Järvien mataluus, vedenpinnan lasku ja ulkoinen kuormitus kiihdyttävät umpeenkasvua. Myös säännösteltyjen järvien vedenpinnan kesäaikainen lasku lisää vesikasvillisuuden määrää. Umpeenkasvu saattaa vaivata niin pieniä järviä kuin suurtenkin järvien matalia ja suojaisia lahtia.
Umpeenkasvu voi olla joko pinnanmyötäistä, pohjanmyötäistä tai vedensisäistä. Kasvillisuuden määrän kasvusta on haittaa etenkin järven virkistyskäytölle. Myös kalastus vaikeutuu ja esimerkiksi hauen lisääntymisalueet saattavat kaventua. Kasvillisuuden runsastumisen myötä vesilintujen määrä usein kasvaa, mutta umpeenkasvu on ongelma myös useilla arvokkailla lintuvesillä.
Kuva: Seppo Hellsten.