Fladojen ja kluuvien kalataloudellinen kunnostaminen

Fladakuva_Sanna Kuningas_556px
Ahvenelle lisääntymisalueen väliaikaisen veden virtauksen rajoittamisen kokeilu, jotta veden lämpötila saadaan suotuisammaksi lisääntymisajaksi. Kokeilu on osa Kalatalouden ympäristöohjelman toimenpiteitä. © Sanna Kuningas, Luke

Maankohoamisen seurauksena syntyvät matalat ja sulkeutuneet merenlahdet eli fladat ja kluuvijärvet ovat yleisiä Merenkurkun ja Perämeren matalilla rannikkoalueilla, jossa maankohoaminen on erityisen voimakasta ja ne kuuluvat Natura 2000-luontotyyppeihin. Fladoja ja kluuveja löytyy myös Suomenlahden ja Saaristomeren alueilta.

Fladoilla tarkoitetaan merestä umpeen kuroutuvia lahtia, jotka ovat edelleen salmen kautta vesiyhteydessä mereen. Kluuvit ovat jo erilleen kuroutuneita lahtia, jotka ovat yhteydessä mereen joko puron tai merenpinnan korkeuden vaihtelun myötä. Kluuvijärvistä yhteys mereen on jo täysin katkennut. Fladat ja kluuvit muuttuvat maankohoamisen myötä, mikä johtaa myös niiden eliöyhteisön lajiston vähittäiseen muuttumiseen.

Fladat ja kluuvit ovat merkittäviä kalojen lisääntymisalueita

Fladojen ja kluuvien on todettu olevan erityisen tärkeitä lisääntymisalueita kevätkutuisille kalalajeille, kuten hauelle ja ahvenelle. Näissä paikoissa elää usein myös monimuotoinen vesikasvi ja –hyönteislajisto, minkä lisäksi ne ovat merkittäviä elinympäristöjä monille vesi- ja kahlaajalinnuille. Pienvesissä vesi lämpee keväällä nopeasti millä on tärkeä merkitys kalan mädin ja poikasten suotuisaan kehitykseen. Lisäksi lämmin vesi vauhdittaa ravinnoksi sopivan planktonin tuotantoa. Mädille ja poikasille suojan antava kasvillisuus ja planktonin tuotanto tarjoavat hyvät kutu- ja poikaskasvuolosuhteet, joten fladoilla on suuri kalataloudellinen merkitys.

Hauet nousee kudulle kunnostettuun kluuvijärven puroon_336px
Kluuvijärveen merestä johtavan puron kunnostus (purouoman kavennus kivimateriaalilla vedenpinnan nostamiseksi) toteutettiin Kalatalouden ympäristöohjelmassa maaliskuussa 2020. Nyt sinne nousee hauet kudulle. © Sanna Kuningas, Luke

Ihmistoiminnan vaikutukset

Fladat ja kluuvit ovat kärsineet ihmistoiminnan vaikutuksista. Fladojen rantoja on rakennettu ja väyliä ruopattu vesiliikennettä varten. Valuma-alueen maankäytöstä lisääntyneet kiintoaine- ja ravinnehuuhtoumat ovat kiihdyttäneet fladojen umpeenkasvua. Fladojen ruoppaukset vaikuttavat niiden luontaiseen kehitysprosessiin, jolloin uusia riittävästi umpeen kuroutuneita fladoja ei pääse enää syntymään. Fladan suuaukkojen huolimattomalla ruoppauksella aiheutetaan veden lämpötilan lasku, mikä johtaa siihen, että lämpötila ei ole enää suotuisa kalan mädin ja poikasten kehittymiselle. Tällöin lisääntyminen epäonnistuu. Maankohoamisen seurauksena fladat kuroutuvat vähitellen luontaisesti umpeen, jolloin ne eivät enää toimi kalojen kutualueina. Umpeen kasvaneita kluuveja on siis kalataloudellisesti perusteltua kunnostaa.

Fladojen ja kluuvien kalataloudellinen kunnostaminen

Kunnostusten toteuttamisessa on huomioitava kohteen kehitysvaiheen erityispiirteet sekä muut ominaisuudet. Tieto kohteen toiminnasta kutu- ja poikasalueena on keskeistä tavoitteiden asettamiseksi. Pienillä kunnostustoimenpiteillä kuten kulkuyhteyden toimivuuden varmistamisella voidaan saada aikaan hyviä tuloksia. Fladat ovat usein pieniä ja ylisuuriksi mitoitetut toimenpiteet voivat aiheuttaa herkästi epätoivottuja vaikutuksia. Etenkin kylmässä ja suojattomassa ulkosaaristossa sijaitsevissa kohteissa toimenpiteiden mitoituksessa tulee noudattaa varovaisuutta, jotta mm. kalojen lisääntymisen näkökulmasta tärkeä veden korkea lämpötila säilyy.

Luonnonvarakeskus selvittää osana Kalatalouden ympäristöohjelmaa rannikon kutu- ja poikasalueiden kalataloudellisten kunnostusten ja seurannan osalta parhaita menetelmiä vuosien 2017-2021 aikana. Kalatalouden ympäristöohjelmaa rahoittaa Euroopan meri- ja kalatalousrahasto.

Meren ja fladan välisen uoman niittoa_336px
Ahvenille tärkeän lisääntymisalueen, fladaan johtavan uoman, niittoa käsin. Meren ja fladan välinen yhteys on heikentynyt ruovikoitumisen myötä, ja pienimuotoisella ja halvalla menetelmällä palautetaan kulkuyhteys keväiselle ahventen nousulle fladaan. © Sanna Kuningas, Luke

 

Julkaistu 28.11.2019 klo 8.41, päivitetty 17.11.2020 klo 13.48