Hyppää sisältöön

Fladojen ja kluuvien kalataloudellinen kunnostaminen

Fladakuva_Sanna Kuningas_556px
Ahvenelle lisääntymisalueen väliaikaisen veden virtauksen rajoittamisen kokeilu, jotta veden lämpötila saadaan suotuisammaksi lisääntymisajaksi. Kokeilu on osa Kalatalouden ympäristöohjelman toimenpiteitä. © Sanna Kuningas, Luke

Maankohoamisen seurauksena syntyvät matalat ja sulkeutuneet merenlahdet eli fladat ja kluuvijärvet ovat yleisiä Merenkurkun ja Perämeren matalilla rannikkoalueilla, jossa maankohoaminen on erityisen voimakasta ja ne kuuluvat Natura 2000-luontotyyppeihin.

Fladoilla tarkoitetaan merestä umpeen kuroutuvia lahtia, jotka ovat edelleen salmen kautta vesiyhteydessä mereen. Kluuvit ovat jo erilleen kuroutuneita lahtia, jotka ovat yhteydessä mereen joko puron tai merenpinnan korkeuden vaihtelun myötä. Kluuvijärvistä yhteys mereen on jo täysin katkennut. Fladat ja kluuvit muuttuvat maankohoamisen myötä, mikä johtaa myös niiden eliöyhteisön lajiston vähittäiseen muuttumiseen.

Fladat ja kluuvit merkittäviä kalatalousalueita

Matalat merenlahdet, fladat ja jokisuut ovat tärkeitä lisääntymisalueita kevätkutuisille kalalajeille, kuten hauelle ja ahvenelle. Niissä elää usein monimuotoinen vesikasvi ja –hyönteislajisto, minkä lisäksi ne ovat merkittäviä elinympäristöjä monille vesi- ja kahlaajalinnuille. Vesialueet lämpenevät nopeasti vauhdittaen ravinnoksi sopivan planktonin tuotantoa. Mädille ja poikasille suojan antava kasvillisuus ja planktonin tuotanto tarjoavat hyvät kutu- ja poikaskasvuolosuhteet, joten fladoilla on suuri kalataloudellinen merkitys.

Hauet nousee kudulle kunnostettuun kluuvijärven puroon_336px
Kluuvijärveen merestä johtavan puron kunnostus (purouoman kavennus kivimateriaalilla vedenpinnan nostamiseksi) toteutettiin Kalatalouden ympäristöohjelmassa maaliskuussa 2020. Nyt sinne nousee hauet kudulle. © Sanna Kuningas, Luke

Ihmistoiminnan vaikutukset

Fladat ja kluuvit ovat kuitenkin kärsineet ihmistoiminnan vaikutuksista. Fladojen rantoja on rakennettu ja väyliä ruopattu vesiliikennettä varten. Valuma-alueen maankäytöstä lisääntyneet kiintoaine- ja ravinnehuuhtoumat ovat kiihdyttäneet fladojen umpeenkasvua. Fladojen ruoppaukset vaikuttavat niiden luontaiseen kehitysprosessiin, jolloin uusia riittävästi umpeen kuroutuneita fladoja ei pääse enää syntymään. Maankohoamisen seurauksena fladat kuroutuvat vähitellen luontaisesti umpeen, jolloin ne eivät enää toimi kalojen kutualueina. Umpeen kasvaneita kluuveja on siis kalataloudellisesti perusteltua kunnostaa.

Fladojen ja kluuvien kalataloudellinen kunnostaminen

Kunnostusten toteuttamisessa on huomioitava kohteen kehitysvaiheen erityispiirteet sekä muut ominaisuudet. Tieto kohteen toiminnasta kutu- ja poikasalueena on keskeistä tavoitteiden asettamiseksi. Fladat ovat usein pieniä ja ylisuuriksi mitoitetut toimenpiteet voivat aiheuttaa herkästi epätoivottuja vaikutuksia. Pienillä kunnostustoimenpiteillä kuten kutualueiden lisäämisellä voidaan saada hyviä tuloksia. Lämpimässä sisäsaaristossa kalojen kulkuyhteyden ylläpito ja palauttaminen voidaan toteuttaa ilman suurta riskiä kohteen lämpötilaolosuhteiden heikentymisestä, mutta kylmässä ja suojattomassa ulkosaaristossa sijaitsevissa kohteissa toimenpiteiden mitoituksessa tulee noudattaa varovaisuutta.

Meren ja fladan välisen uoman niittoa_336px
Ahvenille tärkeän lisääntymisalueen, fladaan johtavan uoman, niittoa käsin. Meren ja fladan välinen yhteys on heikentynyt ruovikoitumisen myötä, ja pienimuotoisella ja halvalla menetelmällä palautetaan kulkuyhteys keväiselle ahventen nousulle fladaan. © Sanna Kuningas, Luke

 

Julkaistu 28.11.2019 klo 8.41, päivitetty 2.6.2020 klo 10.33