Hyppää sisältöön

Vesien tila

Vesistökunnostusverkosto julkaisee ajankohtaisiin aiheisiin liittyviä kuukausilukuja.
Vesien tilaan liittyvät kuukauden luvut löydät tältä sivulta.

Aihe-ehdotuksia kuukauden luvuksi voit lähettää sivun alareunassa olevan "palaute sivun vastuuhenkilölle" -linkin kautta.

​​​​​Puroista vain 1-2 % arvioidaan olevan luonnontilaisia

Purot, lähteet ja muut pienvedet ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna hälyttävän huonossa tilassa. Vuonna 2019 julkaistu opas tukee vesien tilasta huolestuneita asukkaita, viranomaisia ja yhdistyksiä käytännön työssä ja taustan ymmärtämisessä. Suojelutyön suunnittelussa on hyvä tuntea pienvesiin liittyvä lainsäädäntö, käsitteet ja määritelmät. Oppaan ohjeet auttavat myös tunnistamaan erilaiset pienvedet maastossa.

Pienvesiä ovat purojen lisäksi lammet, norot, lähteet sekä maankohoamisen seurauksena syntyneet kluuvitjärvet ja fladat. Pienvedet kärsivät mm. ojituksista, hakkuista, vesirakentamisesta ja vesistöjen rehevöitymisestä. Uusia uhkia aiheuttavat ilmastonmuutos ja vieraslajit.

Kesällä 2018 erinomaisia uimavesiä oli Suomessa 84,7 prosenttia kaikista 301 Suomen EU:lle raportoimista uimavesistä.

Virallisten uimarantojen vedenlaatua tarkkaillaan joka kesä mm. ulosteperäisten bakteerien ja sinilevän osalta. Viime kesänä kaikista 301 Suomen EU:lle raportoimasta uimarannasta 255 eli 84,7 prosenttia oli laadultaan erinomaisia ja täyttivät EU:n uimavesille asettamat laatuvaatimukset. Hyvä tai välttävä uimavesi oli 27 rannalla. Huonolaatuiseksi uimavesi luokiteltiin vain yhdellä rannalla.

Tuloksia huononsivat ulosteperäisen E.coli –bakteerin löydökset tai sinilevähavainnot. Joka tapauksessa kansalaisia tiedotettiin ja vedenlaatua tarkkailtiin, kunnes analyysit olivat puhtaita, kuten tuleekin tehdä. Lisäksi joissain tapauksissa tehtiin tarkempia lisäselvityksiä laatuhaitan syyn selvittämiseksi. Tällaisia toimia olivat esimerkiksi kiinteistökohtaisen viemäröintitilanteen ja hulevesien laadun selvittäminen sekä ranta-alueella tehtyjen kunnostustöiden selvittäminen.

Kaikkien suurimpien EU:n uimarantojen vuosittaista laatuluokitusta voi seurata Euroopan ympäristöviraston sivulta karttaa zoomaamalla. Lisää tietoa suurimpien uimarantojen vedenlaadun valvonnasta ja tilastoista löytyy Valviran nettisivuilta.

Vesienhoidon 3. kauden arvioinnissa on mukana kaikkiaan 6875 vesimuodostumaa

Vesimuodostuman ekologista tilaa arvioidaan parhaillaan ELY-keskuksissa. Vesienhoidon 3. kauden arvioinnissa on mukana kaikkiaan 6875 vesimuodostumaa. Kohteilta on koottu tietoa levien, kasvien ja eliöstön tilasta, joita verrataan luonnonoloihin vastaavissa vesistöissä, joihin ihmistoiminta ei ole vaikuttanut. Lisäksi on arvioitu veden fysikaalis-kemiallisia laatutekijöitä, kuten ravinnepitoisuutta, happamuutta ja näkösyvyyttä sekä hydro-morfologista muuttuneisuutta kuten vesirakentamista. Vesimuodostumille arvioidaan myös kemiallinen tila vedestä ja kaloista sekä joissain tapauksissa pohjasedimenteistä tutkittujen haitallisten aineiden pitoisuuksien perusteella. Tila-arvioita käytetään vesistöjen hoito- ja kunnostustarpeen määrittelyssä.

Vesiensuojelun tehostamiseen suunnataan 45 miljoonaa euroa vuosina 2019-2021

Ympäristöministeriö on käynnistänyt vesiensuojelun tehostamisohjelman, joka tuo runsaasti mahdollisuuksia vesiensuojeluun tulevina vuosina.

Eduskunta on myöntänyt merkittävän rahoituksen vesiensuojelun tehostamiseen. Vesiensuojelua tuetaan tehostamisohjelman kautta tänä vuonna 15 miljoonalla eurolla. Yhteensä vesiensuojeluun suunnataan ohjelman kautta 45 miljoonaa euroa vuosina 2019-2021.

Ohjelma täydentää muuta vesiensuojelun rahoitusta, kuten EU-varoja, jotka ovat merkittäviä muun muassa maatalouden vesiensuojelussa.

10 "käskyä" vesistökunnostajalle auttaa alkuun ja kannustaa

" Kun kotivesistössä ilmenee ongelmia, usein syntyy ajatus: jotain tarttis tehdä! Mutta kuinka maallikko pääsee alkuun? Mihin toimiin ensiksi pitäisi ryhtyä? Mistä saa tietoa? Entä rahaa? Vesistön kunnostus on monivaiheinen ja monimutkaisen prosessi, joka saattaa nostattaa kädet pystyyn. Kun jakaa prosessin sopivankokoisiin osiin, siitä tulee hallittava ja mahdollinen. Norsu syödään pieninä paloina. Ei siis pidä luovuttaa.

Jokainen vesistö on omanlaisensa omine ongelmineen. Tietoa kunnostuksista on saatavilla valtavasti, jopa niin, että on riski sairastua infoähkyyn. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen Vesienhoidon käsikirja taitaa silti olla ainoa, joka on kirjoitettu omista kunnostuskokemuksista, nyrkit savessa. "

Katso kyseisen vesienhoitoyhdistyksen kokemuksiin perustuvat 10 käskyä vesistökunnostajalle.

Suomi raportoi 118 vesiin liittyvää asiakokonaisuutta kansainvälisten ympäristösopimusten puitteissa säännöllisin väliajoin

Eniten vesiasioita raportoidaan Itämeren Suojelukomissiolle Helcomille (46 kpl) ja Euroopan komissiolle (39 kpl), mutta raportointien työläys ja rytmi vaihtelevat suuresti. Joka kuudes vuosi raportoitavat vesienhoitosuunnitelmat vaativat kymmenien henkilöiden yhteistyötä, kun taas Koillis-Atlantin suojelusopimus (OSPAR) koskee Itämeren rantavaltioita vain välillisesti. Raportoitava aineisto kerätään eri tietolähteistä ja vaatii suurta työpanosta ympäristöseurannoista vastaavilta laitoksilta.

Voit tutustua raportoitaviin asioihin Euroopan ympäristöviraston (EEA) ylläpitämässä raportointitietokannassa.

Vuonna 2017 Suomessa oli 811 järveä, joiden ekologisessa tilassa oli parannettavaa.

Suomen järvien tila on keskimäärin hyvä ja 85 % järviemme pinta-alasta on EU:n vesipuitedirektiivin mukaisen ekologisen luokittelun mukaan hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Suomessa on kuitenkin vielä 811 järveä, jotka on luokiteltu tyydyttävään, välttävään tai huonoon tilaan.

Suomen noin 4500 luokitelluista järvistä on erinomaisessa tilassa olevia 25 %, kun taas kaikkein huonoimmassa tilassa olevia järviä on 0.5 %. Tila määritellään vertaamalla järveä ihmistoiminnan vaikutuksiin. Mitä vähäisempi ihmistoiminnan vaikutus on sitä parempi ekologinen laatu: erinomaisessa tilassa olevan järven tila ei ole heikentynyt lainkaan ihmisten takia.

Kun vesistöt lämpenevät, sinileväkukinnat yleistyvät. Riski on suurempi huonon, välttävän tai tyydyttävän kuin hyvän tai erinomaisen tilan järvissä. Sinilevää esiintyy erityisesti rehevöityneissä vesistöissä, mutta sitä voi esiintyä myös vähäravinteikkaissa. Esiintymiseen vaikuttavat esimerkiksi lämpötila, veden vaihtuvuus ja ravintoketju. Noin puolet sinileväesiintymistä on myrkyllisiä, joten sinileväisessä vedessä ei kannata uida, eikä sitä pidä käyttää juoma-, pesu-, tai löylyvetenä.

Tutustu Suomen ympäristökeskuksen sähköiseen vesikarttaan ja pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila -sivustoon, Vesistökunnostusverkoston sivuilla oleviin Apua vesistöjen kunnostamiseen -tietopaketteihin.

Julkaistu 9.7.2020 klo 9.59, päivitetty 9.7.2020 klo 10.01