Perkaukset

Jokivesistöjä on perattu tulvasuojelun, maankuivatuksen ja puutavaran uiton takia. Myös puroja on perattu uiton yhteydessä, mutta laajimmat purojen perkaukset on kuitenkin tehty maa- ja metsätalouden ojitushankkeissa sekä tienrakennusten yhteydessä.

Vesieliöstö tarvitsee suojapaikkoja ja ravintoa

Perattu uoma
Vedenjohtokyvyn parantamiseksi tehty uoman perkaus © Kuva: Unto Tapio

Kun uomasta poistetaan kasvillisuus, kivet ja mutkat, sen luontaiseen kulumiseen, kulkeutumiseen ja kasautumiseen perustuva tasapainotila häiriintyy. Mutkien suoristaminen ja luontaisten tulva-alueiden puuttuminen voimistavat veden virtausnopeutta ja aiheuttavat sekä luiskien eroosiota että uoman pohjan syöpymistä. Uoman yläjuoksun eroosio aiheuttaa alajuoksulla kiintoaineen kerrostumista, veden laadun heikkenemistä ja uoman liettymistä.

Vain harvat lajit viihtyvät suorassa ja tasapohjaisessa uomassa, josta on poistettu suoja­paikkoja ja ravintoa tarjoava kasvillisuus, kivet ja puuaines. Peratusta uomasta puuttuvat virtausnopeudeltaan vaihtelevat osuudet, jotka tarjoavat elinalueita sekä lähes seisovaa että voimakkaasti virtaavaa vettä vaativille eliölajeille. Leveäksi kaivettu uoma voi kesäisin kuivua lähes kokonaan. Luontaisten tulva-alueiden ja kosteikkojen puuttuminen vähentää myös uomia ympäröivien alueiden monimuotoisuutta.

Perattu koskiosuus
Perattua koskea Suujoella © Kuva: Heikki Tahkola
Julkaistu 3.4.2014 klo 13.17, päivitetty 10.7.2020 klo 13.30