Metsäojitusalueilta puroon päätynyt hiekka voi paikoin peittää alleen koko puron pohjan elinympäristöineen. © Pinja Kasvio
Kiintoainekuormitus aiheuttaa jokien ja purojen pohjien liettymistä. Tätä kuormitusta syntyy, kun valuma-alueen maaperää muokataan ja ojitetaan maatalouden, metsätalouden ja turvetuotannon tarpeisiin. Uomasta voi myös veden virtauksen vaikutuksesta irrota maa-ainesta, joka kulkeutuu virtaavan veden mukana. Ajoittaista kiintoainekuormitusta voi aiheutua myös joki- tai purouomien perkauksista.
Kiintoainetta kerrostuu joen ja purouoman pohjalle, kun virran voimakkuus ei enää pysty kuljettamaan ainesta. Kiintoaine kasautuu uoman hidasvirtaisiin paikkoihin, erityisesti suvantoihin. Ensiksi laskeutuu karkein ja painavin aines ja sitten pienemmät ja kevyemmät hiukkaset. Hienojakoista kiintoainetta on havaittu kertyvän myös joki- ja purouomien koskien pohjille.
Liettyminen heikentää kalojen elinympäristöjä
Pohjan liettyminen heikentää erityisesti pienten sivujokien ja purojen eliöstön elinympäristöjä. Liettynyt uoma mataloituu, virtavesien kasvillisuus korvautuu vähitellen seisovien vesien lajistolla ja uoma alkaa kasvaa umpeen. Liettyminen ja umpeenkasvu heikentävät uoman vedenjohtokykyä, joka voi johtaa tulvaongelmien syntymiseen. Kutusoraikkojen liettyminen tukehduttaa kalojen mätimunat eivätkä kuoriutuneetkaan kalanpoikaset selviydy sameassa vedessä. Lisäksi liettyminen aiheuttaa muutoksia pohjaeläimille tarjolla olevassa ravinnossa. Muutokset kalojen ravintona toimivan pohjaeläimistön koostumuksessa näkyvät vähitellen myös alueen kalastossa.