiin asiantuntijan laatima suunnitelma ja tälle ympäristölupa. Kunnostusta on jatkettu suunnitelmaa noudattaen vuodesta 2006 lähtien veden lisänostolla, tarvittavien penkereiden teolla, ranta-alueiden kunnostuksella ja kelluvien turvelauttojen poistolla.

Kunnostustyö on edennyt loppusuoralle ja saadut tulokset ovat rohkaisevia. Pääosa järven pinta-alasta on jo avovettä.Järvellä on jo kunnostuksen nykyvaiheessa suuri  merkitys kylälle ja lähiympäristölle.

Lisätietoa:
Tervasen kunnostus III hankkeen loppuraportti

Esko Torvikoski, Osuuskunta Yli-Lestin Tervanen ry.

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Vantaanjoen vesistöalueen toimenpideohjelma 2017-2027

100 suomalaista vesistötekoa, Vantaanjoen toimenpideohjelma 1

Tavoitteitamme ovat

  • Elinvoimainen taimenkanta ylpeyden aihe
  • Vihreät pellot, kirkkaampi joki
  • Jätevesien käsittely kunnossa, ravinteet takaisin peltoon
  • Maankäytössä varauduttu tulviin
  • Viherkatot ja sadepuutarhat - hulevedet hallussa
  • Pohjavesi juotavan hyvää
  • On line -vedenlaatutietoa kansalaisille
  • Lähiluonnosta hyvinvointia lapsesta vaariin
  • Roskattomat rannat Riihimäeltä Helsinkiin
  • Sinilevälautat ja jättipalsamikasvustot muisto vain

Vantaanjoen vesistöalueen ekologisen tilan parantamiseksi, virkistyskäytön edistämiseksi ja vaelluskalojen lisääntymisedellytysten turvaamiseksi tarvitaan tehotoimenpiteitä. 
Toimenpideohjelman tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sen ydinviestin levittämistä kuntien päättäjille, viranomaisille ja asukkaille, sitouttamista ja yhteistyötä sekä aktiivisuuteen kannustamista. Toteutus alkaa yhdistyksen Viesti perille -kampanjalla.

Lisätietoa:
Vantaanjoen toimenpideohjelma  (Pdf)
Vantaanjoki.fi

Kirsti Lahti, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Vantaanjoen vesistön elvyttäminen

Vesistöjen kunnostus, 1990 alkaen

100 suomalaista vesistötekoa, Vantaanjoen vesistön elvyttäminen, 100 suomalaista vesistötekoa, Vantaanjoen vesistön elvyttäminen
© Kuva: Kari Stenholm

Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry (Virho) on yli 20 vuotta kunnostanut suunnitelmallisesti Vantaanjoen vesistöä sen kunnostuskelpoisilla alueilla ja samaan aikaan laajalla suojelu-, tarkkailu- ja tiedotustyöllä suojellut jo kunnostettuja alueita ja laajentanut kunnostuskelpoisen alueen kokoa. Virho on selvitellyt 1990-luvulta saakka Vantaanjoen kuntien jätevesipäästöjä, joista kunnat ja viranomaiset eivät tuolloin tietoja antaneet.

Virhossa kuitenkin nähtiin, että niitä oli valtavasti ja ne aiheuttivat kala- ja pohjaeläimistökuolemia ja muita ongelmia. Virho kaivoi jätevesipäästötietoja esiin, julkaisi niitä ja julkaisee edelleen, jonka johdosta kuntien vesilaitokset ovat parantaneet jätevesiverkkojen ja puhdistamoiden toimintaa ja jätevesipäästöt ovat vähentyneet. Virho on määritellyt muutkin Vantaanjoen isot ongelmat ja saanut niitä vähennettyä. Virhon työ on ollut merkittävässä asemassa, kun Vantaanjoen vesistö on elvytetty jätevesiviemäristä Suomenlahden parhaaksi taimenvesistöksi.

Lisätietoa:
Vantaanjoen vesistön yleiskuvaus. (Virtavesi.com)
Vantaanjokitietoa (nykyisillä kotisivuilla) (Virtavesi.com)
Vantaanjokitietoa (vanhoilla kotisivuilla) (Virtavesi.com)

Kari Stenholm, Hyvinkää

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Vapaaehtoistoiminta suuren öljyonnettomuuden torjunnassa Natura-vesistössä

26.1.-31.3.1

100 suomalaista vesistötekoa, Vapaaehtoistoiminta suuren öljyonnettomuuden torjunnassa Natura-vesistössä kuva
© Kuva: Hannes Aaltonen

26.1.17 öljysäiliörekka ajoi ulos tieltä Perniöntiellä lähellä Raaseporin rajaa. 7000 litraa kevyttä polttoöljyä valui maastoon ja Kiskonjokeen. Muiden samanaikaisesti sattuneiden suuronnettomuuksien takia vapaapalokunnan osuus oli ratkaiseva torjuntatyön onnistumisessa. VPK löysi suurimman öljytaskun Kiskonjoen mutkasta, josta sen poistaminen hallitusti oli näin mahdollista.

VPK käytti hyisessä vedessä omia pintapelastajavoimiaan ja mm. sahasi vedessä seisten 60 m pitkän railon moottorisahoilla jääkanteen jolloin öljy ohjautui torjuntapuomille. Työ oli raskasta ja kekseliäisyyttä oli käytettävä. Operatiivinen vastuu oli VPKlla n kahden kuukauden ajan. Kiskonjoki on luonnonarvoiltaan merkittävä jokivesistö, jonka tilan säilyminen ei olei onnistunut ilman ripeää ja toimivaa vapaaehtoistyötä.

Kuvia:
2.2.2017 Moottorisahalla avattua uomaa (Pdf)
2.2.2017 Torjuntatyöt kuvia (Pdf)
Liitteet: Hannes Aaltonen, VPK

Pirkko Paranko, Salon kaupunki

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Vapaaehtoisuuteen perustuva tiedon kerääminen

1970-2017

Tietoon perustuva vesistöjen ja kalakantojen hoitotoimet luovat pohjan pitkäjänteiselle ja määrätietoiselle toiminnalle, jotka tuottavat mitattavia tuloksi. Vapaaehtoisuuteen perustuvalla kirjanpitokalastusseurantamenetelmällä on seurattu laaja-aleisesti kalakantojenmme rakennetta sekä tärkeimpien saalislajien kantojen kehitytä. Oikein organisoituna ja ohjeistettuna menetelmä tuottaa hyödyllistä ja vertailukelpoista tietoa kalakannoista. Esitämme, että tämä perinteinen kalakantojen seurantamenetelmä sekä itse kirjanpitokalastajat saisivat huomionossotuksen ja heidän tekemää työtä arvostetaan. Katso liitedokumentti.

Lisätietoa:
Kirjanpitokalastajien työn ja merkityksen huomioiminen (pdf)

Heikki Holsti, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry.

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Veckjärven vesitempaus

 
100 suomalaista vesistötekoa, Veckjärven vesitempaus
© Kuva: Emma-Sofia Soini

27.6.2017

Soudun nuorten suurleirillä Porvoon Veckjärvellä leiriläiset tutustuivat vesistöjen tilaan ja saivat lisää tietoa vesiensuojelusta. Suurleiriläiset, 10-18-vuotiaat nuoret urheilijat, osallistuivat vedenlaadun tarkkailuun tekemällä näkösyvyyden mittauksia kolmessa eri kohtaa Veckjärveä.

Nuoret soutajat tekivät havaintoja kiikkeristä olympialuokkien kilpaveneistä käsin harjoituksen aikana. Mukana oli valmentajavene, jossa havainnot kirjattiin ylös.

Osa mittauksista onnistui hyvin; osa aallokosta ja tuulesta johtuen ei onnistunut. Joka tapauksessa tempaus onnistui ja nuoret urheilijat saivat tietoa vesien tilasta ja pääsivät itse kokeilemaan veden laadun tarkkailua. Mukana tempauksessa oli Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys.

Marjaana Risku, Suomen Melonta- ja Soutuliitto

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Vesijärven Lahdenpohja

Vesistöjen kunnostaminen, Hollola

100 suomalaista vesistötekoa, Vesijärven Lahdenpohja
© Kuva: Risto Kauhala

Vesijärven Lahdenpohjan työ aloitettiin 2002 ja tavoitteena oli lähes maatuneen ranta-alueen kunnostus luonnon ja virkistyskäytön olosuhteiden parantamiseksi. 1970-luvun lopussa suoritetut metsäojitukset olivat suurin syy rannan maatumiselle.

100 suomalaista vesistötekoa, Vesijärven Lahdenpohja 2
© Kuva: Risto Kauhala

Hankkeen rahalliset kustannukset yhteensä olivat n. 310.000,00 euroa. Talkootunteja on kertynyt n. 16.000 tuntia, joiden arvo n. 400.000,00 e. Rakennettiin kosteikkoja / laskeutusaltaita 16 kpl, putkitettiin pelto-ojia n. 1,2 km, kunnostettiin Vesijärven rantaa n. 1 km matkalla n. 50-100 m syvyydeltä poistamalla aiemmin syntyneet metsittyneet maapenkat ja avaamalla rannansuuntaiset väylät koko matkalle vedenkierron parantamiseksi. Samalla ne toimivat myös kalojen kutupaikkana ja ovat hyväksi linnustolle. Rakennettiin lintutorni lintuharrastejien käyttöön. Suoritettiin kalataloudellinen kunnostus. Uudistettiin alueen jätevesijärjestelmiä ym. Media on uutisoinut hankkeesta kiitettävästi koko hankkeen ajan. Tavoitteet saavutettiin täysimääräisesti ja jopa ylitettiin.

Lisätietoa:
Vesku.net

Risto Kauhala, Vesijärven ystävät ry

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Vetelin Räyringin osakaskunnan kunnostushankkeet

Vesistön kunnostaminen, 2013-2018. Räyringinjärvi, Perhonjoki sekä Porasenjoki (Veteli)

100 suomalaista vesistötekoa, Vetelin Räyringin osakaskunnan kunnostushankkeet

Osakaskuntamme on tehnyt viimevuosina useita vesistön kunnostushankkeita.

Vuonna 2013 osana Vyyhti-hanketta kunnostettiin Poresejokeen laskevan puron kutupaikkoja yhteistyönä Vetelin lukion biologianryhmän kanssa.  Vuonna 2014 osana samaa hanketta kunnostettiin Forsbackankoskella 3 purouomaan kutupaikoiksi. Samalla Kirssinkoskella raivattiin jokivarsien puskikoita parantaen virkistyskalastuksen olosuhteita koskella. Työ tehtiin yhdessä lukion biologianryhmän sekä kansainvälisen vapaaehtoistyöryhmä kanssa.

Samana vuonna 2014 alkoivat myös rehevöitymisestä ja happokadosta kärsivän Räyringinjärven kunnostustyöt. Kunnostustöihin oat kuuluneet vedenpinnan laskeminen sekä rantojen kunnostus, yhteisalueiden venevalkamien/laskupaikkojen kunnostus sekä järven syvänteen poistoputken rakentaminen ja hapettoman veden poisto.  Myös vesikasvustoa on niitetty kesästä 2014 kesästä alkaen aktiivisesti.

Vesistöteot ovat perustuneet kyläläisten aktiiviseen talkootyöhön.

Risto Salmela, Vetelin Räyringin osakaskunta

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Vieraslajien metsästäminen luonnosta

Merikarvia

Tänä kesänä (2017) Merikarvian pohjoisosan merenlahdella nimeltään Lankoslahti ihmettelimme, kun monet vesilinnut hylkäsivät pesänsä.

Havaittuamme syyn, pyysimme paikallista metsästäjää lainaamaan meille minkkien pyydystykseen tarvittavan laatikon. Olemme onnistuneet lyhyessä ajassa ottamaan kiinni vapaaksi päästettyjä minkkejä. Toivomme operaatiomme olevan menestyksekkään, kunnes kaikki luontoon kuulumattomat haitalliset vieraslajit on saatu tältä alueelta pois.

Odotamme innolla seuraavaa kesää, jolloin toivomme rantamme läheisyydessä vuodesta toiseen pesivien 5 silkkiuikkupariskunnan nauttivan runsaasta perhelisäyksestä. Kaikkea hyvää Suomen vesistöille ja niissä eläville!

Faleniukset, Merikarvia

 

verkosto_viiva_kampanjasivulle

Menneitä tapahtumia vesien hyväksi

 

 

100 suomalaista vesistötekoa, Saidan tulet
© Kuva: Suvi Mäkelä

SAIDAN TULET - koko perheen eräilta

7.10.2017 klo 17.00-20.00  Mommilanjärven Soutelustadionilla, Hausjärven Haminankylässä

Saidan tulet tapahtuma on koko perheen luontotapahtuma. Se on suunnattu lapsiperheille ja se on myös luontoliikuntatapahtumaketjun Hehkua Liikunnasta ry:n päätöstilaisuus. Tapahtuma järjestetään veden äärellä iltapimeässä rakovalkean ja nuotiotulien loisteessa. Ohjelmassa on mm. lapsille taskulamppuretki Mommilanjärven rantapoluilla, luontopolku sekä itse askarreltujen pärelaivojen teko. Pärelaivojen pohjaan lapset kirjoittavat joko itse tai avustuksella lupauksensa / toiveensa mitä toivovat omasta lähivedestä tai mitä aikovat tehdä sen hyväksi. Laivoihin askarrellaan paperista purje, asetetaan tuikku ja päästetään vesille. Pimeällä järvellä valaistut pikku purjeveneet luovat hienon näkymän. Illan lopuksi purjeveneet kerätään pois ja pohjassa olevat toiveet/teot kirjataan ylös.

Tapahtumalla tavoitellaan jännittävien omien kokemusten kautta saada lapsille iloa ja ymmärrystä puhtaiden ja hyvien vesien tärkeydestä. Osallistujia on ollut n. 200/v. Lehdet ovat uutisoineet tapahtumaa hyvin.


Saidan tulet

Leo Hyytiäinen

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Itämeri kiittää - Östersjön tackar 2016-18

2016-2018

Itämeri kiittää-Östersjön tackar 2016-18 on 3-vuotinen hanke, jossa aktivoidaan itäuusmaalaisia yhteisöjä (seurat, järjestät, kerhot ym) suojelemaan lähivesiä ja aktivoimaan yhteistyötä keskenään.
Paikkakunnat: Sipoo-Porvoo-Loviisa. Suunnittelu ja talousvastuu: Porvoon Länt. Rotariklubi. Mukana 5 rotariklubia, parikymmentä yhteisöä, kolme kuntaa ja kunnallista laitosta.

Toteutetut: suomenkielisen meripartiolippukunnan perustamisen kannustaminen, merkittävät avustukset meripartiolaisille (taataan toiminnan jatkuminen: veneiden kunnostaminen ym), septitankin hankinta Kabböleen (Loviisa), Siisti Biitsi roskienkeräyskampanjat 2016-17, yht. osallistujia n. 300 henk, kajakkien vuokrauksen aloittaminen: 6 kpl kajakin lahjoitus yrittäjälle, ympäristöohjelmat kahdessa veneseurassa, vesien suojelu -seminaari, yhdet rapujuhlat, pianokonsertti, koulujen biologian kurssiin liitetty vesien suojeluoppitunnit ja keväällä kenttätyöt kolmessa koulussa yhdelle vuosiluokalle kerrallaan.

Hanke jatkuu edelleen vuosien 2017-18 ajan vastaavilla teoilla. Tänä vuonna panostetaan erityisesti koulutukseen kaikissa alueen yläasteen ja lukion kouluissa ja lisäksi tavoitteena löytää oikea tapa nuorisotoimien kanssa.

Lisätietoa:
Esitys hankkeesta (.pdf)
Itämeri kiittää (Facebook)

Itämeri kiittää - Östersjön tackar 2016-1

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Kaarnalaivapurjehdus

100 suomalaista vesistötekoa, Kaarnalaivapurjehdus
© Kuva: Emma-Sofia Soini

Ympäristökasvatuksellinen tempaus 24.5.- 31.8.2017

Kaarnalaivapurjehdus on Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen Taide ja Ympäristö-hankkeen tempaus puhtaiden suomalaisten vesistöjen puolesta! Mika Waltarin koulun oppilaat avasivat tapahtuman 24.5 Pornaisissa Mustijoen rannalla. Jokainen oppilas laski kaarnaveneensä matkaan ja lähettivät mukaan toiveensa suomalaisten vesistöjen hyvinvoinnista.

Haastamme kaikki suomalaiset laskemaan kaarnalaivan vesille oman vesistöjä koskevan toiveen kera! Ihmisten toivotaan postaavan tapahtuman sivuille kuvan tai videon kaarnalaivasta ja jakavan tapahtumaa eteenpäin! Haastamme myös koululuokat, työporukat, firmat ja harrastusryhmät! Facebook-sivuilla muistutetaan luonnonmukaisten materiaalien käytöstä kaarnalaivoissa.

Lisätietoa:
Kaarnalaivapurjehdus Facebookissa

Emma-Sofia Soini, Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Katumajärvi-päivä

26.8.2017 Hämeenlinna

100 suomalaista vesistötekoa, Katumajärvipäivä
© Kuva: Timo Soramäki

Katumajärven suojeluyhdistys ry järjesti koko perheen vesistöaiheisen Katumajärvipäivän Idänpään uimarannalla Hämeenlinnassa lauantaina 26.8.2017. Tapahtumassa juhlistettiin suojeluyhdistyksen 25-vuotista taivalta, jaettiin vesistötietoa ja esiteltiin yhdistyksen toimintaa. Ohjelmassa oli myös mm. europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen avaussanat, vesiaiheisia kilpailuja, simpukkakoulu, rapunäyttely, särkibaari ja kahvio sekä sup-lautailua. Perheen pienimpiä ilahdutti Vanajavesikeskuksen maskotti, Onni-Monni.

Lisäksi kävijöillä oli mahdollisuus tutustua järven uuteen lintutorniin sekä Kivigalleriaan ja perhosnäyttelyyn. 
Maksuttoman tapahtuman yhteistyökumppaneita olivat Vanajavesikeskus, HAMK, Hämeenlinnan kaupunki, Etelä-Suomen luonnonsuojelupiiri ry, Hämeen kalatalouskeskus ja Stone Gallery Lunnikivi.
Paikallislehdet ja YLE Häme julkaisivat tapahtumasta etukäteistietoa ja lisäksi tapahtumasta sekä suojeluyhdistyksen taipaleesta julkaistaan artikkeli Hämeen Sanomien teemaliitteessä.

Lisätietoa:
Tapahtuma Facebookissa

Eeva Järveläinen, Katumajärven suojeluyhdistys

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Teuronjokimelonta

12.8.2017, Hämeenkoski (Hollola) - Kärkölä

100 suomalaista vesistötekoa, Teuvonjokimelonta
Turvallisuusopastusta ennen lähtöä. © Kuva: Tauno Tonteri

17. Teuronjokimelonta järjestettiin tänä vuonna 12.8. ja se houkutteli paikalle 88 innokasta melojaa aloittelijoista kokeneisiin harrastajiin.  Yhdistyksen vapaaehtoiset huolehtivat, että tapahtuma sujui jouhevasti ja koskien lasku turvallisesti myös ensikertalaisilta. Hienosti onnistuneen tapahtuman jälkeen herkuteltiin kalakeitolla Myllykylän laavulla ennen paluumatkaa. Melontaan osallistuneet lapset kehuivat melontareitin koskineen olleen hauskempi kuin huvipuistolaite Tukkijoki. Tapahtuma sijoittui erinomaisena melontareittinä tunnetun Teuronjoen yläjuoksulle ja kulki 17 kilometrin matkan kauniissa hämäläismaisemissa Hämeenkosken ja Kärkölän alueella. 
Teuronjoki on säilynyt erittäin hyväkuntoisena, sillä yhdistyksen aktiivi Leo Marttila ja vapaaehtoiset ovat useina vuosina raivanneet jokea koko 40 kilometrin matkalta. Raivaustöissä joesta poistetaan kaatuneita puita ja muuta roskaa, mutta huolehditaan samalla, että, että joen pohjaan jää reilusti piilopaikkoja kaloille.

Leo Marttila, Teuronjoen Latu ry.

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Höytiäisen poikkiuinti puhtaiden vesien puolesta

31.7.-4.8.2017 Polvijärvi, Kontiolahti

100 suomalaista vesistötekoa, Höytiäisen poikkiuinti
© Kuva: Kirsi Karhio

Puhtaus kuuluu kauas. Tulevaisuuden tavoitteena on Höytiäisestä puhtaan veden allas, joka tarjoaa elämyksiä luonnosta ja ruoasta. Poikkiuinti nostaa tempauksena esiin puhtaan veden ja ympäristön merkityksen ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille.  Senkin, että yhteisöt voivat omalla panoksellaan vaikuttaa ympäristönsä tilaan ja alueensa elinvoimaisuuteen.

Tempaus luo yhteyden puhtaan ympäristön, paikallisen vastuullisen tuotannon ja pääkaupunkiseudun huippuravintolan välille, kun Olon ravintoloitsija Petri Lukkarinen ui Höytiäisen pohjoisesta etelään, reilut 50km. 

Viisipäiväinen uintitempaus oheistapahtumineen (järvenlaskun tarinoita; Höytiäisestä elinvoimaa -seminaari; kalapäivä; kirkkoveneillä kalasaunoille; veteen liittyvien toimijoiden esittäytyminen) tiivistää paikallista yhteistyötä, vahvistaa identiteettiä ja luo uusia mahdollisuuksia. Höytiäinen saa näkyvyyttä, sen tunnettuus paranee.

Höytiäisen poikkiuinti puhtaiden vesien puolesta on myös huomionosoitus Suomen vesistöille.

Lisätietoa:
Poikkiuintikartta
Tapahtuma Facebookissa

Kirsi Karhio, Pro Höytiäinen ry

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Laukanlahden Kaislakarkelot 2017

29.-30.7.2017 Laukanlahti, Perniö, Salo

100 suomalaista vesistötekoa, Kaislakarkelot 2017
Niittolautta parkissa odottaa talkoolaisia! © Kuva: Helen Oksanen

Laukanlahden vuosittainen vesikasvillisuuden niitto- ja korjuutalkoot kaikista vesitöteoista kiinnostuneille henkilöille.
Tilaisuus on kaksipäiväinen ja osallistua voi koko ajan tai osittain klo 10-16 välisenä aikana.
Tavoitteena Laukanlahden merelle johtavan väylän aukipito sekä lahden avovesialueen raivaus niin, että muuttolintujen on siihen helppo laskeutua. Lisäksi tavoitteena yhteisöllistä vesistönsuojelutoimintaa alueen asukkaille.

Lisätietoa:
Kaislakarkelot (laukanlahti.net)

Kirsi Oksanen, Laukanlahden suojeluyhdistys

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Mommilanjärven soutelu ja Mettäkulman lenkki

15.7.2017 Hausjärvi

100 suomalaista vesistötekoa, Mommilanjärven soutelu
© Kuva: Ilkka Hemmilä

Tapahtuma on järjestetty ensimmäisen kerran v. 1988 ja vuodesta 91 lähtien vuosittain. Tarkoituksena on yhdistää hauskanpito ja vesistöasioista ymmärryksen lisäämistä samassa kansanjuhlassa. Osallistujaennätys on 1300 soutajaa. Mukana on ollut pääministeri, valtiovarainministeri, kansanedustajia jne.

Yhdistys Hausjärven kunnan kanssa ylläpitää tapahtuma-alueena toimivaa rantaa, jotta se pysyy hyvänä venesatamana ja uimarantana. Tulot jaetaan siten, että 1/3 käytetään vesistön kunnostustöihin, 1/3 järjestelyjen taustalla olevien yhdistyksien toiminnan tukemiseen ja 1/3 tapahtuman kehittämiseen. Yhdistys on jakanut jäsenyhdistyksilleen n. 50 000 € stipendejä, se on työllistänyt kymmeniä nuoria tarjoten monelle nuorelle ensimmäisen työpaikan. Siitä on tehty kolme ammattikorkeakoulutasoista päättötyötä. Yhteistyötä on tehty vuosien saatossa Vanajavesikeskuksen, Helsingin yliopiston, Hausjärven lukion, HAMK:n, Hyvinkään Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen ja lukuisien muiden tahojen kanssa.

Lisätietoja:
Mommilanjärven soutelu ry

Jukka Juhola, Mommilanjärven soutelu Ry

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Itämerikylä Kotkan meripäivillä

12.7.-16.7.2017, Kotka

Itämerikylä on koko perheen 'tapahtuma', jossa pohditaan toiminnallisin keinoin merten ja etenkin oman Itämeremme roskaantumista. Sisään mennään rehevöityneen leväviidakon läpi. Teltan ulkopuolella on herätteleviä kysymyksiä, jotka toivottavasti saavat kulkijan miettimään omaa vastuutaan Itämeren roskaantumisessa. Telttaan on koottu mm.  kylpyhuone, jossa voi miettiä mitä kaikkea itse päästää jätevesien mukana Suomenlahteen (vaikkapa mikromuovia) ja miten omilla valinnoilla voi pienentää kuormaa. Voi myös katsella millaisia isoja roskia rannoille ajautuu. Teltassa voit pelata Itämeripeliä, jolla mietitään miten omaa 'kuormaa' Itämereen voisi vähentää. Mukana on myös asiantuntija joka vastaa kiperiin Itämeren roskaantumiseen liittyviin kysymyksiin.

Lisätietoa edelleen jatkuvasta toiminnasta:
Itämerikylä 2019
#Itämerikylä #Balticseavillage

Sirpa Skippari, Kaakkois-Suomen ELY-keskus

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

100 km soutu Puumalasta Sulkavalle

3.-6.7.2017, Sulkava ja Puumala

Soutuneuvosklubi ry järjesti 3.-6.7. itsenäisyyden juhlavuoden tapahtumana 100 km:n soudun Puumalasta Sulkavalle. Soutu tapahtui valmisteilla olevalla Saimaan Geopark-alueella. Alueelle on tarkoitus saada Unescon Global Geoperk-status. Vesi on Saimaan tärkein maisemaelementti ja itse järvialtaan koko maiseman synnyn perusta.

Järjestämämme soudun tavoitteena oli esitellä Saimaan puhdasta vesistöä ja upeaa luontoa retkeillen soutamalla. Retkellä tutustuttiin useisiin geologisesti arvokkaisiin kohteisiin sekä moniin historiallisiin nähtävyyksiin, kuten Salpalinjan rakennelmiin ja Suvorovin kanaviin, joiden läpi soutu kulki.Matkan aikana nähtiin myös miten jokapäiväi-nen elämä Saimaan saaristossa toimii nykyaikana.
Souturetkellä testattiin myös miten reitti palveli matkailullisesti, huomioden majoitus-, ruokailu- ja rantautumisnäkökohdat. Reitin varrelle osui myös Saimaan norpan asuinalueita. Huomiota herätti myös vesistön puhtaus, saimmehan soudella ja uida juomakelpoisissa vesissä.

Reino Eerikäinen, Soutuneuvosklubi ry

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Renkajärven näkösyvyysottelu

2.7.2017 Vuohiniemi ja Rimmi

Renkajärvellä mitattiin näkösyvyyttä jo kymmenettä kesää. Tulokset on kerätty nettisivuillemme (renkajarvi.fi). Näkösyvyyden parantaminen on konkreettinen tavoitteemme. Vuonna 2020 tavoite on 3,5 m ja vuonna 2030 4 metriä elokuun keskiarvona.

Renkajärven näkösyvyysottelussa kokoonnuttiin molempiin päihin Renkajärveä opiskelemaan näkösyvyyden mittaamista. Vuohiniemessä osallistui 11 venekuntaa ja Rimmissä 8. Kaikkiaan osallistujia oli noin 40. Uusia mittareita jaettiin 3 kappaletta. Renkajärven webbisivuille renkajarvi.fi on perustettu lomake näkösyvyystietojen ilmoittamista varten.

Lisätietoja:
Renkajärven suojeluyhdistyksen blogi

Markku Kuivalahti, Renkajärven suojeluyhdistys ry

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Iijokisoutu

Heinäkuun ensimmäinen viikko, Taivalkoski-Pudasjärvi

100 suomalaista vesistötekoa, Iijokisoutu
Iijokisoutu Ervastin sillan alapuolella © Jari Veijola

Iijokisoudulla on 35. kerta tänä vuonna! Iijokisoutu alkoi vuonna 1983 "taistelusoutuna" Iijoen jatkorakentamissuunnitelmia vastaan. Sen tavoitteena oli saada Suomeen koskiensuojelulaki ja Iijoki siihen mukaan. Tämä toteutui vuonna 1987. Mutta vaikka laki saatiin, soutuväki tuli takaisin joelle, ja niin soutu jatkuu. Uudeksi tavoitteeksi tuli "Nousukala Iijokeen" ja vesistön kunnostaminen uiton jälkeen. Kymmenet sivujoet on kunnostettu ja vaelluskalojen palauttaminen etenee viimeistään voimayhtiön velvoitteiden uusimisen myötä. Joen puolustamisteema nousi taas 10 vuotta sitten Kollajasuunnitelman myötä, mutta jälleen Iijoki voitti! Soudussa lasketaan sata koskea ja nivaa 160 km:n matkalla viidessä päivässä, siinä yhdistyvät liikkuminen joella, yhteisöllisyys, kulttuurihistoria ja ympäristönsuojelu. Vuosittain mukana on noin 200 soutajaa ja melojaa ulkomaita myöten. Soudun ohjelmaa on puheista tansseihin hyvää ruokaa unohtamamatta. Se on koettava elämys!

Lisätietoa:
Iijokisoutu.net

Pirkko-Liisa Luhta, Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistys

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Porlan järviluontoseikkailu - Luontokokemuksia lapsiperheille

Vesistötempaus lauantaina 17.6.2017, Lohja

Porlan_järviluontoseikkailu
© Kuva: Harri Lyytikainen

Porlan järviluontoseikkailu on lapsiperheille suunnattu tapahtuma Lohjalla Porlan ranta-alueella. Tapahtuman tarjoaa lapsille mieleenpainuvia luontokokemuksia ja perheille yhteisiä elämyksiä luonnon keskellä. Tapahtuma on houkutellut yli 1000 vierailijaa joka vuosi, ja se järjestetään Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n sekä paikallisten yhdistysten, Lohjan kaupungin ja yritysten yhteistyönä.

Porlan järviluontoseikkailun luontorasteilla yleisö pääsee tutustumaan Suomen ainutlaatuiseen vesiluontoon. Luontoelämykset ovat tärkeässä roolissa luontosuhteen kehittymiselle. Toisinaan on hyvä lähteä ulos ja haavia pohjaeläimiä lammesta, pitää rapua kädessä ja tuijottaa akvaariossa uiskentelevaa ahventa silmiin. Porlan järviluontoseikkailu mahdollistaa nämä kokemukset sadoille lapsille. Lapset pääsevät myös käyttämään käsiään ja tekemään kaarnalaivat muistoksi järviseikkailupäivästä. Tänä vuonna tapahtuman teema on 100 ja 1 tarinaa – tapahtuma linkitetään Suomi 100 – juhlavuoteen.

Lisätietoa:
Porla.fi
Järvikeskus Porla (Facebook)

Ekaterina Ikonen, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Hiidenveden Lohigolf

2.6.2017, Vihti

Vihdin rotaryklubi järjestää jo toistamiseen Vihdissä Lohigolf-tapahtuman, jonka tuotto käytetään Hiidenveden kunnostushankkeeseen erityisesti järvialueen virkistyskäytön lisäämiseksi. Hiidenveden kunnostus 2016–2021 -hankkeen tavoitteena on kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentäminen sekä järven virkistyskäytön edistäminen.  Hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry.

Vihdin rotaryklubi ry

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Minisoutelut Mommilanjärvellä

1.6.2017

Hausjärven yläaste ja lukio viettivät päivän Mommilanjärven souteluissa. Soutelut ovat joka vuosi järjestettävä tapahtuma, jossa tavoitteena on pitää veden äärellä hauskaa erilaisten aktiviteettien avulla. Tänä vuonna soudeltiin veneillä ja kanooteilla ja kilpailtiin luokkien kesken kirkkoveneillä. Paikalla oli myös palokunta, jonka kanssa sai harjoitella tulipalon sammutusta. Tapahtumassa saattoi osallistua vesitutkimukseen, jossa pyydystettiin haavilla pieniä ötököitä vedestä ja lisäksi oli mahdollista kalastaa mato-ongilla.

Joonas Riihimäki, Hausjärven yläaste ja lukio

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Kulttuuri puhdistaa ympäristöä siivoustempaus

Vesistötempaus perjantai 5.5.2017, Helsinki

100 suomalaista vesistötekoa, Kulttuuri puhdistaa ympäristöä

"Kulttuuri puhdistaa ympäristöä" sai alkunsa Finlandia-talon henkilökunnan ajatuksesta kiinnittää huomiota Töölönlahden nykytilaan ja luonnon monimuotoisuuteen sekä lisätä yhteistyötä alueella toimivien tahojen kesken. Siivoustapahtuma järjestetään vuosittain keväällä luonnon herätessä. Tapahtumasta on tullut haluttu, kysytty ja odotettu yhteistyökumppaneiden kesken ja se toimii ikään kuin kevään avauksena kaikille talkoisiin osallistujille. 

Kantavana ajatuksena on tahto tehdä hyvää yhdessä, yhdistää voimavarat ja tehdä Töölönlahden puistosta viihtyisä kaikille siellä liikkujille kasvillisuutta ja alueen monimuotoisuutta kunnioittaen. Tänä vuonna järjestettävä Kulttuuri puhdistaa ympäristöä siivoustempaus on jo kuudes yhteinen siivoustempaus.

Lisätietoa:
Tapahtuman Facebook-sivut

Heidi Majaranta, Finlandia-talo Oy

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

KirkasJärvi -tapahtuma osana Littoistenjärven kunnostusta

Vesistötempaus 20.5.2017

19 sukelluskalastajaa teki väkevää duunia, hoitokalastaen eettisesti järveä poikkeusluvalla. Saalistettuja kaloja toimitettiin ELY-keskukseen tutkimuksiin. Tapahtuma ei saanut rahoitusta, mutta se ei olisi onnistunut ilman talkoolaisia ja yhteistyökumppaneita.

Tavoitteet:
- Luonnon eteen tehtävä työ
- Sukelluskalastuksen esittäminen positiivisessa sävyssä luonnon monimuotoisuuden hoidon apuna.
- Kunnostuksen tulosten todistaminen henkilökohtaisesti kokeneiden sukeltajien toimesta ja materiaalin julkisuuteen saattaminen.
- Keskustelun herättäminen vesistöihin liittyen

Lisätietoa:
Kutsu tapahtumaan (pdf)
Kirkasjärvi lopputiedote (pdf)

Littoistenjarvi.fi

Marko Ahde, Littoistenjärvi, Turku

 

100 suomalaista vesistötekoa väliviiva

 

Meremme tähden 2017 -tapahtuma ja Let's do it rantojensiivouskampanja

24.4.2017 ja viikko 17

100 suomalaista vesistötekoa, Meremme tähden 2
Meremme tähden tapahtuma 24.4 © Kuva: Tuomas Asikainen

Raumalla Satakunnan ammattikorkeakoululla Merimäellä järjestettiin 24.4.2017 Meremme tähden -tapahtuma teemalla pinnanalainen luonto. Lisäksi oheistapahtumina järjestettiin vloggauskisa lupauksista Itämerelle sekä Let's do it rantojen siivouskampanja. Siivouskampanjassa mm. kouluja ja eri yhdistyksiä haastettiin mukaan siivoamaan lähivesien rantoja sinne kuulumattomista roskista. Käytännössä siivoustalkoita saatiin pystyyn Rauman lisäksi Euran, Eurajoen ja Säkylän kuntien alueilla yhteensä 13kpl. Alueiden kunnat olivat mukana tukemassa kampanjaa tarjoamalla jätehuoltopalveluita talkooporukoille.

Tavoitteena oli jakaa tietoa Itämeren tilasta ja luonnosta sekä saada siivottua pois roskia vesistöjen rannoilta. Erityisesti 24.4. päätapahtumuman järjestelyt saivat kiitosta kävijöiltä. Tietoiskutyyppiset toistuvat esityskierrokset ja aiheisiin liittyvät toimintapisteet koettiin mielenkiintoisiksi. Satakunnan kansa ja Länsi-Suomi lehdet uutisoivat tapahtumasta lehdissään.

Lisätietoa:
Meremme tähden -ohjelma (pdf)

Uusimmat Meremme tähden tapahtumat:
Meremme tähden 2019 ja 2020 (Ympäristö nyt)

Meremme tähden @Facebook

Teemu Heikkinen, Satakunnan ammattikorkeakoulu

 

verkosto_viiva_kampanjasivulle

Julkaistu 19.12.2017 klo 13.21, päivitetty 3.7.2019 klo 8.58