Padot ja monet vesistörakenteet, esimerkiksi väärin asennetut tierummut, estävät ja heikentävät kalojen ja muiden vesieliöiden kulkua joissa ja puroissa. Patojen vuoksi vaelluskalat eivät pääse nousemaan lisääntymisalueilleen, jolloin niiden luontainen elinkierto katkeaa. Suomessa arvioidaan olevan kymmeniätuhansia vaellusesteitä. Jos nousuestettä ei voida poistaa, kalojen kulkua parannetaan luonnonmukaisten ohitusuomien, teknisten kalateiden tai näiden yhdistelmien avulla.
- Tutustu vaellusesteisiin kartalla (noin 700) SYKEn karttapalvelusta Vesikartta.fi -palvelusta.
Kalojen vaelluksen parantamisen rinnalle tarvitaan usein myös muita toimenpiteitä, jotta kalojen lisääntyminen ja eläminen on mahdollista. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi vesistöön kohdistuvan kuormituksen vähentäminen, perattujen koskien kunnostaminen, kutualueiden teko, suurissa joissa kalastuksen järjestäminen ja myös säännöstelykäytäntöjen kehittäminen. Joissakin tapauksissa voidaan tarvita tuki-istutuksia.
Kansallisessa kalatiestrategiassa on tehty linjauksia kalojen vaellusyhteyden palauttamisen tavoitteiksi ja valtakunnallisesti tärkeissä kohteissa. Listattujen kärkikohteiden lisäksi on suuri määrä muita pieniä ja isoja vesistöjä, joissa on merkittävä tarve kalateiden toteuttamiselle.
Patojen poisto ja patomuutokset
Padon poistaminen sekä koskialueen kunnostaminen on aina ensisijainen vaihtoehto vaelluksen palauttamiseksi. Patoa ei ole aina tarvetta purkaa kokonaan pois. Padon purkamisen merkittävimpänä hyötynä on, että vaellusyhteys aukeaa täydellisesti, koko joen virtaama on käytettävissä kunnostuksessa ja koskialue voidaan rakentaa hyvin toimivaksi kalojen ja muiden vesieliöiden lisääntymis- ja elinalueeksi.
Luonnonmukaiset ohitusuomat
Luonnonmukaiset kalatiet mukailevat luonnossa esiintyviä puroja ja pieniä jokia. Ne rakennetaan luonnonkivestä maastonmuotoja ja korkeussuhteita noudattaen. Niihin tehdään kutualueita ja muita virtavesielinympäristöjä. Luonnonmukaiset ohitusuomat voivat sisältää myös teknisiä rakenteita, mutta ne eivät useinkaan ole näkyvissä. Luonnonmukaiset ohitusuomat toimivat kaikille kalalajeille ja niiden monimuotoisuus on paljon suurempi verrattuna teknisiin ratkaisuihin.
Kalojen nousun onnistumista, kalateiden soveltuvuutta pohjaeläimille ja maisemallisia arvoja ajatellen luonnolliset kalatiet ovat parhaita ratkaisuja nousuesteiden poistamiseksi. Suomessa iso osa kalateistä on toteutettu viime vuosina luonnonmukaisina kalateinä.
Lue lisää
Koskenmaan luonnonmukainen kalatie Keravanjoen latvoilla. © Kuva: Harri Aulaskari
Tekniset kalatiet
Tekniset kalatiet ovat tärkeitä vaihtoehtoja, jos patoa ei voi purkaa tai luonnonmukaisia ratkaisuja ei voi esimerkiksi tilan puutteen vuoksi käyttää. Teknisiä kalateitä ovat mm. allastyyppiset kalatiet ja pystyrakokalatiet, Denil-kalatiet ja kalahissit. Teknisissä kalateissä on tärkeää sisäänkäynnin oikea sijoittaminen ja sopivat virtausolosuhteet. Ne ovat kuitenkin haastavia rakentaa toimiviksi kaikille vaelluskalalajeille.
Esimerkkejä teknisistä kalateistä (pdf, 142 KB)
Hybridikalatiet
Hybridikalateiksi kutsutaan kalateitä, joissa on yhdistetty teknisiä ja luonnonmukaisia ratkaisuja. Ensisijaisena tavoitteena on tehdä luonnonmukainen kalatie niihin kohtiin, joihin se on mahdollista ja teknisiä rakenteita käytetään vain niissä kohdissa, joissa ei ole muuta vaihtoehtoa. Monissa kohteissa padon lähellä on tilan puutteen ja jyrkkyyden vuoksi tarpeellista toteuttaa tekninen rakenne ja alemmilla osilla on paremmat mahdollisuudet käyttää luonnonmukaisia menetelmiä.
|
|
Oulujoen Merikosken kalatien yläosa on tehty teknisenä pystyrakokalatienä ja alaosa luonnonmukaisena. © Kuvat: Anne Laine
|
Kalateiden toteuttaminen
Kalateitä tarvitaan pienistä puroista suuriin jokivesiin. Siksi myös kalateiden suunnittelun ja toteuttamisen vaatimukset ovat erilaisia riippuen mm. esteen lupatilanteesta, kohteen koosta ja tarvittavista toimenpiteistä. Ennen kalatiesuunnittelun käynnistämistä on suositeltavaa olla yhteydessä alueelliseen ELY-keskukseen ja selvittää hankkeessa tarvittavat luvat sekä mahdollisuudet saada valtion avustusta.
Yleisenä edellytyksenä on, että luvanhakijalla on joko omistus- tai käyttöoikeus suurimpaan osaan siitä alueesta, johon aiotaan rakentaa. Hakijalla tulee olla myös oikeus johtaa kalatiehen tarvittava määrä vettä. Suunnitelmassa on esitettävä vesilainsäädännössä määritetyt asiat ja selvitykset. Pienissä purokohteissa voi riittää, että kohteesta on esitetty hankkeen perustiedot ja vaikutukset, mutta mitä suurempi ja haastavampi suunnittelukohde on, sitä kattavampi tausta-arvioinnin tulee olla.